Kirjatyö
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Kolumni & pakina
Kansainvälistä
Muut jutut
Hessu
Ilmoitukset
På svenska
Arkisto
Mediatiedot
Yhteydenotot
Linkit
No 7 - 11.6.2009

Muut jutut

Kysy työehdoista

Kysy työehdoista –palstalla Kirjatyön lukijat voivat kysyä työehtoihin liittyvistä asioista. Kysymyksiin vastaavat liiton toimitsijat. Lähetä kysymykset: posti Kirjatyö, PL 303, 00531 Helsinki, faksi (09) 6165 8333, sähköposti kirjatyo@viestintaliitto.fi


Työskentely kesähelteellä
Riitta K                      ....    .........................................................oskinen
Riitta Koskinen
työehtosihteeri

Kesähelteillä kuumuus kiusaa monia työssä. Työntekijöiden suojaamiseksi liialliselta lämmöltä työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin esimerkiksi tehostamalla ilmanvaihtoa tai lyhentämällä altistumisaikaa.

Työturvallisuuslain mukaan työn­antajan on huolehdittava, että työntekijän altistuminen haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä olosuhteista aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle.

Työnantajan velvollisuutena on teknisin toimenpitein huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle +28 °C, kun ulkoilman lämpötila on alle +25 °C. Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimenpiteistä huolimatta helteen vuoksi ylittää +28 °C, on työtä ryhdyttävä keventämään lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle.

Altistumisajoiksi ovat kevyissä ja keskiraskaissa, pakkotahtisissa töissä vakiintuneet 50 minuuttia tunnin aikana alle +33 °C:een lämpötilassa ja 45 minuuttia tunnin aikana yli +33 °C:een lämpötilassa. Työtä siis tauotetaan 10–15 min tuntia kohden.

Tätä suuremmissa lämpötiloissa ja raskaissa ruumiillisissa töissä on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Niitä ovat työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen, erityisen suojavarustuksen käyttäminen ja usein toistuva työn tauottaminen. Ensisijaisia ovat tietenkin ilmanvaihtoon ja lämpölähteiden eristämiseen liittyvät tekniset ratkaisut.

Työntekijä voi itse vähentää lämpörasitusta valitsemalla työhön sopivan kevyen ja väljän vaatetuksen. Tärkeää on huolehtia elimistön neste- ja suolatasapainosta. Jos nestevajetta ei korvata, sisäelinten lämpötila nousee ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa. Ilman suojatoimia kuumatyöstä saattaa seurata lämpökouristuksia, lämpöpyörtyminen ja jopa lämpöhalvaus.


Entä jos lapsi sairastuu pitkäksi aikaa?

Riitta K                      ....    .........................................................oskinen
Tuula Sillanpää
lakimies

Onko työntekijällä oikeus saada työstä vapaata lapsen hoitamista varten, kun lapsen sairaus kestää useita viikkoja?

Viestintäalan työehtosopimusten mukaan työntekijä saa jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta tai järjestelemään tämän hoitoa, kun perheen alle 10-vuotias lapsi tai kehitysvammainen lapsi sairastuu äkillisesti. Vapaan pituus on saman sairauden kohdalla enintään neljä päivää.
Myös työsopimuslaissa on säännös tilapäisestä hoitovapaasta, joka oikeuttaa oman tai samassa taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseen/hoidon järjestämiseen lapsen sairastuessa äkillisesti.

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta poissaolopäiviltä.

Poissa saa kuitenkin parhaimmillaan olla hiukan pidempään kuin työehtosopimuksen nojalla, sillä neljään päivään lasketaan vain työssäolopäivät. Jos sairaus osuu vapaapäivien kohdalle, niitä ei lueta mukaan.

Aina nämä ajat eivät tunnu riittäviltä, sillä lapsen sairaus saattaa jatkua jopa useampia viikkoja. Lähtökohtana on, että neljän päivän ajan pitäisi riittää siihen, että lapsen hoito saadaan järjestettyä muilla tavoilla. Lapselle voidaan esimerkiksi hankkia ulkopuolinen hoitaja.


Jos vanhempi ei onnistu järjestämään hoitoa tai haluaisi muista syistä itse hoitaa lasta, hän ei saa valmista vastausta työehtosopimuksista tai työsopimuslaista. On selvää, että hoitotarkoitukseen voi pyrkiä käyttämään lomapäiviä tai muita vapaapäiviä. Lisäksi kannattaa pyrkiä neuvottelemaan ja sopimaan ylimääräisestä vapaasta työnantajan kanssa. Tällainen vapaa ei kuitenkaan ole palkallinen eikä työntekijällä ole ehdotonta oikeutta sitä saada.

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]

pixtr.gif (85 bytes)

Viestintäalan ammattiliitto ry

logopieni.jpg (2555 bytes)
Siltasaarenkatu 4,
PL 303, 00531 Helsinki
puhelin (09) 616 581