|

Kysy
työehdoista
Kysy työehdoista
–palstalla Kirjatyön
lukijat voivat kysyä
työehtoihin liittyvistä
asioista. Kysymyksiin vastaavat
liiton toimitsijat. Lähetä
kysymykset: posti Kirjatyö,
PL 303, 00531 Helsinki,
faksi (09) 6165 8333, sähköposti
kirjatyo@viestintaliitto.fi
Työskentely
kesähelteellä
 |
Riitta
Koskinen
työehtosihteeri |
Kesähelteillä
kuumuus kiusaa monia työssä.
Työntekijöiden
suojaamiseksi liialliselta
lämmöltä
työnantajan on ryhdyttävä
toimenpiteisiin esimerkiksi
tehostamalla ilmanvaihtoa
tai lyhentämällä
altistumisaikaa.
Työturvallisuuslain
mukaan työnantajan
on huolehdittava, että
työntekijän altistuminen
haittaa tai vaaraa aiheuttaville
lämpöolosuhteille,
melulle, paineelle, tärinälle,
säteilylle tai muille
fysikaalisille tekijöille
on rajoitettava niin vähäiseksi,
ettei niistä olosuhteista
aiheudu haittaa tai vaaraa
työntekijän turvallisuudelle,
terveydelle tai lisääntymisterveydelle.
Työnantajan velvollisuutena
on teknisin toimenpitein
huolehtia siitä, että
lämpötila työpaikalla
pysyy alle +28 °C, kun
ulkoilman lämpötila
on alle +25 °C. Jos
työpaikan ilman lämpötila
teknisistä toimenpiteistä
huolimatta helteen vuoksi
ylittää +28 °C,
on työtä ryhdyttävä
keventämään
lyhentämällä
työntekijöiden
altistumisaikaa kuumuudelle.
Altistumisajoiksi ovat
kevyissä ja keskiraskaissa,
pakkotahtisissa töissä
vakiintuneet 50 minuuttia
tunnin aikana alle +33 °C:een
lämpötilassa ja
45 minuuttia tunnin aikana
yli +33 °C:een lämpötilassa.
Työtä siis tauotetaan
10–15 min tuntia kohden.
Tätä suuremmissa
lämpötiloissa
ja raskaissa ruumiillisissa
töissä on ryhdyttävä
erityisiin suojelutoimiin.
Niitä ovat työntekijän
lämpösairausriskin
selvittäminen, erityisen
suojavarustuksen käyttäminen
ja usein toistuva työn
tauottaminen. Ensisijaisia
ovat tietenkin ilmanvaihtoon
ja lämpölähteiden
eristämiseen liittyvät
tekniset ratkaisut.
Työntekijä voi
itse vähentää
lämpörasitusta
valitsemalla työhön
sopivan kevyen ja väljän
vaatetuksen. Tärkeää
on huolehtia elimistön
neste- ja suolatasapainosta.
Jos nestevajetta ei korvata,
sisäelinten lämpötila
nousee ja elimistön
kuivuminen kuormittaa verenkiertoa.
Ilman suojatoimia kuumatyöstä
saattaa seurata lämpökouristuksia,
lämpöpyörtyminen
ja jopa lämpöhalvaus.
Entä
jos lapsi sairastuu pitkäksi
aikaa?
 |
Tuula
Sillanpää
lakimies |
Onko
työntekijällä
oikeus saada työstä
vapaata lapsen hoitamista
varten, kun lapsen sairaus
kestää useita
viikkoja?
Viestintäalan työehtosopimusten
mukaan työntekijä
saa jäädä
kotiin hoitamaan sairasta
lasta tai järjestelemään
tämän hoitoa,
kun perheen alle 10-vuotias
lapsi tai kehitysvammainen
lapsi sairastuu äkillisesti.
Vapaan pituus on saman sairauden
kohdalla enintään
neljä päivää.
Myös työsopimuslaissa
on säännös
tilapäisestä hoitovapaasta,
joka oikeuttaa oman tai
samassa taloudessa vakituisesti
asuvan lapsen hoitamiseen/hoidon
järjestämiseen
lapsen sairastuessa äkillisesti.
Työsopimuslain mukaan
työnantajalla ei ole
palkanmaksuvelvollisuutta
poissaolopäiviltä.
Poissa saa kuitenkin parhaimmillaan
olla hiukan pidempään
kuin työehtosopimuksen
nojalla, sillä neljään
päivään lasketaan
vain työssäolopäivät.
Jos sairaus osuu vapaapäivien
kohdalle, niitä ei
lueta mukaan.
Aina nämä ajat
eivät tunnu riittäviltä,
sillä lapsen sairaus
saattaa jatkua jopa useampia
viikkoja. Lähtökohtana
on, että neljän
päivän ajan pitäisi
riittää siihen,
että lapsen hoito saadaan
järjestettyä muilla
tavoilla. Lapselle voidaan
esimerkiksi hankkia ulkopuolinen
hoitaja.
Jos vanhempi ei onnistu
järjestämään
hoitoa tai haluaisi muista
syistä itse hoitaa
lasta, hän ei saa valmista
vastausta työehtosopimuksista
tai työsopimuslaista.
On selvää, että
hoitotarkoitukseen voi pyrkiä
käyttämään
lomapäiviä tai
muita vapaapäiviä.
Lisäksi kannattaa pyrkiä
neuvottelemaan ja sopimaan
ylimääräisestä
vapaasta työnantajan
kanssa. Tällainen vapaa
ei kuitenkaan ole palkallinen
eikä työntekijällä
ole ehdotonta oikeutta sitä
saada.
[sivun
alkuun] [osaston
etusivulle] [etusivulle] |