|
 |
| Tomi
Mäkipää
on huolissaan irtisanomisten
vaikutuksesta tehtaan
työprosesseihin.
Hänen mukaansa
kiristämisen varaa
ei enää oikein
löydy. |
Yt-neuvottelujen
tulos:
Bookwell
irtisanoi yhdeksän
työntekijää
Syyskuun puolessa
välissä WS Bookwellillä
räjähti uutispommi,
jonka voi kiteyttää
yhteen sanaan: yt-neuvottelut.
Nyt neuvottelut on käyty,
mutta minkälaisen jäljen
ne jättivät Bookwellin
Porvoon tehtaan työntekijöihin?
Kirjojen etulehtiäja
liitekuvia painava Mika
Ikonen kuvaa ytimekkäästi,
miltä tuntui, kun hän
kuuli yt-neuvotteluiden
alkamisesta:
”Se oli levottomuutta
herättävää”,
hän sanoo mietteliäänä.
Varsinkin pitkään
talossa olleilla työntekijöillä
on usein hyvä näppituntuma
siihen, miten yrityksellä
menee. Esimerkiksi painosalissa
työn paljouden tai
vähäisyyden havaitsee
suoraan ”putkelta”.
”Jokainen näki
tilanteen. Hommia ei ollut
hirveästi, eli jotain
oli pakko tapahtua jossain
vaiheessa. Mutta säästöjen
laajuus oli silti yllättävää”,
Ikonen muistelee.
Kuuden
viikon epävarmuus
 |
|
Mika Ikosen mielestä
neuvottelut jättivät
pienen epävarmuuden
elämään.
|
Yt-neuvotteluilla ei yleensä
lähdetä suoraan
tavoittelemaan tiettyä
irtisanomismäärää,
vaan niillä haetaan
rahasäästöjä.
Irtisanottavien lukumäärää
voi arvioida, mutta lopullinen
lukema selviää
vasta sitten, kun neuvottelut
on käyty.
Bookwellin säästötavoite
oli 1,8 miljoonaa euroa,
ja pääluottamusmies
Ari Nymanin ensimmäisten
arvioiden mukaan se olisi
merkinnyt jopa 40–50
työpaikan menettämistä.
Lopulta irtisanottavien
määrä putosi
yhdeksään. Pehmeät
ratkaisut, kuten eläkejärjestelyt,
auttoivat säästötavoitteen
saavuttamisessa.
Keskeneräisten neuvottelujen
aikana ei uusia arvioita
henkilövähennyksistä
esitetä. Vaikka pääluottamusmies
tiedottikin jokaisen palaverin
jälkeen, missä
mennään, työntekijöiden
oli elettävä epävarmuudessa.
”En voi puhua kuin
omasta puolestani, mutta
varmaan tämä kuusiviikkoinen
oli kaikille pitkä
”, Ikonen toteaa.
Hän kertoo, ettei epävarmuus
poistunut täysin neuvottelujen
päätyttyä.
”Ei se kokonaan pysähtynyt.
Jossain määrin
olemme odottavalla kannalla
siinä, mitä keväällä
tulee.”
Yksi syy epävarmuuteen
saattaa olla siinä,
miten neuvottelut loppuivat:
”Tulos ratkesi torstaina,
mutta lopulliset tulokset
annettiin vasta maanantaina.
Ilmeisesti siihen oli hyvä
syy, koska kaikkia irtisanottavia
ei tavoitettu. Mutta ehkä
viimeinen viikonloppu oli
se raskain”, hän
sanoo.
Tiedotus
katkaisi huhuilta siivet
 |
| Katja
Virtasen mielestä
kuuden viikon neuvottelut
ajoivat työntekijät
lopulta väsyksiin. |
Taittokoneella työskentelevä
Katja Virtanen kertoo, että
hänen ensireaktionsa
syyskuun uutispommiin oli
nauru.
”Ei se aluksi tuntunut
oikein miltään.
Ehkä sitä ei osannut
hahmottaa”, hän
ihmettelee.
Neuvottelujen aikana tunnelma
oli kuitenkin toinen.
”Yt:llä luotiin
paineita työntekijöihin.
Porukka oli lopussa väsynyttä,
koska kuuden viikon ajan
ainoa keskustelunaihe oli
neuvottelut.”
Huhumylly siitä, mitä
tulisi tapahtumaan, ei kuitenkaan
lähtenyt jauhamaan.
”Juttua kyllä
lenteli siellä täällä.
Tiedotustilaisuudet veivät
siivet jutuilta kuitenkin
jo aluksi”, Virtanen
sanoo.
”Yt-keskustelut loppuivat
muutenkin aika hyvin siihen,
kun neuvottelut oli käyty.”
Irtisanomisten
vaikutukset vielä näkemättä
Kovakansilinjan hoitaja
Tomi Mäkipää
ei osannut odottaa yt-neuvotteluja.
”Kyllä se meille
tuli yllätyksenä.
Tosin meidän linjalla
on ollut töitä
aina paljon, eikä ole
ollut sellaisia hiljaisia
hetkiä.”
Suuressa kirjatehtaassa
on työporukoita, jotka
eivät välttämättä
kohtaa toisiaan työpäivän
aikana. Mäkipää
uskaltaa kuitenkin sanoa,
ettei Bookwellin työilmapiiri
mennyt pilalle neuvotteluiden
aikana.
Tehtaan työprosessit
ovat sitten toinen juttu:
”Vasta pitkällä
aikavälillä nähdään,
miten irtisanomiset vaikuttaa
meidän työhön
konkreettisesti. Tuotantoprosessista
on otettu jo pitkälti
löysät pois. Ei
siellä merkittävää
pelivaraa ole”, hän
tokaisee.
Mäkipää
kertoo, että tehtaan
tuotanto on noussut kolmen
viime vuoden aikana 30 prosenttia.
”Se pistää
miettimään, että
vaikka ihmiset tekevät
kaikkensa, niin sillä
ei aina vältä
seurauksia.”
Mäkipää
ottaa esimerkiksi konkurssiin
menneen Alprintin, joka
sijaitsi Bookwellin kyljessä.
Siellä työntekijät
luopuivat saavutetuista
eduistaan, mutta mikään
ei auttanut.
”Työnantaja
ei voi luvata, että
jos teet näin, työpaikkasi
säästyy”,
Mäkipää pohtii.
Teksti ja kuvat Veli-Pekka
Heino
”Markkinatilanne
loi tarpeen”
Ws Bookwellin toimitusjohtaja
Magnus Breitensteinin mielestä
yt-neuvottelut sujuivat
asiallisesti. Myös
säästötavoitteisiin
päästiin suurin
piirtein.
”Asetelma ei ollut
kaikkein pahimpia. Ikärakenteemme
mahdollisti pehmeämpiä
ratkaisuja. Myös WSOY:n
eläkesäätiö
tuli meitä vastaan”,
hän kertoo.
Breitensteinin mukaan tarve
yt-neuvotteluille syntyi
vaikeasta markkinatilanteesta.
”Alalla hintatasot
ovat menneet alaspäin.
Entiset itäblokin maat
saavat EU:lta tukea koneinvestointeihin,
ja heillä on alhaisemmat
palkkakustannukset eikä
tiukkoja ympäristömääräyksiä.
Ne ovat meille oikea riesa”,
hän valittelee.
Jotta suomalaiset pystyisivät
kilpailemaan Itä-Euroopan
maiden kanssa, tuottavuuden
on Breitensteinin mukaan
oltava vähintään
tuplasti parempi.
Myös internetillä
on oma vaikutuksensa: suurteokset
ja sanakirjat, jotka ovat
olleet painotalon lippulaivoja,
ovat häviämässä
verkkosovelluksille.
[sivun
alkuun] [etusivulle] |
