JUSSI NUKARI, LEHTIKUVA

Salon lehtitehtaan tulipalossa painokone kärsi pahoja vahinkoja, mutta kymmenen kuukauden jälkeen lehti tehdas oli täydessä toiminnassa.

TS-Yhtymä laittoi rahat sukan varteen

Salon Lehtitehtaalla syttyi lähes tasan vuosi sitten tulipalo, jonka jäljiltä jäi lähinnä tuhkaa ja romua. Salon Seudun Sanomat ilmestyi palosta huolimatta heti seuraavana päivänä ja myös koko sen ajan, jolloin oma paino ei ollut käytössä. Ulkopuolisetkin asiakkaat saivat painotyönsä, vaikka ne tehtiinkin muualla. Kymmenen kuukautta myöhemmin lehtitehdas toimi taas täysillä.

TS-yhtymän vuosikertomus vahvistaa sen, että katastrofista huolimatta hommat saatiin pyörimään. Salon Seudun Sanomat Oy:n liikevaihto nousi seitsemän prosenttia 15,2 miljoonaan euroon. Vakuutuksista huolimatta tulos toki heikkeni, sillä jakelukulut kasvoivat ja osa jälleenrakennuksen investoinneista tehtiin omin rahoin. Silti SSS maksoi emoyhtiölle konserniavustusta 0,4 miljoonaa euroa.

Kotimaassa kovaa kyytiä

TS-yhtymän liikevaihto kokonaisuudessaan sen sijaan laski hieman 336 miljoonaan euroon. Pudotus tuli painopuolelta. Lomakepaino Polytypoksen liikevaihto oli edelleen laskussa. Sitä kertyi 7,4 miljoonaan euroa ja liiketulos jäi tappiolle.

Hansaprint-konsernin liikevaihto putosi kolme prosenttia eli vajaat kahdeksan miljoonaa euroa 220 miljoonaan euroon. Hallituksen toimintakertomuksessa syyksi sanotaan osittain laskutustavan muutos ja osittain hintaeroosio eli hintojen putoaminen Länsi-Euroopan markkinoilla.

Viennin osuus konsernin liikevaihdosta kasvoi kuitenkin 18 prosenttia ja tämä on painopuolen kasvua. Tilinpäätöksen liitetietojen perusteella kotimaan painomyynti näyttääkin pudonneen lähes 20 miljoonaa euroa samaan aikaan kun pohjoismaiden ulkopuolelle menevä Länsi-Euroopan myynti nousi lähes 17 miljoonaa euroa.

Jotakin ”eroosiota” on tapahtunut myös Unkarissa, sillä siellä liikevaihto putosi kymmenen prosenttia.

Tuottavuutta ja uusia tuotteita

Hansaparint on pohjoismaiden suurin painotalo ja sen liikevaihdosta 38 prosenttia tuli viime vuonna ulkomailta. Jos talouden matalasuhdanne alkaa tosissaan purra läntisessä Euroopassa, se näkyy niin viennin kuin Unkarinkin myyntiluvuissa ja helposti myös kannattavuudessa.

Kotimaassa tiukan painokilpailun tuomaa ”hintaeroosiota” ei tahdo päästä karkuun kuin kovalla tuottavuudella ja uusilla tuotteilla. Niihin Hansaprint satsaa.

Hansaprintin tehdaspäällikkö Mikko Saarela kertoi yhtiön asiakaslehdessä, miten Hesarin Kuukausiliitteen teossa saatiin vielä parinkymmenen vuoden yhteistyönkin jälkeen toimintatapoja läpi käymällä vähennettyä merkittävästi makkelin määrää ja samalla petrattua
tuotantoaikataulua.

Uutuuspuolella Hansaprint on kehittänyt muun muassa Magazine 2.0 –konseptia, jolla tuotetaan lukijalle osin personoituja aikakauslehtiä ja kytketään niitä vielä enemmän lukijan mukaan viilattuihin nettipalveluihin.

Rahaa olisi, mutta ei kaveria

TS-yhtymä on selkeästi painotalo, sillä 70 prosenttia liikevaihdosta tulee painopalveluista. Painamisen kannattavuus ratkaisee myös tuloksen, vaikka emoyhtiö tuokin Turun Sanomien myötä merkittävän osan liikevoitosta.

Emon liikevaihto kasvoi kaikkiaan kuusi prosenttia 84,4 miljoonaan euroon. Ilmoitustuotoissa kasvua oli 3,8 prosenttia. Levikki pysyi edellisen vuoden tasolla, joten levikkituotot eivät pahemmin kasvaneet.

Kulukuri oli tiukkaa, joten liikevoitto nousi 1,3 miljoonaa euroa 14,1 miljoonaan euroon. Toiminnallisesti tulosparannus oli vielä parempi, sillä edellisvuonna liiketoiminnan muita tuottoja kertyi 2,4 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän.

Yhtymän liikevoitto ei tilinpäätöksessä noussut paljoa, mutta lopullista tulosta petrasivat hyvät osinko- ja korkotuotot.

Ketoset näyttävät arvioineen, että viime kesänä käynnistynyt sijoitusmarkkinoiden epävarmuus ja alamäki eivät hyvää tiedä. Edellisvuoden lopussa emoyhtiön taseessa oli tarvittaessa nopeasti rahaksi muutettavia arvopapereita 29 miljoonan euron edestä ja rahaa tai pankkisaatavia 27 miljoonan euron edestä. Viime vuoden lopussa arvopapereita oli vain kolmen miljoonan euron edestä ja rahaa ja pankkisaatavia runsaat 61 miljoonaa euroa.

Sillä rahalla osallistuisi jo monenlaisiin yritysjärjestelyihin, varsinkin, kun yhtiön omavaraisuus on noussut melko korkeaksi. Mutta sopivaa ja halukasta kumppania ei ole vieläkään löytynyt.

Heikki Lehtinen UP-uutispalvelu

[sivun alkuun] [etusivulle]