Alma käy kauppaa netissä

TOR WENNSTRÖM, LEHTIKUVA

Alma Median lehdet onnistuivat viime vuonna kasvattamaan ilmoitustulojaan keskimäärin muuta lehdistöä paremmin. Levikeille ei sen sijaan käynyt yhtä hyvin.

Alma Media asvatti liikevaihtoaan viime vuonna yhdeksän prosenttia 231 miljoonaan euroon. Vaikka konsernin sanomalehtiryhmäkin kasvoi kuuden prosentin vauhtia, sen suhteellinen osuus pieneni edelleen. Kovassa kasvussa ovat sähköiset markkinapaikat, jotka viime vuonna toivat yhdeksän prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Sanomalehtiryhmä toi kuitenkin edelleen 69 prosenttia konsernin myynnistä. Alman lehdet lisäsivät ilmoitusmyyntiään jopa kahdeksan prosenttia eli selvästi yli sanomalehtimainonnan keskimääräisen viiden prosentin kasvun.

Sanomalehtimainonnassa tapahtui kuitenkin selvä muutos vuoden aikana. Alkuvuonna kasvu oli reipasta, mutta vuoden viimeisen neljänneksen aikana ilmoitusmyynti kasvoi enää runsaan prosentin edellisvuodesta. Verkkomainonnassakin näkyi pientä hidastumista, vaikka kasvuvauhti oli edelleen lähes 30 prosentin luokkaa.

Sanomalehdet lisäsivät myös levikkituottojaan viisi prosenttia edellisvuodesta. Se tuli lähinnä hintojen noususta, vaikka konsernin vuosikertomus kehuikin etenkin Aamulehden ja Lapin Kansan levikin kehittyneen hyvin.

Iltalehtikin hävisi

Levikintarkastuksen luvut näyttävät kuitenkin vähän toista. Niiden mukaan Aamulehden levikki nousi edellisvuodesta runsaat 900 kappaletta eli 0,7 prosenttia ja Lapin Kansan 90 kappaletta eli 0,2 prosenttia.

Konsernin lehdistä vain Raahen Seutu, Nokian Uutiset ja Koillis-Lappi lisäsivät merkittävämmin levikkiään. Kaikkiaan Levikintarkastuksen tilastoissa olevien Alman lehtien levikki laski viime vuonna edellisvuodesta puoli prosenttia.

Pientäkin kasvua tai hyvin pientä pudotusta voidaan tietenkin pitää hyvänä tai ainakin hyvänä torjuntavoittona, kun painetut lehdet kamppailevat paikastaan mediamarkkinoilla.

Levikkitodellisuus on synkempi, jos luvuista jätetään pois vapaakappaleet ja joukkotilaukset ja lasketaan mukaan vain tilaus- ja irtonumeromyynti. Se Almalla putosi viime vuonna vajaat kaksi prosenttia eli runsaat 10 000 kappaletta.

Suurin osa eli yli 7 000 kappaletta pudotuksesta tuli Iltalehdestä. Iltalehti pärjäsi näennäisesti hyvin Ilta-Sanomia vastaan, sillä sen levikki putosi vähemmän kuin kilpailijalla eli markkinaosuus parani. Tosin viikonloppunumeroiden kohdalla Iltalehden levikki putosi enemmän kuin Ilta-Sanomilla.

Tilauslevikki takkuaa

Aamulehden levikkinousukin muuttuu vajaan parin tuhannen kappaleen menetykseksi, jos mukaan otetaan vain nämä ”puhtaat” tilaukset.
Samalla tavalla Satakunnan Kansan ja Pohjolan Sanomien pienet levikkinousut perustuivat vapaakappaleiden määrän kasvuun. Niiden aidon tilaus- ja irtonumeromyynnin määrä sen sijaan laski. Lapin Kansassa kasvu sen sijaan oli aitoa.

Mutta lehtien kustantajien kertomaan levikeistä pitää muutenkin suhtautua entistä varovaisemmin. Mitä mahtaa tarkoittaa esimerkiksi Alman vuosikertomuksen toteamus, että ”sähäkästä uutisoinnistaan tunnettu Iltalehti.fi on lisännyt myös painetun lehden suosiota”? Lehden nettisivuston viikottainen kävijämäärä nousi Alman mukaan viime vuonna lähes kolmanneksella 1,2 miljoonaan kävijään. Mutta paperilehden levikki laski.

Iltalehden ilmoitushinnaston mukaan nettilehden etusivulla on viikottain vajaat 1,1 kävijää ja päivittäin vajaat puoli miljoonaa kävijää.

Jokelan kaltaiset tapahtumat tuovat paljon kävijöitä nopean uutisoinnin sivustoille. Mutta sen vuoksi samankaltaisia tapahtumia ei tarvita lisää.

Painotyöt menneet pieniin

Alman lehdet tekivät silti hyvää tulosta. Koko ryhmän liikevaihto nousi kuusi prosenttia 231 miljoonaan euroon ja näytetty liikevoitto nousi lähes kaksinkertaista vauhtia vajaaseen 43 miljoonaan euroon. Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli vajaat 19 prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos.

Tosin Alman vuosikertomus ei kerro, mihin sen saamat vajaan 12 miljoonan euron satunnaistuotot Tampereen kiinteistön vuokrasopimusten uudelleenjärjestelystä ja Lapissa tehdyistä maa- ja kiinteistökaupoista on kirjattu, joten toiminnallinen liikevoitto voi olla heikompikin.

Alma irrottautui viime vuonna entistä tarkemmin painamisesta. Kainuun Sanomien sanomalehtipaino ja arkkipaino menivät myyntiin. Konsernin lehtien painaminen toki jatkuu samassa paikassa.

Osakkuusyhtiö Acta Printin aikakauslehtipaino myytiin Forssan Kirjapainolle ja jäljelle jäi vain Kivenlahden syväpaino. Senkin osaomistuksesta Alma haluaa hankkiutua eroon.

Alma on luopunut niin tarkkaan painobisneksestä, että ulkoinen painomyynti oli viime vuonna enää vain 0,6 % liikevaihdosta eli pari miljoonaa euroa.

Talentumista ei tarjousta

MIKKO STIG, LEHTIKUVA

Poikkeuksen Alman lehtien ilmoitusmyynnin menestyksestä teki Presso, jonka Kauppalehti päätti marraskuussa kolmen tappiovuoden jälkeen lopettaa.

Kauppalehti-ryhmä saattoi kirjata viime vuonna tililleen voiton, kun SanomaWSOY ilmoitti paperi-Taloussanomien lakkauttamisesta. Ryhmän liikevaihto nousi toistakymmentä prosenttia ja tulos parani selvästi. Liikevoittoa jäi kuitenkin selvästi vähemmän kuin sanomalehtiryhmässä, 11 prosenttia liikevaihdosta.

Kauppalehti sai saneerauksen jälkeen tulostaan parannettua, mutta loppuvuodesta alkoi kovan kilpailun takia vuorostaan tökkiä asiakaslehtien tekeminen Lehdentekijöissä.

Alman konsernitaseen loppusumma on 181 miljoonaa euroa. Runsas kolmasosa varoista on kiinni sanomalehtiryhmässä ja näille rahoille tuli erittäin hyvä tuotto. Sähköisiin markkinapaikkoihin sidotuille rahoillekin tuli yli kolmanneksen ja Kauppalehti-ryhmän pääosaan sijoitetuille varoille yli neljänneksen tuotto.

Mutta Kauppalehti-ryhmään sijoitetuista 56 miljoonasta eurosta yli puolet eli 29 miljoonaa euroa on kiinni osakkuusyrityksissä eli Talentumissa. Ne rahat toivat vain yhdeksän prosentin tuoton.

Tämän vuoden alussa Aamulehti ilmoitti, että sen omistusosuus Talentumissa nousee yli 30 prosentin, kun Talentum alkaa ostaa omia osakkeitaan pois markkinoilta. Siitä ei Aamulehdelle synny velvollisuutta tehdä ostotarjousta koko Talentumista, vaikka 30 prosentin rajan ylittäminen omin toimin tähän velvoittaisikin.

Mikko.fi kauppaa kaikkea

Sähköiset markkinapaikat ovat Alman varsinainen kasvualue. Kauppapaikkoja on tällä hetkellä jo yhdeksän ja osa niistä toimii monessa maassa. Niiden liikevaihto kasvoi runsaan kolmanneksen 31 miljoonaan euroon.

Tosin osa kasvusta tuli yritysostojen myötä mutta niitä Alma tekee jatkossakin, etenkin ulkomailla. Itäisen Euroopan markkinoita on monesti helpompi vallata ostamalla paikallisia toimijoita kuin perustamalla kilpailevia yrityksiä.

Markkinapaikkojen liikevoittokin kasvoi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuodesta 5,3 miljoonaan euroon. Se on suhteellisesti jo lähes sanomalehtiryhmän tasoa.

Uusi luokitellun ilmoittelun markkinapaikka Mikko.fi toi vielä viime vuonna miljoonan euron tappion, mutta rahaa silläkin on jatkossa tarkoitus tehdä. Alman tavoitteena on saada Mikkoon puoli miljoonaa kävijää viikossa vuoteen 2010 mennessä. Alkuun heitä oli syksyllä 35 000.

Mikko.fi ei ole ainoa eikä ensimmäinen nettikauppapaikka, joten työtä tavoitteessa riittää. Tosin Mikolla on omia erityispiirteitään. Sen ilmoitukset näkyvät esimerkiksi oman otsikkonsa alla myös Alman maakuntalehdissä.

Ilkka ilmaantui rahanjakoon

Alman osakekurssi oli vielä lokakuuhun saakka reippaassa nousussa. Yhtiön omistuksen muutoksista tuli tiedotteita tasaiseen tahtiin. Lähinnä niissä puhuttiin Nordeasta, Kai Mäkelän Herttaässä Oy:stä tai Ahti Vilppulan Mekaanikontalo Oy:stä. Iso osa ilmoituksista koski termiinikauppoja eli oli sovittu, että joku ostaa tietyn osakepotin joltakulta joskus myöhemmin. Kaikki niistä eivät koskaan toteutuneet.

Tämän vuoden maaliskuussa Ilkka-yhtymä osti oikeasti seitsemän prosentin siivun Alman osakkeista. Ilkka nousi toiseksi suurimmaksi omistajaksi runsaan kymmenen prosentin osuudella. Maaliskuun lopussa Herttaässä omisti Alman osakkeista 11 prosenttia.

Ilkan kaupantekoaikaan viime vuoden kurssinousu oli jo sulanut pois ja Alman osake maksoi suurin piirtein saman verran kuin vuosi sitten.

Ilkka on sanonut aikovansa olla pitkäaikainen omistaja Almassa ja osallistuvansa sen kehittämiseen. Ainakin se pääsee jo keväällä mukaan konsernin kassan kehittämiseen.

Alman omavaraisuusaste nousi viime vuoden lopussa jo 70 prosenttiin ja se jakaakin omistajilleen rahaa rutkasti. Osakkaat saavat viime vuodelta osinkoa 0,90 euroa osaketta kohti, vaikka tulosta kertyi vain 0,68 euroa osaketta kohti. Ilkka saa kymmenesosan sijoittamistaan rahoista keväällä takaisin osinkoina.

Heikki Lehtinen UP-uutispalvelu

Kuvaaja:LEHTIKUVA/TOR WENNSTRÖM

Kuvateksti:

[sivun alkuun] [etusivulle]