Esimakua tapahtumasta antoivat Finlaysonilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa edestä vasemmalta lukien Juuso ja Eetu Häkkinen (punakaartilaisveljekset Pispalasta), Marika Heiskanen (Tampereen punapäälliköitä), Matti Parjanen (Vihtori Kosola), Miina Maasola (Tampereen punapäälliköitä), Mikko Närhi (Verneri Lehtimäki), Timo Malmi (Eduard Ausfeld), Tuukka Huttunen (Yrjö Schild) ja Eljas Erkko (Antti Mikkola).

Tampere pysähtyy Finlaysonilla vuoden 1918 kansalaissodan kuviksi

Huhtikuun 6. tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun punaisten vastarinta murtui valkoisten vallatessa Tampereen. Tämä katsotaan yleisesti vuoden 1918 kansalaissodan päättymisen päiväksi, vaikka yksittäiset sotatoimet ja valkoisten punaisiin kohdistama terrori jatkuivat vielä pitkään.

Tampereen yliopiston Alumni ry:n piirissä syntyi idea esittää teatterin keinoin ja vapaaehtoisvoimin Tampereen tapahtumat 6.4.1918. Päivä Tampereella 1918 -kuvaelman käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Malmi käyttää Unkarissa näkemäänsä tableaux vivants -tekniikkaa, joka tarkoittaa pysäytetyin kuvin esitettyjä kohtauksia 90 vuoden takaisista tapahtumista.

Punaisten joukossa Tampereen taisteluissa oli myös lapsia. Tiettävästi nuorin kansalaissodassa kaatunut on 9-vuotias. Veljekset Juuso ja Eetu Häkkinen esittävät taisteluissa mukana olleita veljeksiä Pispalasta

Teatteri Siperia on yhteistyökumppanisensa kanssa rakentanut parikymmentä pysäytettyä kohtausta punaisten ja valkoisten puolelta. Mukana on lähes sata vapaaehtoista näyttelijää. ”Punakaartilaisia” tulee ainakin Hauholta, Eräjärveltä, Hämeenkyröstä ja Ikaalisista. Tapahtuman järjestäjät muistuttavat, että monet näkymät ovat traagisia, joten ne eivät sovi pienten lasten nähtäviksi.

Tapahtuma alkaa historiallisella kulkueella, joka lähtee Tampereen Tuomiokirkolta ja saapuu Finlaysonin alueelle, jonka historiallisessa ympäristössä esitetään kohtauksia rintamalta ja selustasta. Päävastuun toteutuksesta kantaa Teatteri Siperia, jota avustavat eri teatterit, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt ja puolueiden sivistysjärjestöt.

”Kaikkien näkemykset ovat oikeutettuja, sillä historiassa on kyse tulkinnoista. Haluamme antaa tilaa kaikille kokemuksille ja näkemyksille. Viha ei häviä, jos se kielletään”, sanoo Timo Malmi. Muiden järjestäjien kanssa hän toivoo, että tapahtuma virittää avointa keskustelua kansakunnan traagisista vaiheista yksityisesti ja julkisuudessa.

Mukaan voi vielä ilmoittautua. Erityisesti ammattiyhdistysten roolia pidetään tärkeänä, sillä niiden piirissä elää paljon ihmisiä, joiden isovanhemmille tai lähisuvulle vuoden 1918 tapahtumat ovat vielä kipeässä muistissa. Ilmoittautua voi sähköpostilla timo.malmi@uta.fi. Samaan osoitteeseen voi lähettää tarinoita vuoden 1918 tapahtumista.

Teksti ja kuvat Hannu Oittinen

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]