Keski-Uusimaa kisaa painoillaan

Keski-Uusimaa paransi parin heikomman vuoden jälkeen viime vuonna tulostaan selvästi. Konsernin tuloslaskelma kertoo, mistä tulosparannus oikein tuli. Liikevaihto kasvoi kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Liikevaihdosta hieman vajaa puolet tuli ilmoitusmyynnistä, joka kasvoi 8 prosentin vauhtia. Kaikkein vahvimmin nousi kuitenkin liikevaihto tilausmyynnissä. Miljoonan euron eli 13 prosentin nousulla päästiin 8,7 miljoonaan euroon.

Konsernissa myllerrystä

Ilmoitus- ja tilausmyynnin vertailukelpoisesta kehityksestä on kuitenkin vaikea saada tarkkaa kuvaa, sillä Keski-Uusimaa –konsernissa tapahtui viime vuonnakin myllerryksiä. Riihimäen Sanomien ja Hyvinkään Sanomien jatkajana alkoi marraskuussa ilmestyä uusi Aamuposti. Päätoimittaja Joonas Romppasen mukaan uuden lehden levikki oli loppuvuonna suurempi kuin edeltäjiensä yhteenlaskettu levikki, joten tämä on nähtävästi tuonut osan kasvusta. Riihimäkeläiset saivat myös yhden ilmestymiskerran lisää, sillä Aamuposti ilmestyy myös maanantaisin.

Porvoossa ilmestyvä Uusimaa onnistui myös lisäämään levikkiään prosentin verran. 7-päiväisten lehtien joukossa tällä luvulla pääsi kasvutilastojen ykköseksi, sillä Salon Seudun Sanomia lukuun ottamatta kaikkien muiden levikki putosi.

Kolmas yhtiön isoista tilattavista lehdistä, Keski-Uusimaa, menetti hieman levikkiään. Lehteä on kuitenkin saneerattu, joten sen kannattavuus parani vuosikertomuksen mukaan merkittävästi.

Ilmoitusmyynnissä saattoi näkyä kahden vanhan kaupunginosalehden yhdistäminen Helsingissä Helsingin Uutisiksi. Vuoden mittaan uutuuteen liitettiin vielä kolmaskin ilmaisjakelulehti. Lahdesta ostettiin pari yritysjulkaisuja tekevää yhtiötä.

Myllerrysten jälkeen konsernin ilmoitusmarkkinointia hoitavassa Mediatallissa on nyt 11 lehteä, kun mukana on myös puoliksi omistettu Länsiväylä.

Painopuolella koko konsernin liikevaihto polki paikallaan 14,2 miljoonassa eurossa. Emoyhtiö Keski-Uusimaassa, jonka uudet investoinnit saatiin vuoden mittaan täyteen käyttöön, painamisen liikevaihto kasvoi kuitenkin 12 prosenttia 13,1 miljoonaan euroon. 

Keski-Uusimaassa käytetyn paperin määrä kasvoi tonneina laskettuna jopa neljänneksen eli kaksi kertaa liikevaihtoa vauhdikkaammin. Sekin kertoo jotain hintakehityksestä. Onneksi myös paperi oli aikaisempaa halvempaa. Sillä oli iso merkitys siinä, että konsernin tuloslaskelmassa aineiden ja tarvikkeiden osto vei liikevaihdosta lähes pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna.

Keski-Uusimaa on yksi niistä painoista, joihin kilpailijat joskus viittaavat, kun puhutaan ylikapasiteetin tuomasta epäterveestä hintakilpailusta. Toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen vakuuttaa kuitenkin Keski-Uusimaan kyenneen nostamaan käyttöastettaan kannattavasti.

Ja konserni aikoo vain entisestään tehostaa rotaatioidensa yhteistyötä ja hankkia asiakkaita myös ulkomailta. Tänä vuonna päästään vientirenkaan avulla jo kiinni ruotsalaistöihin.

Vaikka arkkipuolellakin on kova kilpailutilanne, Uusimaa Oy aikoo laajentaa silläkin puolella ja ottaa syksyllä Porvoossa käyttöön uuden nelivärikoneen.

Palkkataso putosi prosentin

Eniten muuttui kuitenkin henkilöstömenojen osuus liikevaihdosta. Konsernin työntekijämäärä nousi keskimäärin 429 ihmiseen eli neljällä ihmisellä ja vajaalla prosentilla edellisvuodesta. Henkilöstökulut nousivat kuitenkin vain 0,4 prosenttia ja tämäkin nousu tuli lähinnä eläkekuluista.

Työntekijää kohden maksettu keskimääräinen rahapalkka putosi 0,9 prosenttia. Kokonaisuudessaan henkilöstömenot veivät liikevaihdosta 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna.

Toisaalta konsernin ulkopuolelta ostettujen kuljetus-, jakelu- ja muiden palvelujen osuus nousi toista prosenttiyksikköä. Mutta omia kuluja on laitettu kurin mm. yhtenäistämällä kaikkien konsernin lehtien formaatti ja keskittämällä lehtien tuotantoa.

Kun kulut pysyivät kurissa ja poistojenkin määrä pieneni, 3,2 miljoonan euron liikevaihdon kasvusta 1,4 miljoonaa euroa jäi liikevoitoksi. Sitä kertyi kaikkiaan 4,4 miljoonaa euroa, lähes puolta enemmän kuin edellisvuonna.

Lopulliseen tulokseen vaikutti kuitenkin eniten rahoitustuotot. Konserni vähensi korollisia velkojaan 1,3 miljoonaa euroa, kartutti kassaansa ja todennäköisesti myös neuvotteli velkoihinsa edullisempia korkoja, sillä edellisvuoden 1,5 miljoonan euron rahoitusmenot kääntyivät viime vuonna 0,2 miljoonan euron rahoitustuotoiksi. Näin voitto ennen satunnaiseriä nousi yhteensä 3 miljoonaa euroa 4,6 miljoonaan euroon.

Tiukat tavoitteet tällekin vuodelle

Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli Keski-Uusimaassa viime vuonna 9,3 prosenttia. Se ei kuitenkaan riitä. Konsernissa halutaan prosenttiluvun nousevan yli viidentoista jo tänä vuonna. Tämän vuoden tavoite on nostaa liikevaihto 52 miljoonaan euroon. Kasvua haetaan etenkin ilmoitusmyynnistä sekä oman Mediatallin että Kärkimedian kautta. Mediatalli luottaa siihen, että sen kautta tavoittaa lähes 900 000 lukijaa, jotka käyttävät konsernin lehtien sivujen silmäilyyn keskimääräistä paljon pidemmän ajan.

Kiinteiden kulujen kurissapitämisen avulla kasvusta halutaan valtaosa kasvattamaan liikevoittoa. Sitä aiotaan kasvattaa tänä vuonna kolme milj. euroa, jotta tavoite toteutuisi.

Jos liikevoittotavoite tänä vuonna toteutuu, ylittyy myös toinen konsernin tavoite. Sekä omistajien että rahoittajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle halutaan yli 20 prosentin tuotto. Sellainen sille saatiin vuosituhannen vaihteessakin. Tämän vuoden tulosparannuksella päästiin jo 19 prosenttiin.

Heikki Lehti 
UP-uutispalvelu

[sivun alkuun] [etusivulle]