Paino kasvatti Kalevaa viime vuonna

Kaleva ei päässyt viime vuonna kovinkaan vahvasti kiinni sanomalehti-ilmoittelun kasvuun, sillä sen ilmoitustuotot kasvoivat viime vuonna vain vajaan prosentin. Valtakunnallinen kasvu oli paria prosenttia korkeampaa.

Levikin laskussa se sen sijaan hitusen ylitti valtakunnallisen keskiarvon. Kalevan levikki laski runsaan prosentin. Sanomalehtien levikkikehitys ei ole edelleenkään hyvällä mallilla. Viime vuonna 7-päivisistä lehdistä vain kaksi onnistui lisäämään levikkiään.

Vaikka Kalevan levikki putosikin hieman, tilaustuotot nousivat 2,5 prosenttia 15,2 miljoonaan euroon. Ilmoitusmyynnissä päästiin 23,1 miljoonaan euroon 0,8 prosentin kasvulla. Kärkimedian kautta Kaleva sai kuitenkin 10 prosenttia edellisvuotista enemmän ilmoitustuottoja. Sekin kuvastaa ilmoittelun keskittymistä kaupan ketjuuntumisen myötä.

Ilmoituspuolella Kaleva onnistui myös parantamaan tuotantoprosessia ja vähentämään virheiden määrää, mikä säästää aina rahaa. Työaikajärjestelyillä tähdättiin kulloisenkin työvoiman ja työmäärän parempaan yhteensovittamiseen, ja samalla saatiin vähennettyä epämukavia työaikoja.

Kaleva haluaa huomiota

Kaleva on satsannut paljon nettipalveluihin ja sen verkkolehti onkin selvästi Hesarin jälkeen ahkerimmin vierailtu lehti 7-päiväisten lehtien joukossa. Kalevakin koettaa vähitellen muuttaa verkkolehtipalveluaan maksulliseksi, jotta siihen ei vain menisi rahaa. Avainkysymys niin sen kuin painetunkin lehden kohdalla on nuorten houkutteleminen tilaajiksi. Paperipuolella Kaleva muun muassa alkoi tänä vuonna markkinoida Viikonloppu-Kalevaa erillisenä tuotteena.

Kaleva saattoi kuitenkin iloita siitä, että yhtä lehteä luki entistä useampi ihminen, sillä lukijamäärä kasvoi 2,3 prosenttia, eniten sanomalehtien joukossa. Kalevan lukijamäärä on vuodessa kasvanut 9 000 ihmisellä. Osa ansiosta lankeaa todennäköisesti lehden kehittämiselle, jonka tuloksia päästiin viime vuonna täysimääräisesti hyödyntämään.

Kun Helsingin Sanomien etenkin poliittisissa piireissä hyvin tunnettu pääkirjoitustoimittaja Risto Uimonen muutama vuosi sitten siirtyi Kalevan päätoimittajaksi, saattoi arvata, että hän ei aio olla Oulussakaan hiljaa. Lehti on koettanut sen jälkeen määrätietoisesti kasvattaa valtakunnallista näkyvyyttään pääkirjoitustensa, kolumniensa ja myös haastattelujensa kautta. Nyt vuosikertomuksessa iloitaan, että työ on tuottanut tulosta: ainakin muut tiedotusvälineet siteeraavat Kalevaa.

Kalevaprint iskee eteläänkin

Kalevan rotaatiolla painettiin levikinlaskusta ja kuuden prosentin ilmoitusvolyymien pienenemisestä johtuen vähemmän omaa lehteä. Kalevan yhteenlaskettu sivumäärä putosi ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella ja meni niukasti alle 14 000 sivun.

Kaleva onnistui kuitenkin hankkimaan jopa rotaatiolleen jonkin verran uusia töitä. Rotaatio tuo kaksi kolmannesta kirjapainon liikevaihdosta.

Arkkipuolelle jäävä kolmannes tosin saattaa tänä vuonna kasvaa suuremmaksi, sillä Kaleva osti marraskuussa Oulun Tyypit Oy:n. Vuoden alusta arkkiliiketoiminta laitettiin omaan yhtiöönsä Kalevaprint Oy:hyn, johon siirtyi kaikkiaan 22 ihmistä Tyypeistä ja 26 Kalevan kirjapainosta. Vaikka arkkipainopuolellakin kilpailutilanne on todella kova, Kalevaprint aikoo menestyä ja hankkia asiakkaita myös eteläisemmästä Suomesta.

Kalevaprintistä tuli yksi suurimpia arkkipainotaloja Suomessa, jonka liikevaihdon odotetaan tänä vuonna olevan viitisen miljoonaa euroa. Viime vuonna Kalevan arkkipainon liikevaihto oli vajaat kaksi miljoonaa euroa.

Poikkeuksena monista muista lehtitaloista Kaleva saattoi kertoa vuosikertomuksessaan painotoimintansa liikevaihdon kasvaneen viime vuonna 11 prosenttia 5,5 miljoonaan euroon. Lisäksi Oulun Tyyppien kautta kirjautui jo viime vuonna vajaan kahden kuukauden aikana puolisen miljoonaa euroa liikevaihtoa Kalevan tileihin. Kokonaisuudessaan tilauskirjapainopuolen liikevaihto kasvoi komeat 22 prosenttia.

Koko Kaleva-konsernin liikevaihto kasvoi painopuolen ansiosta 4 prosenttia viime vuonna 44,7 miljoonaan euroon. Runsas prosentti kasvusta tuli Oulun Tyyppien ostosta. Liikevoitto nousi kuitenkin jopa puolella 8,8 miljoonaan euroon ja 20 prosenttiin liikevaihdosta. Se on huomattavan kova luku. 3 miljoonan euron noususta 1,6 miljoonaa tuli liikevaihdon kasvun ansiosta, mutta 1,4 miljoonaa henkilöstökulujen pienenemisen ansiosta.

Henkilöstökulut vähenivät etenkin siksi, että eläkekulut pienenivät 0,8 miljoonaa euroa. Mutta myös henkilöstökulut putosivat puoli miljoonaa euroa, emoyhtiössä jopa enemmän.

Viime vuoden lopussa emoyhtiön palkkalistoilla oli 11 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Määrä- ja osa-aikaisia oli tullut muutama lisää, mutta pysyviä työpaikkoja häipyi sekä tuotannosta että toimihenkilöpuolelta. Emoyhtiön keskimääräinen työntekijämäärä pieneni viime vuonna 38 henkilöllä, joten palkkakuluja säästyi. Jäljellejääneidenkin keskimääräinen palkkakulu pysyi lähes ennallaan.

Vielä vuonna 2000 emo-Kalevan palkkalistoilla oli 400 ihmistä, viime vuoden lopussa viidennes vähemmän eli 311 henkilöä. Tuotannon työntekijämäärä on vähentynyt jopa kolmanneksen.

Kun vielä rahoitustuotot kääntyivät edellisvuoden tappioista puoli miljoonaa plussalle ja jakeluyhtiökin tuotti vähän voittoa, tulos ennen veroja nousi 4 miljoonalla eurolla 9,4 miljoonaan euroon.

Kaleva muodosti kuitenkin poikkeuksen monista lehtiyhtiöistä. 

Tuloksesta jaettiin vain kolmannes osinkoina. Loppu jätettiin yhtiöön, jonka kassassa pyöri ennenkin rutkasti rahaa.

Heikki Lehtinen 
UP-uutispalvelu

[sivun alkuun] [etusivulle]