Pohjois-Karjalan Kirjapaino 
pärjäsi vaikealla alueella

Talouskasvun puuttuminen on pirullinen asia. Vielä hankalammaksi tilanne muuttuu, jos oman toimialan tai –alueen piirissä taantuminen jatkuu. Pohjois-Karjalan Kirjapainon luvuista on selvästi nähtävissä toiminnan laajuuden supistuminen. Vaikka konsernin markkinoita on muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa, niin liikevaihdon suhteellisen muutoksen rajuus ei enää selity koko kansantalouden tilanteella. Toimitusjohtaja Raino Puustinen yhdistää heti katsauksensa alussa maailmantalouden ja Pohjois-Karjalan väestörakenteen. Viime vuoden lopussa maakunnassa oli 170 000 asukasta. Vuotta aikaisemmin heitä oli tuhat enemmän. Asukkaista 13 000 oli vailla työtä. Työttömyysprosentti oli 19.

Tilanne olisi vielä pahempi, ellei konsernissa olisi jo aikaa sitten aloitettu vahvoja toimenpiteitä arvoketjujen, laadun ja varsinkin markkinoinnin kehittämiseksi.

Ponnistelut näkyvät

Onnistuminen käytännön toimissa näkyy hyvin talousluvuissa. Vaikka konsernin liikevaihto on laskenut kolmen vuoden kuluessa lähes 14 prosentilla (inflaatio huomioiden enemmän), niin tuottavuus konsernissa on noussut. Kun tehty arvonlisäys oli arvion mukaan 27 miljoonaa euroa ja vuonna 2002 hieman päälle 25 miljoonaa euroa, niin vähennys on pienempi kuin liikevaihdossa, eli reilut kuusi prosenttia. Tämä yhdessä työväen vähenemisen kanssa on pitänyt kannattavuuden ja rahoituksen luvut yllättävän hyvin linjassa. Itse asiassa kannattavuus on jopa kohentunut. Viime vuodelta konsernille jäi jokaisesta liikevaihtoeurosta liikevoitoksi vajaat kuusi senttiä. Osin näiden senttien voimin konsernin sijoitetun pääoman tuotto läheni kymmentä prosenttia.

Rahoituksen tunnusluvuista vakavaraisuus oli Pohjois-Karjalan Kirjapaino –konsernissa lähellä 50 prosenttia. Maksuvalmiutta mittava quick ratio sen sijaan heikkeni hivenen.

Perustulonjako on sekin pysynyt konsernissa vakaana: arvonlisäyksestä duunarin samaa euroa kohti on firmalle jäänyt noin 58 senttiä. Kaikkia henkilökulueuroja ei kuitenkaan käytetty palkkoihin ja niiden sivukuluihin. Osalla tarjottiin henkilökunnalle henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Konsernin vapaa-aikatoimikunta järjesti urheiluun ja luontoon liittyviä tapahtumia Vuokatissa, Ilomantsissa ja Helsingissä.

Kuka selviää?

Konsernin 49 miljoonan euron liikevaihdosta kirja- ja tarrapainot –toimialan kokosi päälle 30 miljoonaa euroa. Tämä toimiala kärsi kapasiteettiin nähden heikon kysynnän aiheuttamasta hintakilpailusta. Pohjois-Karjalan Kirjapainon vuosikertomuksessa ennakoidaan alalla tapahtuvan konkursseja ja irtisanomisia.

Ensimmäistä vuottaan yhtiönä toimineen PunaMustien alkuvuosi 2002 oli vaikea, mutta loppuvuosi sujui paremmin. Yhtiössä turvattiin kilpailukykyä toimihenkilöiden määrän supistamisella ja myynnin uudelleen organisoinnilla. Myös ulkoistamiset olivat käytössä, kun repro ja painopinnan valmistus, lukuun ottamatta sanomalehtituotantoa, siirtyivät muiden hoidettaviksi. PunaMustat näkee tämän vuoden parempana käyttöasteen osalta.

Pienrullatuotteisiin erikoistuneen Paperityön liikevaihto oli lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Perinteiseen tapaan yhtiö antoi emolleen konserniavustusta. Myös Paperityö kokee tulevaisuutensa olevan kohtuullisen.

Konsernin lehtitoimialaan kuuluvassa Nurmeksen Kirjapainossa tehtiin investointipäätös. Sen seurauksena tämän vuoden keväällä otettiin käyttöön erittäin nopea neliväriarkkikone. Tämä yhtiö kasvatti liikevaihtoaan ja teki positiivisen liikevoiton.

Pohjois-Karjalan Kirjapaino –konsernin lehtitoimialan viime vuotta luonnehditaan varsin hyväksi. Eteenpäin menoa tapahtui lähes kaikilla rintamilla. Päälehti Karjalaisen levikki nousi jo toista vuotta peräkkäin huolimatta väestökehityksestä. Mutta mikä mahdollisesti vielä hienompaa; konsernin paikallislehtien tuloskunto oli hyvä.

Päälehti Karjalainen lähentyi toimituksellisessa yhteistyössä Keskisuomalaista ja Savon Sanomia. Yhdessä ne aloittivat ulkoasun uudistusprojektin. Jatkossa yhteistyö syvenee toimitusjärjestelmien yhteensovittamiseen, mikä takaa tuottavuuden nousun.

Lehtitoimialan liikevaihtomäärä oli yli 22 miljoonaa euroa. Siitä riitti liikevoitoksi kolme miljoonaa euroa, eli liikevoittoprosentti oli 14.

 Voitonjako suhteetonta

Todellisten markkinatalousolosuhteiden puuttuminen Pohjois-Karjalan Kirjapainolta on tehnyt konsernista rahanjakokoneen omistajille. Kun ei pääomia kannata (tai voida) pitää yrityksessä, niin omistajat tapaavat näissä olosuhteissa päättää ottaa rahat omille tileilleen.

Vuonna 1998 Pohjois-Karjalan Kirjapaino jakoi tuloksestaan 95 prosentteina ulos. Seuraavana vuonna osingonjako jäi kokonaan väliin. Sitten tahti muuttui. Vuoden 2000 tulos ei edes riittänyt. Osingonjaon ollessa vuotuisesta tuloksesta 185 prosenttia, piti turvautua vanhoihin voittoihin. Vuonna 2001 osingon ja tuloksen välinen suhde oli 126 prosenttia. Viime vuonna luku oli 139 prosenttia.

Tilikauden voitto oli emolla, joka osingot jakaa, 2,3 miljoonaa euroa. Siihen pantiin päälle 800 000 euroa edellisten tilikausien vapaista pääomista, jotta osinkoihin voitiin käyttää 3,1 miljoonaa euroa. Tällä menolla vapaat pääomat olisi maksettu ulos kolmen vuoden kuluessa. Toisaalta lisää omia pääomia saa myyntivoitoista, toisaalta konsernin kassavirta on kuitenkin riittänyt hyvin muihinkin tarpeisiin.

Kymmenen suurimman Pohjois-Karjalan Kirjapainon omistajan listalla jokaisen nimi on Laakkonen. Heidän osuutensa emoyhtiön osakkeiden tuomista äänistä on 84 prosenttia.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]