Keskisuomalainen investoi 
kolmeen painotaloon

Keskisuomalaisen vuosi 2002 oli vauhdikas. Konserniin liitettiin Savon Mediat 67 prosentin omistusosuuden perusteella ja sen myötä haettiin uutta muotoa. Sitä tarvittiin kaikkien fuusiohyötyjen esille saamiseksi. Konsernissa käytiin läpi toimintojen ja käytäntöjen syvällinen tarkastelu. Toteutuksesta vastasivat kehitysryhmät 12 toiminnosta. Tulosyksiköiden lisäksi Keskisuomalaisessa ryhmiteltiin kaksi uutta liiketoiminta-aluetta, painaminen ja paikallislehdet.

Vauras konserni katsoo pitkälle. Investointeja päätettiin tehdä kaikkiin konsernin painotaloihin. Kuopiossa ja Pieksämäellä painokoneiden yksiköitä kunnostettiin. Lisäksi Kuopioon kohdistui liitteistyslaitteisto ja Pieksämäelle nelivärivalmiuksia parantavia lisäyksiköitä. Jyväskylän osuus investoinneista oli toinen taittolaite ja 4-väriyksikkö. Uushankintojen osalta hankinnat jatkuvat vuoteen 2004 saakka. Investoinneilla painotaloihin Keskisuomalainen hakee asiakaslaadun kohottamista ja tuotantovarmuuden lisäämistä.

 Arvo noussut

Kaikkien toimenpiteiden taustalla on kuitenkin yrityksen arvon nostaminen. Siinä Keskisuomalainen onkin haka. Kun yhtiön osakekannan markkina-arvo oli vuonna 1999 lähes 61 miljoonaa euroa, niin viime vuonna se oli kohonnut yli sadan miljoonan euron. Kun osakkeiden arvo nousee neljässä vuodessa 66 prosenttia taantumavuosien aikana, niin voidaan puhua saavutuksesta. Erityisesti on huomioitava arvon nousseen jokaisena vuotena ilman notkahduksia. Tähän hyvin harva pörssiyhtiö kykenee. Keskeinen syy arvonnousulle on Keskisuomalaisen tuloskunto. Vuonna 1999 tulosta syntyi yksi euro osaketta kohden. Vuonna 2002 tulos oli neljä euroa osaketta kohden. Koska konsernin kyky tehdä tulosta jatkossakin on vahva, niin yli neljän euron osinko osaketta kohden ei mitään vaaranna.

Tuloksen takana on kaikissa olosuhteissa tuottavuus. Arvion mukaan 73 prosenttia Keskisuomalaisen liikevaihdosta jäi jaettavaksi arvonlisäykseksi. Se karkeasti ottaen puolitettiin työn ja pääoman kesken.

Työn osuutta tehdystä arvonlisäyksestä oli keskimäärin jakamassa 870 ihmistä. Heitä käytettiin tehokkaasti, mutta sama tehtiin pääomille. Ne tuottivat jälleen kerran huikean korkean tuoton sijoitetulle pääomalle, viime vuonna yli 29 prosenttia. Myös Keskisuomalaisen liikevoittoprosentti, yli kaksi kymmentä, jää hyvin monelta saavuttamatta, vaikka tilalle laitettaisiin käyttökateprosentti.

Koko konsernin 90 miljoonan euron liikevaihdosta jauhoi emoyhtiö Keskisuomalainen –lehdellä, painopalveluilla ja kuudella paikallislehdellä vajaat 42 miljoonaa euroa. Emon liikevaihto aleni viisi prosenttia.

Konsernin alakonserni, Savon Mediat petrasi menoaan kasvattamalla hieman liikevaihtoaan. Viime vuodelta sitä kasaantui 47 miljoonaa euroa. Myös Savon Media –konsernin liikevoitto nousi, rahassa se oli hieman päälle kymmenen miljoonaa euroa. Tässä summassa on mukana Ilkka-Yhtymän osakkeiden myynnistä saatu vajaan viiden miljoona euron summa.

Levikit laskussa

Kun liikevaihdon kertymää tarkastellaan toimialoittain, näkyy kustantamisen merkitys. Sen osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 90 prosenttia, eli vajaat 80 miljoonaa euroa.

Keskisuomalainen –konserni kustantaa kolmea seitsenpäiväistä ja yhtä kuusipäiväistä sanomalehteä. Niiden välillä on joitain eroja. Sanomalehti Keskisuomalaisen levikki aleni hieman. Savon Sanomien levikkistrategia nosti kestotilausten osuuden levikistä 92 prosenttiin. Iisalmen Sanomien levikkialueen muuttotappio pienensi lehden levikkiä. Yhteinen tekijä konsernin seitsenpäiväsille lehdille oli levikkien lasku. Se ei kuitenkaan vähentänyt levikkituloja, koska tilaajahintoja korotettiin. Ilmoitusmyynti sujui konsernin lehdissä paremmin kuin muussa valtakunnassa keskimäärin.

Kuusipäiväistä Warkauden Lehteä heiluttelevat vientiteollisuuspaikkakunnan suhdanteet. Niiden aiheuttama taantuma rokotti lehden ilmoitusvolyymia kuudella prosentilla. Vuoden 2003 kehityksen kerrotaan riippuvan kansainvälisen talouden elpymisestä.  

Keskisuomalainen -konsernissa on peräti 18 paikallislehteä. Ne ilmestyvät 1-3 päiväsinä. Paikallislehtien vuotta sävytti lisääntynyt kilpailu ilmoitusmarkkinoilla. Päivittäistavarakaupassa tiukentunut ketjuohjaus vähensi lehdissä ilmoituksia. Keskisuomalaisen paikallislehdet aikovat pärjätä tuotekehittelyllä, tehokkaammalla markkinoinnilla, henkilöstön paremmalla osaamisella ja yhteistyöllä.

Konsernin tuotevalikoimaan kuuluu myös kaksi kaupunkilehteä, Suur-Jyväskylän Lehti ja kuopiolainen Viikkosavo.

Painotoimialan liikevaihto oli viime vuodelta kahdeksan miljoonaa euroa. Jyväskylässä merkittävimmät työt liittyivät sanomalehti Keskisuomalaiseen ja Iltalehteen. Kuopiossa töitä teettivät Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat. Lehtisepät Oy:n paino Pieksämäellä teki 42 paikallislehteä ja muun muassa henkilöstö- ja järjestölehtiä noin sadalle eri asiakkaalle.

Jyväskylässä oli menossa kaksi laatuun liittyvää projektia. Toisessa pyritään Iso 9001-sertifikaattiin. Toisessa paino oli mukana valtakunnallisessa sanomalehtituotantoa kehittävässä Iso 12647-3 projektissa.

Jakelutoimintaa tekevät Savon Jakelu ja Jakeluporras kerryttivät konserniliikevaihtoa miljoonalla eurolla.

Tänä vuonna Keskisuomalainen –konserni odottaa tuloksensa hieman laskevan. Syynä ovat osakkeiden myyntivoittojen puuttuminen. Notkahdus jäänee tilapäiseksi vaikka taloustaantuma jatkuisikin. Siitä pitävät huolen laajemmasta koosta ja muiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä saatavat edut.

 Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]