TS-Yhtymä kulki valtavirtaa vastaan

Siinä missä monella suomalaisella yrityksellä toiminta tökkäsi taantumavuoteen 2002, pärjäsi TS-Yhtymä varsin mainiosti. Konsernissa viime vuoden liikevaihto hypähti yli kuusi prosenttia aikaisempaa korkeammaksi. Edes itse konserni ei odottanut moista suoritusta. Suunnitelmat oli tehty alenevalle liikevaihdolle. Toisaalta TS-Yhtymä on viestintäkentässä kulkenut aikaisemminkin omia polkujaan. Sähköinen puoli on konsernissa ollut vaatimatonta moniin muuhun verrattuna. Sen verran uutta mediaa on kuitenkin mukana ollut, että konsernissa on tietoa suuntauksesta, ehkäpä jopa niinkin paljon, ettei hurmahenkisyyteen ole sorruttu.

Strategiat toteutuneet

TS-Yhtymä toteaa itse vuosikertomuksessaan olevansa toiminnan luonteelta kaksitahoinen. Toisaalta emossa ovat omistukset ja hallinto, toisaalta konserni harjoittaa kustannus- ja painotoimintaa. Viimeksi mainituista painopalveluiden osuus liikevaihdosta läheni jo 73 prosenttia. Muulle viestinnälle, Turun Sanomat mukaan lukien, jäi vajaat 26 prosenttia. Painopalveluiden kasvun merkitys johtuu vuosia sitten valittujen strategioiden onnistumisesta. Työn ja pääoman liitto on johtanut TS-Yhtymän reiluun kasvuun. Omistajat ovat halunneet selvästi nostaa konsernin arvoa. Se on tehty käyttämällä vuosittain muhkeat osuudet liikevaihdosta työlle eli henkilöstökuluihin ja pääomalle eli investointeihin.

Vuonna 1998 konsernissa henkilöstökulut ja investoinnit veivät liikevaihdosta 57 prosenttia ja vuotta myöhemmin 55 prosenttia. Vuonna 2000 tämä osuus oli 49 prosenttia ja toissa vuonna 43 prosenttia. Viime vuonna luku aleni 34 prosenttiin.

Suhteellisuus peittää alleen sen, että panostuksista seuranneesta liikevaihdon kasvusta jäi joka tapauksessa paljon miljoonia jatkoinvestointeihin. Vuonna 2002 niitä tehtiin 27 miljoonalla eurolla. Merkittävimmäksi kohteeksi vuosikertomus nostaa Hansaprintin heatset-rotaatiokoneen. Sillä kyetään A4/64-sivuiseen tuotantoon. Koneen käynnistäminen viime vuoden lopulla teki Artukaisista painokapasiteetilla mitattuna suurimman yksikön Itämeren alueella. Eivätkä investoinnit tähän lopu. Konsernin taseessa on liki 21 miljoonaa euroa käytetty tulevaan omaisuuteen: Artukaisten painotalon laajennukseen ja Vantaan tehtaan painokoneeseen.

Työn ja pääoman onnistuneesti yhdistäneen strategian seurauksena konsernin henkilöstömäärä on viiden vuoden kuluessa noussut 30 prosenttia. Väen lisäys on perustunut tuottavaan työhön, sillä liikevaihto per henkilö on noussut samalla 33 prosenttia. Tuottavuuden merkitys näkyy tehdyssä arvonlisäyksessä. Se on kasvanut huikeat 73 prosenttia viidessä vuodessa rahalla mitaten. Osa tästä menosta on johtanut korkeampiin palkkoihin, mutta vielä enemmän on kasaantunut pääomiin. Onneksi ne kasat ovat suurimmaksi osin maa-alueissa, rakennuksissa ja koneissa, eli työpaikoilla eikä veroparatiiseissa.

 Uudet edesssä

TS-Yhtymän investointien suhteellinen vähentyminen kertoo jotain uutta olevan tulossa. Sitä tukee konsernin pitkäaikaisen tavoitteen, vakavaraisuuden nousun yli 50 prosentin rajan, täyttymisen jo toisena perättäisenä vuotena. Kun vähäinenkin hengenveto investoinneissa johti kuuden prosenttiyksikön petraukseen vakavaraisuudessa, niin TS-Yhtymän huomattava vaurastuminen jatkuu. Ja voihan sitä vain rikastua, mutta siitä seuraa suurempien verojen maksaminen. Jo viime vuodelta konserni maksoi niitä kaksi miljoonaa euroa aikaisempaa enemmän, kokonaisuutena reilut 14 miljoonaa euroa.

Tunnuslukujen valossa mitään nopeaa liikahdusta ei olisi näköpiirissä. Tätä näkemystä tukee maksuvalmiutta mittaava quick ratio. Se tuppaa yleensä nousemaan ennen suurempia panostuksia. TS-Yhtymän kyseessä ollessa tähän mittariin ei voi kuitenkaan luottaa, sillä korkea kannattavuus yhdessä erinomaisen tuottavuuden kanssa takaa muutenkin mahdollisuudet. Olennaiseksi kysymykseksi jää: kykeneekö TS-Yhtymä käyttämään edessä olevan nousukauden yhtä hyvin edukseen kuin taakse jäävän taantuman.

 Vastuut esille

Kun koko konserni teki liikevaihtoa 293 miljoonaa euroa, niin Hansaprint pääsi 197 miljoonaan. Siitä jäi Hansaprintille tilikauden voitoksi yli 27 miljoonaa euroa. TS-Yhtymän tuloslaskelman viimeisen rivin voitto oli hieman pienempi.

Kuluneen vuoden aikana Hansaprint laajeni Ruotsissa. Siellä Västeråsissa toimiva Hansa Direct liitettiin konserniin syyskuun alussa. Mielenkiintoinen on Hansaprintin 49 prosentin omistusosuus Raisiossa ja Uudessakaupungissa painopalveluja tekevässä Newprintissa.

Monet vuodet hurjasti tulosta tehnyt salolainen SSS-konserni nosti hieman liikevaihtoaan. Sitä tuli viime vuonna vajaat 15 miljoonaa euroa. Tästä liikeni joka kymmenes euro emolle, TS-Yhtymä Oy:lle konserniavustukseksi.

Lomaketuotantoa tekevä Polytypos pinnisti kasaan 12 miljoonaa liikevaihtoeuroa. Polytypos teki pienen voiton, johon vaikuttivat myönteisesti vähentyneet korkokulut.

TS-yhtymä näkyy yhteiskunnassa muutenkin kuin painetun paperin, tv-kuvan ja radioäänen kautta. Konsernin voimantunto näkyy uudessa vuosikertomuksen osassa. Siinä käsitellään TS-Yhtymään yhteiskunnallisena vaikuttajana. Keskeisenä ulottuvuutena ovat konsernin viestintäryhmän erityistehtävät. Niitä ovat varsinkin Turun Sanomien perinteinen rooli, mutta myös kansainväliset yhteydet. Niitä TS-Yhtymälle on tullut paljon lisää, kun konsernin viestintäryhmän monimediatoiminta on herättänyt maailmanlaajuista huomiota.

TS-Yhtymän vastuu ympäristöstä kiteytyy saavutuksiin. Suomessa olevien tuotantoyksiköiden kokonaisjätemäärästä 98 prosenttia joko kierrätettiin tai hyödynnettiin. Näin korkeaan lukuun konserni pääsi osin sen vuoksi, että 96 prosenttia jätteistä oli paperia tai pahvia. Vain yksi prosentti luokiteltiin ongelmajätteeksi.

Henkilöstövastuu TS-Yhtymässä perustuu asemaan yhtenä maakunnan ja toimialan suurimmista työllistäjistä.

Vastuut kokonaisuutena arvioiden TS-Yhtymän tavoitteena on vastata siitä, että se on tulevaisuudessakin alan eurooppalainen edelläkävijä.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]