Keski-Uusimaa panostaa painoihin

Painetun viestinnän tulevaisuus on journalistinen haaste. Keski-Uusimaan toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen kertoo katsauksessaan, että Keski-Uusimaa –lehden lukijoista valtaosa viipyy lehden yhdellä sivulla reilun minuutin. Muilla lehdillä, paikallisilla ja valtakunnallisilla, vastaava aika on selvästi lyhyempi. Jos ja kun käytetty aika vähenee, niin jutut lyhenevät ja taso laskee. Kun varsinkin mainokset saattavat saada yhtä välinpitämättömän kohtelun, niin sanomalehtien viime vuosien alamäki ei selitykään enää huonolla suhdanteella, vaan kysymys on pysyvämmästä muutoksesta. Tämä koskee kaikkia lehtitaloja. Lähes kaikki ovat jo ratkaisujaan tehneet. Tulevaisuus näyttää kuka on löytänyt ”viisasten kiven” parhaiten.

 Reilu kapasiteetin lisäys

Keski-Uusimaa –konserni on omalta osaltaan linjannut strategiansa panostamalla entistä enemmän kirjapainoihin. Konserni osoittaa arvostuksensa painoja kohtaan nostamalla ne vuosikertomuksessa lehtien edelle. Arvostus näkyy myös rahassa. Lehtipaino Uusimaata laajennettiin 10 miljoonan euron investoinnilla. Konsernin kaikkien aikojen suurimmassa hankkessa ostettiin Goss Universal 50 –sanomalehtirotaatio. Se yhdessä uuden postitusjärjestelmän kanssa aloitti toimintansa viime vuoden heinäkuussa. Samalla 25 vuotta käytössä ollut Solna Distributor korvattiin. Investointi nosti lehtipainon kapasiteettia 40 prosenttia. Uuden koneen myötä painolla on kyky tehdä 170 miljoonaa lehteä vuodessa. Vuoden 2002 aikana Keski-Uusimaan paino lykkäsi maailmalle 130 miljoonaa lehteä. 

Pelkkä koneinvestointi ei nykyoloissa riitä. Teknisen kehittämisen rinnalla lehtipaino hioi pre-press toimintojaan saavuttaakseen korkean 4-väripainamisen laadun. Se toteutui, sillä lehtipaino sai Sanomalehtien Liiton kilpailussa ensimmäisen palkinnon. Kilpailussa paino sai 217 laatupistettä. Muut 27 kilpakumppania saivat keskiarvon 140. Huimat erot tuloksissa juoruavat joidenkin painojen laadun olevan melko heikon. Suuri muutos lehtipainossa on varmasti ollut siirtyminen teollisesta kulttuurista palvelukulttuuriin.

Konsernin toinen merkittävä paino, Uusimaa, on jakanut liiketoimintayksikkönsä kattamaan lähes kaikki painopalvelut. Uusimaan kirjapainon liikevaihdosta oli 40 prosenttia rotaatiotuotteita, 45 prosenttia aikakauslehtiä ja loput mainospainotuotteita.

Osa Keski-Uusimaa –konsernin painoliiketoiminnan liikevaihdosta kertyy Riihimäen Kirjapainosta. Se tekee sanomalehtiä, arkkipainotöitä ja kirjoja. Suurin osa tuotannosta koostuu paikallis- ja ilmaislehdistä sekä yhdistysten ja urheiluseurojen painotöistä.

 Törkeäkarvainen ajattelija

Kirjapainojen ja lehtien välinen suhde on askarruttanut törkeäkarvaista myyräkoira Tarmoa. Vaikka se ei pelkää ketään, niin Tarmo on siirtänyt jollain ihmeellisellä tavalla ajatustyönsä nuoremman luutnantti T. Löfvingin kynään. Tarmon sukujuuret saattavat olla Pohjanmaalla, koska siellä on usko painettuun sanaan lujin. Tämä luottamus on suomen ja ruotsin kielisillä yhtä vahva. Kun Vaasa –lehti julkaisi aprillipäivänä uutisen ”Ruuna Reipas siitokseen Laihialla”, niin Vasabladet julkaisi saman jutun uutistappiosta huolimatta seuraavana päivänä. Muun Suomen osalta Tarmo miettii, etteivät sanomalehdet itse luota omiin tuotteisiinsa, painettuun sanaan. Kustantajat touhuavat vain webbien, nettien ja välpättävien videoruutujen kimpussa. Tarmon mielestä mikä kerran on paperille painettu, se on siihen ikuisiksi ajoiksi painettu.

 Viime vuonna Keski-Uusimaa –konserni valmisteli kahden lehtensä, Itä-Helsingin Uutisten ja MaTaPuPu:n yhdistämistä. Tämän vuoden alussa aloittaneen Helsingin Uutisten arvioidaan tavoittavan 120 000 taloutta. Lehteä kustantavan Vantaan Sanomat Oy:n liikevaihdon arvioidaan Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien ja Nurmijärven Extran myötä nousevan tänä vuonna yli seitsemän miljoonan euron.

Konsernin perinteisistä lehdistä Keski-Uusimaa tavoittaa 150 000 asukasta ja Itä-Uudenmaan maakuntalehti Uusimaa 100 000 asukasta.

Loviisasta Kirkkonummelle ja Santahaminasta Riihimäelle ulottuvalla alueella ilmestyvät konsernin omat ja osakkuusyhtiöiden lehdet, yhteensä 12, on koottu markkinointiorganisaatio Mediatalliin. Sen kerrotaan ainoana täyttävän kriteerit: korkea jakelupeitto, korkea lukijapeitto, edullisin hinta.

 Vakavaraisuutta löytyy

Huolimatta kirjapainojen korostuneesta asemasta, kertyi konsernin kustannustoiminnasta suurin läjä liikevaihtoa. Sanomalehdistä tuli 27 miljoonaa euroa ja ammatti- ja asiakaslehdistä vajaat kaksi miljoonaa euroa. Kirjapainomyynnistä kertyi hieman päälle 14 miljoonaa euroa. Yhteensä konsernin liikevaihto oli 44 miljoonaa euroa. Kasvu oli selvää, samalla henkilöstön lukumäärä nousi 14 ihmisellä.

Kannattavuus Keski-Uusimaa –konsernilla oli alan keskimääräisellä tasolla. Jokaista liikevaihto euroa kohden kulujen ja poistojen jälkeen jäi lähes seitsemän senttiä. Pääomat tekivät varovaista pesäänsä konsernin taseeseen, kun sijoitetun pääoman tuotto oli liikevoittoprosentin tasoa

Huolimatta varsin merkittävästä investoinnista, ei konsernin maksuvalmius heikentynyt. Ei myöskään vakavaraisuus, joka oli vuoden päättyessä 58 prosenttia.

Taantuma vuodesta ja kovasta kilpailusta kertovat tuottavuuden luvut. Toimenpiteiden ansiosta sekä tehty arvonlisäys että työn hyötysuhde olivat vuoden 2002 kohdalla asialliset.

Siitä myyräkoira Tarmosta vielä. Se haluaa, että sanomalehdentekijät laittaisivat Webbisivuille viestin hankkia paikallinen sanomalehti käsiin. Se on merkki halusta pysyä viisaiden kirjoissa.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]