Editan ja Alma Median kannattavuusjahti 
merkitsee 200 työpaikan menetystä

Perjantai 16.5.2003 muodostui vuosikausiin synkimmäksi päiväksi suomalaisten kirjatyöntekijöiden työuralla. Viisi päivää aiemmin perustettu Acta Print ilmoitti, että uuteen yhtiöön siirtyvistä 550 työntekijästä 200 menettää työpaikkansa.

Tyrmäävin isku osuu graafisen teollisuuden vankkojen perinteiden Porvooseen, jossa Tarmolan offsetpainon toiminta lopetetaan kokonaan. Yksikössä on 117 työpaikkaa. Työnantajan suunnitelman mukaan niistä on ensi vuoden alussa jäljellä vain muistot. Porvoolaiset protestoivat lopettamispäätöstä ulosmarssilla. Työpaikoista toistakymmentä on toimihenkilöpuolella, lopuista kolmannes painolinjoilla ja kaksi kolmasosaa jälkikäsittelyssä.

 Ennen perjantaita pääluottamusmies Vesa Gabrielsson ei pitänyt edes pahimmissa arveluissaan mahdollisena koko yksikön lopettamista. Paino uudistettiin 2001, ja työntekijöiden ammattitaito on alan kärkiluokkaa. Kysyntäkään ei ole ontunut päätellen ylityötuntien suuresta määrästä vuoden alkukuukausina. Laitos on tuottanut heikosta taloussuhdanteesta huolimatta voittoa.

Vesa Gabrielsson

”Jonkun helvetillisen ahneuden vuoksi yksikkömme laulut tuntuvat nyt kuitenkin lauletuilta. Tällaisessa tilanteessa työnantajien puheet henkilökunnasta tärkeimpänä voimavarana ja avoimuudesta kuulostavat ontoilta fraaseilta”, pääluottamusmies Vesa Gabrielsson sanoo. Hän tuli taloon alan nuorena ammattilaisena 34 vuotta sitten ja on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä parikymmentä vuotta.

 ”Vielä runsaat viisi vuotta sitten WSOY:n itsenäisen toiminnan loppuaikoina pidimme työpaikkojamme idioottivarmoina, mutta sitten voitontavoittelu alkoi yksipuolisesti määrätä ratkaisujen sisältöä. Kokonaisten perheiden suunnitelmat ja asema eivät tunnu vaikuttavan enää lainkaan päätöksiin”, Gabrielsson purki tuntojaan tuoreeltaan saatuaan tiedon Tarmolan lopettamisesta.

Jatkuva myllerrys ylläpitää epävarmuutta

 Alustavien suunnitelmien mukaan pieni osa Tarmolan koneista siirretään Raholaan ja samalla joillekin työntekijöille saatetaan tarjota töitä Tampereelta. Siitä ei ole kuitenkaan parhaassakaan tapauksessa apua kuin joillekin työntekijöille. Moni on sidoksissa Porvoon seutuun asuntojensa, lasten koulunkäynnin ja puolisoidensa työpaikkojen muodossa.

 Sitä paitsi työpaikkojen lopettajat saattavat iskeä myös Tampereella. Epävarmuus tulee jatkumaan Acta Printin kaikissa osissa lähiajat, eikä työpaikan säilyttäminen merkitse varmuutta huomisesta. ”Viitenä vuonna peräkkäin yksikköämme siirreltiin omistuksesta ja organisaatiosta toiseen. Siinä kärsivät niin työsuoritukset kuin vapaa-aika. Jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta ja työnantajasta ei tee hyvää kenenkään hermoille”, Gabrielsson arvostelee.

 Vielä torstaina 15.5.2003 Gabrielsson totesi kuitenkin, että Edita Actan vuosina työnantaja on ollut valmis keskustelemaan asiallisesti vaikeista henkilöstöratkaisuista. ”Työnantaja ei ole käyttänyt yksipuolisesti määräysvaltaansa.” Seuraavana päivänä tämä kuva Editasta työnantajana romahti. Gabrielssonilla ei ollut siitä enää mitään hyvää sanottavaa. Päinvastaista sitäkin enemmän.

 Yhtä tyrmistynyt Tarmolan sulkemispäätöksestä on Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Klaus Hellberg. Hän arvelee Uusimaa-lehdessä, että graafisen alan ammattilaisille ei löydy Porvoon seudulta uusia työpaikkoja. ”Yli sata uutta työtöntä on hirveä luku”, hän päivittelee.

Raholan offsetpaino toimii kuin paperitehdas

 ”Alma Median Alprintin työntekijät ovat oppineet odottamaan työpaikkojen ja omistuksen radikaaleja muutoksia”, Raholan offsetpainon pääluottamusmies Markku Äikäs sanoo. Alma Media on 1990-luvun loppuvuosista lähtien keskittänyt kovalla kädellä sekä sanoma- että aikakauslehtien teknistä tuotantoaan. Suuntana on ollut Tampere, ja painolaitoksia on lakkautettu ympäri Suomea.

Raholan painon siirtäminen Acta Printiin, jossa Alma Media on vähemmistöomistajana, voidaan nähdä askeleena kohti aikakauslehtipainoista luopumista. Julkisissa lausunnoissaan Alma Median toimitusjohtaja Juho Lipsanen on kuitenkin korostanut, että Acta Printissä on kyse fuusiosta. Alma aikoo kohdella Acta Printiä kuin omaansa ja olla mukana graafisen teollisuuden omistuksen tulevissakin järjestelyissä, Lipsanen sanoo.

Äikäskin arvelee, että Acta Printin perustaminen merkitsee vain lähtölaskennan alkua seuraaville siirroille. ”Painopalvelujen hinnat on painettu nyt niin alas, että on ihme, miten alan muut yritykset Hansaprintiä lukuun ottamatta pysyvät pystyssä.”

”Raholassa teemme 5-vuorotyötä niin, että myllyt seisovat vain jouluna, juhannuksena ja osittain pääsiäisenä, jolloin huilataan, jos mahdollista. Painolaitokset toimivat nykyään kuin paperitehtaat”, Äikäs toteaa. Porvoossa lakkautettavassa Tarmolassa tehdään yövuorolla täydennettyä 2-vuorotyötä. Yövuoroa kierrätetään työntekijöiden kesken pitkin vaihtovälein.

Neuvottelut Acta Printin henkilöstön vähennyksistä on jo aloitettu. Äikäs kertoo, että Raholan edelliset yt-neuvottelut saatiin päätökseen juuri ennen Acta Printin perustamista. Useita työntekijöitä irtisanottiin, osa siirtyi eläkeputkeen.

Yksityistämisen edistämistä

Kilpailuviranomaisten odotetaan määrittelevän kesällä kantansa uuden aikakauslehtiä painavan talon perustamiseen. Olisi yllätys, jos kilpailuviranomaiset hankaloittaisivat järjestelyä.

Lähiaikoina ratkennee myös Tarmolan tuotantokoneiden kohtalo. Vaihtoehtoina ovat myynti toiselle yritykselle ja romuttaminen. Porvoolaisten oljenkortena on ajatus, että jokin kolmas yritys jatkaisi toimintaa Tarmolan koneilla. Se on kuitenkin täysin epätodennäköistä.

 Editalle yhteisjärjestely Alma Median kanssa merkitsee sekä strategiaa toteuttavaa laajentamista että pientä siirtoa pitkään spekuloidun yksityistämisen suuntaan.

Nyt ei saa hukata ammattitaitoista työvoimaa

Pertti Raitoharju

”Acta Printin aikomus supistaa rajusti henkilökuntaansa pohjautuu aikakauslehtipainojen ylikapasiteettiin. Kun saneerataan, on kuitenkin oltava tarkkana, ettei alalta hukata ammattitaitoista työvoimaa”, Viestintäalan ammattiliiton puheenjohtaja Pertti Raitoharju korostaa. Hän muistuttaa, että graafisen teollisuuden työpaikoilta lähtee vuoteen 2010 mennessä eläkkeelle noin 3 000 ihmistä.

Raitoharju pitää parhaana vaihtoehtona saneeraamista pitkällä aikaviipeellä niin, että kaikki asianosaiset saavat aikaa sopeutua muutoksiin. Ylikapasiteetti aiheuttaa samantapaisia ongelmia ja tarpeita myös pakkausteollisuudessa. Acta Printin tapauksessa liitto aikoo alkuun seurata tarkoin, miten neuvottelut yrityksen sisällä lähtevät etenemään.

 ”Tarmolan mahdollinen lopettaminen on erittäin ikävää porvoolaisille. Porvoo ei pysty työllistämään työpaikkansa menettäviä”, Raitoharju otaksuu. ”Jos raju supistus kohdistuisi Tampereelle tai Espooseen, niissä toimivien laitosten työntekijät joutuisivat yhtä ikävään tilanteeseen.”

 Juhani Artto

[sivun alkuun] [etusivulle]