Gummerus selvitti vaikeuksiaan

Vuosi sitten Kirjatyö –lehdessä otsikoitiin Gummeruksen tilinpäätöksestä kertova juttu ”Nousukausi tulossa Gummerus investoi”. Aika on näyttänyt ettei investointien kasvattaminen osunut parhaimpaan mahdolliseen suhdannevaiheeseen. Toisaalta investoinnit eivät ole syy Gummeruksen koventuneisiin taloudellisiin haasteisiin. Vika löytyy pienillä katemarginaaleilla toimivasta Libri-Logistiikasta. Vaikka sen logistinen tehokkuus kasvatti yritystä vauhdilla, niin synkkä talousvuosi pakotti toimiin. Niihin ryhtyi rivakalla tavalla sukupolven vaihdoksen myötä Gummeruksen hallituksen uusi puheenjohtaja Eero Salojärvi. Uusi hän ei ollut konsernissa, sillä tämä Salojärvi on ehtinyt hankkia siellä kymmenen vuoden kokemuksen eri tehtävissä.

 Rajuja toimia

Muutosten suuruus selviää, kun tarkastelee ennakoitua liikevaihtoa ja henkilöstön määrää tälle vuodelle. Liikevaihtoa odotetaan kertyvän 26 miljoonaa euroa ja ihmisiä työllistettävän noin 200. Näiden numeroiden vertaaminen oheiseen tunnuslukutaulukkoon osoittaa konsernirakenteiden rutisevan. Jäljelle jäävät emoyhtiön lisäksi kustantamo, kirjapaino ja kiinteistöt.

Vuoden 2002 lokakuussa Gummerus yhtiöitti Libri-Logistiikan high tech –liiketoiminnan. Syntyi yhtiö nimeltään Logia Oy. Siitä Posti osti puolet, jolloin Logiasta tuli Gummeruksen osakkuusyhtiö. Tämän vuoden puolella Libri-Logistiikan medialiiketoiminta yhdistettiin Kirjavälityksen kanssa. Seurauksena Gummerus sai 20 prosentia Kirjavälityksestä, jolloin siitäkin tuli uusi osakkuusyhtiö.

Gummeruksen talouden kannalta jo Logian muodostaminen ja sen osan myyminen vaikuttivat merkittävästi. Tätä ei juuri huomaa taulukon tunnusluvuista, mutta konsernin rahoituslaskelma osoittaa suunnan. Kun konsernilla oli vuonna 2001 kassavirtaa jäljellä liiketoiminnasta ennen käyttöpääoman muutosta reilut kolme miljoonaa euroa, niin viime vuonna samasta kohden laskelmaa löytyi vajaat kaksi miljoonaa euroa. Mutta käyttöpääomatarpeen raju väheneminen keikautti vuoden 2002 kassavirran reilusti päälle kahteen miljoonaan euroon. Kun investointien maksut olivat vähäiset, niin rahaa oli jäljellä lainojen lyhennykseen. Pitkäaikaisia velkojaan konserni vähensi parisen miljoonaa euroa. Seurauksena oli taseen loppusumman pieneneminen ja vakavaraisuuden nousu. Yleensä huonompina vuosina näin ei käy. Jatkossa Gummerus kykenee tekemään paremmin tuottoa sijoitetulle pääomalle ja noussut vakavaraisuus turvaa itsenäistä elämää rationalisoinnin kohteena olevalla toimialalla.

Miljoonan miinus

Tuloslaskelma Gummerus –konsernissa retkahti selvästi pakkaselle. Ongelmat näkyvät jo ensimmäisellä rivillä. Liikevaihtoeurot vähenivät vajaaseen 42 miljoonaan. Niistä kirjapainotoiminta toi 17 miljoonaa, kustantaminen 10 miljoonaa ja logistiikkapalvelut vajaat 17 miljoonaa euroa. Kun kulupuolella ei vielä viime vuonna päästy saman suhteiseen alenemaan, niin liiketappiota tuli yli 700 000 euroa. Vuonna 2001 konsernin liikevoitto oli lähes puoli toista miljoonaa euroa. Tosin konsernin viime vuoden käyttökate oli plus –merkkinen. Konsernissa tehtiin myös suhteellisen paljon arvonlisäystä. Melkein joka toinen liikevaihtoeuro jäi jaettavaksi työlle ja pääomalle. Jako tehtiin siten, että jokaista henkilökulueuroa kohden pääomalle jäi 36 senttiä. Tuloksen kannalta 36 senttiä ei valitettavasti riittänyt. Sillä katettiin pääoman kuluminen poistoilla, mutta korvaukset vieraille pääomille, eli korot, olivat jo sen verran suuret että tappio ennen satunnaisia eriä syveni yli miljoonaan euroon.

Tappio pieneni hieman, kun satunnaisiin eriin kirjautui Logian liiketoiminnan myynnistä noin 200 000 euroa. Tosin painopinnanvalmistuksen myynti talentumilaiselle Offset-Kopiolle aiheutti lähes 100 000 euron satunnaisen kulun.

Tuloslaskelman loppuun jäi lähes yhden miljoonan euron tappio. Hallituksen uusi puheenjohtaja kehuu konserniyhtiöiden osaavia ja kokeneita hallituksia. Edellinen emoyhtiön hallitus osoitti selkärankaan esittämällä luopumista osingonmaksusta. Sen jälkeen Gummerus –konsernin hallituksissa on vaihtunut moni nimi. Nykyään hallitusvaltaa käyttävät Eero Salojärven lisäksi teollisuusneuvos Heikki Huhtanen, professori Mikko Lehtonen, varatuomari Jouko K. Leskinen, päätoimittaja Pertti Monto, johtaja Hannu Salminen ja toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä.

Henkilöstömäärä konsernissa pieneni selvästi. Kirjapainotoiminnassa väki väheni 36 henkilöllä. 

Vanhat väistyvät

Ilkka Kylmälästä tuli Gummerus Kustannuksen toimitusjohtaja viime vuoden lokakuun alusta lukien. Gummeruksen varsin ohuessa painetussa tilinpäätösesitteessä Kylmälä kertoo näkemyksistään otsikon ”Menestys perustuu asiakkaan ymmärtämiseen” alla. Hänen näkemysten perusteella voi odottaa merkittäviä muutoksia kustannusliikkeen toimintaan. Kylmälä toteaa, että jo nyt tapahtunut kehitys on johtanut kirja-alalla vanhan koulukunnan katoamiseen. Toisaalta hän tarkoittanee modernien ihmisten väistymistä postmodernien tieltä. Tätä näkemystä tukevat Kylmälän esittämät luvut: 1980-luvun alussa Suomessa julkaistiin 6 000 nimikettä, 1990-luvun alkuun mennessä luku oli noussut 10 000 nimikkeeseen. Nykyään se on jo yli 13 000. Saatavilla on kaikkiaan 65 000 nimikettä. Tämän on mahdollistanut kirjapainojen kehittyminen. Jatkossa Gummerus rakentaa kilpailuetunsa osin digitaaliseen teknologiaan. Se sallii pienetkin painokset ja lyhyet elinkaaret. Toisaalta Kylmälä tuntuu muuttavan Gummeruksen sisäistä kulttuuria teknisestä orientaatiosta markkinoinnin suuntaan.  

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]