Naisten osuus Ilkan johdossa hyvin pieni

Naisten esiinmarssi vallankäyttäjinä ei näy Seinäjoella pääkonttoriaan pitävän Ilkka-Yhtymän ylimmässä johdossa. Siihen kuuluvassa hallintoneuvostossa on 33 jäsentä. Heistä kolme on naisia. He ovat Helsingistä, Jurvasta ja Laihialta. Yhtiön hallituksen kuluu viisi jäsentä, eikä yksikään heistä ole nainen. Toimitusjohtaja on mies, samoin tilintarkastajat. Yksi varatilintarkastajista on nainen. Konsernirakenne, eli liiketoimintajohtaminen on miesten käsissä, lukuun ottamatta Vaasa Oy:tä. Siellä liiketoiminnasta vastaava johtaja on nainen. Tulevaisuudesta saattaa antaa esimakua konsernin emoyhtiö, jossa talousjohtaja että henkilöstöpäällikkö ovat sukupuolisen vähemmistön edustajia. Ilkassa eivät hilkat päätä.

Reipasta kasvua 

Tulosta ei kuitenkaan tehdä sukupuolen perusteella. Sen määrävät muut seikat. Perinteet ovat tehneet Ilkasta vahvan konsernin. Nykyään sen strategiana on auttaa tuottamillaan palveluilla asiakkaita menestymään. Tämä tapahtuu kustantamalla ja painamalla monikanavaisia sanomalehtiä ja mainosmateriaaleja. Toimitusjohtaja Matti Korkiatuvan mukaan niissä tavoitellaan ammattimaisuutta ja hyvää kannattavuutta. Viimeksi mainitun vuoksi Ilkka luopui omistuksistaan tv- ja radiotoiminnassa. Sähköisestä puolesta jäivät jäljelle verkko- ja mobiilipalvelut. Jatkossa Ilkan toimet sähköisessä viestinnässä pohjautuvat rahan tekemisen mahdollisuuteen.

Luopumisista huolimatta Ilkka-Yhtymä laajeni selvästi. Konsernin liikevaihto tavoitteli jo 66 miljoonaa euroa. Osa kasvusta tuli graafisesta toiminnasta, jonka osuus kokonaisliikevaihdosta oli vajaat puolet. Painotoiminnasta vastaavan I-printin kasvu oli yli 16 prosenttia. Kooltaan merkittävintä konsernissa oli edelleen kustannustoiminta, 38 miljoonan euron liikevaihdolla. Suurin osa kasvusta tapahtui kuitenkin arvopaperikaupassa. Siitä kertyi lähes yhdeksän miljoonaa euroa liikevaihtoa. Ilkan markkina-alueista Suomi oli ja on tärkein, mutta muissa Pohjoismaissa liikevaihto nousi toista sataa prosenttia, ja se oli viime vuodelta liki kuusi miljoonaa euroa.

Vauras Ilkka on monena vuotena tehnyt huikeat kannattavuuslukunsa osin muulla myynnillä ja arvopaperikaupalla. Vuonna 2002, suhdanteen kulkiessa alaspäin, vastuu voitonteosta jäi perinteisemmälle liiketoiminnalle. Koko konsernin kokoama liikevoitto oli euroina vajaat kahdeksan miljoonaa. Siitä kustantamisen potti oli yli viisi miljoonaa euroa ja graafisen toiminnan lähes kolme miljoonaa. Ilkka-Yhtymän vuokraustoiminnasta tuli hieman plussaa, mutta myy myynti ja arvopaperikauppa jäivät miinukselle. Etumerkistä huolimatta summat olivat kohtuullisen pieniä.

Laajempi toiminta vaati lisää henkilöstöä. Sanomalahti Ilkassa keskimääräinen henkilöstö kasvoi 15 ihmisellä. I-printtiin tuli kuusi työntekijää lisää. Vaasa Oy:ssä ja Pohjanmaan Lähisanomat Oy:ssä porukka väheni hieman. Kokonaisuutena Ilkka-Yhtymä työllisti keskimäärin 511 ihmistä. Kokopäiväiseksi muutettuna henkilöstön määrä oli 462. 

Kelpaa omistaa

Oiva osoitus Ilkan kyvyistä on liikevoittoprosentin taso. Vaikka se on laskenut selvästi, niin nykyisessä ympäristössä lähes 12 prosenttia on paljon. Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentti kielii huipputehokkuudessa toiminnassa; pääomia ja työpanosta käytetään, eikä käyteskellä. Jokainen Ilkka-Yhtymän taseessa ollut euro tuotti vuoden kuluessa 18 senttiä. Osan siitä saivat konsernille töitä paiskivat ihmiset, kuitenkin niin, että jokaista henkiläkulueuroa kohden pääomalle jäi 82 senttiä. Siitä ei maksettu juuri mitään lainantarjoajille, sillä Ilkan rahat ovat omia, toisin sanoen Suomen perustuslain mukaan omistajien omaisuutta. Sitä Ilkka-Yhtymässä oli vuoden päättyessä tasearvoltaan 66 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusluku osoittaa siitä 81 prosenttia hankitun omilla rahoilla.

Ilkka-Yhtymän omaisuus jakaantuu karkeasti ottaen kahtia: puolella (pysyvillä vastaavilla) tehdään rahaa ja puolet on tehtyä rahaa (vaihtuvat vastaavat). Tästä johtuen konsernin maksuvalmius oli vuoden lopussa yhtä erinomainen kuin aikaisempinakin aikoina. Quick ratio oli 3,25. Tämä luku voidaan tulkita useammalla tavalla. Joko Ilkkassa on suunnitteilla suurehkoja investointeja, tai sitten omistajat eivät ole ahneita (vaikkakin omistusjärjestelyjen vuoksi Ilkka esitti maksettavaksi päättyneeltä tilikaudelta yli 113 prosenttia osinkoa suhteessa vuositulokseen), tai omistajat eivät kykene itse tekemään samaa tuottoa kuin Ilkka-Yhtymä.

Tähän tulokseen tuli moni, sillä viime vuoden kuluessa Ilkka sai yli 400 uutta omistajaa. Osa Savon Median myymistä Ilkan osakkeista tarjottiin henkilökunnalle. Tulevaisuudessa tasaisempaan tulonjakoon päästään ainoastaan palkansaajan pääomatulojen lisäämisellä. 

Juhlaa tulossa

Alkaneena vuonna Ilkka-Yhtymä aikoo tehdä suhteellisesti vieläkin paremman liikevoiton.

Konsernissa on juhlimisen aihetta myös toiminnan tasolla, kun Vaasa Oy:n päätuote Pohjalainen täyttää 100 vuotta. Tapauksen kunniaksi yhtiö järjestää tilaisuuksia vahvistaakseen lehden ja lukijoiden vuorovaikutussuhdetta. Juhlanumeroa painetaan 72 000 kappaletta. Ilkka-lehden juhlat tulevat 2006.

Henkilökohtaisia, oman onnistumisen tuomia pienempiä juhlahetkiä kokenee moni ilkkalainen. Heihin panostetaan toimitusjohtajan mukaan osaamisen, uudistumisen ja oppimisen varmistamiseksi. Jaksamistaan henkilöstö vahvistaa Härmän Kuntokeskuksen kuntoremonteissa.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]