Editalla edelleen kasvukipuja

Ennusteet menevät joskus karkeasti pieleen. Kun yli kymmenen vuotta sitten arvioitiin maineikkaissakin tutkimuslaitoksissa viestinnän olevan nopeimmin kasvavan lohkon suomalaisessa kansantaloudessa, niin harva sitä epäili. Uskomus ei perustunut vain it- tai digitaaliteknologioiden odotteluun. Kasvan hyvinvoinnin nähtiin muuttavan kuluttajien käyttäytymistä siten, että he ostaisivat ja käyttäisivät aikaisempaa enemmän viestintäyritysten tuotteita. Vasta vuosien päästä alkoi ihmettely: kuka kykenee pysymään kaikessa mukana, kun samaa tavaraa pukkaa joka tuutista. Niin tai näin, näkymät joka tapauksessa houkuttelivat valtaamaan markkinaosuuksia, sillä niiden kokoon perustuvan suuren mittakaavan nähtiin itsessään riittävän. Nyt on helppo todeta monen yrityksen tai sen haaran kuolleen, fuusioidun tai leikatun.

Linjanvetoa Ruotsissa

Ne yritykset, jotka ovat vielä hengissä ja voimissa jatkamaan kohti tulevia vuosia muuttivat taantuman tullen toimintaansa, joko nöyräksi tai röyhkeäksi. Hyvin harva on tuonut esiin asiallista itsensä tutkistelua. On hienoa havaita, että Editassa on tehty niin. Konserni käytti viime vuoden strategian ja toimintatapojen uudistamiseen. Perusvalintansa Edita teki toki jo vuonna 1996, samalla kun uusi nimi otettiin käyttöön. Silloin Edita päätti kansainvälistyä ja kasvaa voimakkaasti. Tämän tuli tapahtua yritysostoilla ja normaalilla liiketoiminnan kasvulla. Sen kerrotaan tapahtuneen suunniteltua nopeammin, kun taas normaali kasvu oli odotuksia heikompaa. Osasyynä tähän oli viennin tökkiminen Venäjälle. Editan yrityskauppa Ruotsiin oli melkoinen tiikerinloikka. Kaupassa Editalle tuli ryhmä yrityksiä, joilla yhteisinä tekijöinä olivat sama toimiala ja omistaja. Viime vuonna Edita on toteuttanut Ruotsissa yhdistäviä toimia tuotannossa, strategiassa, markkinoinnissa ja johtamisessa.

Kaikki ei mennyt suunnitelman mukaan. Edita myöntää jääneensä alan keskiarvon yläpuolelle asetetuista kannattavuustavoitteista vuodesta 1998 alkaen. Rankkojen kulujen karsimisohjelmien kautta Edita on tullut tähän päivään. Koko on kasvanut, mutta kivut ovat olleet melkoiset.

Hengähdystaukkoa ei ole tulossa. Heti uusimman vuosikertomuksen alussa toimitusjohtaja Mikko Suotsalo kertoo graafisen teollisuuden viime vuoden lopun tiedustelujen valossa olevan selvästi nähtävissä edessä oleva murros. Graafinen toimiala ei enää seuraa bruttokansantuotteen (BKT) kehitystä, vaan jää siitä jälkeen. Muu teollisuus on siten graafista menestyvämpää. Tämä ei houkuttele alalle uusia investointeja. Suotsalo ei odota kuluttajien kysynnästä kasvua. ”Näin ei ole tapahtunut eikä näin väistämättä tule tapahtumaan myöskään jatkossa.”

Tilanteeseen ei tulle helpotusta muista Euroopan maista. Niistä monessa yritysten asema on sama; tuotannollista ylikapasiteettia. Mikko Suotsalon mukaan on nähtävissä, ettei graafinen teollisuus ja kustantaminen seuraa totuttuja polkuja.

Yllättäviä lukuja

Perinteisiä polkuja eivät seuranneet Editan talouden tunnusluvutkaan. Miinusmerkkisenä vuonna yllättäen rahoituksen tunnusluvut paranivat. Maksuvalmius (quick ratio) nousi 0,72:teen. Vakavaraisuuden lisääntymisessä muutos oli selkeä. Se kohosi neljän prosenttiyksikön voimalla 41 prosenttiin. Selitys löytyy taseen pienenemisestä. Kaikkea omaisuutta ei tarvittu, joten sitä myytiin. Toisaalta Edita vähensi huomattavasti velkojaan. Kun niitä vuoden 2001 lopussa oli vajaat 80 miljoonaaa euroa, niin vuodessa määrä aleni noin 13 miljoonalla eurolla.  

Vaikka Editan rahoitus vahvistui, niin kannattavuuden luvut oheisessa taulukossa ovat etumerkiltään miinuksella. Liikevoittoprosentti pysytteli pakkasella jo toista vuotta, samoin sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Jos taulukossa olisi jo vanhanaikaiseksi mennyt käyttökate, niin se olisi suhteellisesti kahdeksan prosenttia, eli ei niinkään huono. Ilman suurehkoja liiketoiminnan muita tuottoja Editan käyttökateprosentti oli vajaat kuusi.

Kova karsiminen näkyi konsernin liikevaihdon pienenemisenä. Liikevaihtoa kertyi 160 miljoonaa euroa, jossa alenemaa tapahtui edellisestä vuodesta kymmenisen prosenttia. Henkilöstömäärän pudotus oli 13 prosenttia. Mutta kun arvonlisäyksen lasku oli ”vain” kahdeksan prosenttia, niin tämä kertoo karsimisen kohdistuneen kannattamattomaan toimintaan. Heikko taloudellinen suhdanne piti huolen siitä, että tuottavuus pysyi toimenpiteistä huolimatta ennallaan.

Talouslukujen valossa Edita on kohtuullisessa kunnossa tulevien vuosien haasteisiin.

Hintakilpailu riesana

Editan kolmesta divisioonasta liikevaihdoltaan ylivoimaisen suuri on painotoiminnasta huolehtiva InfoCarrier. Sen suomalaiset yhtiöt (Edita Prima, Edita Kvartto ja Edita Acta) tekivät yhdessä ruotsalaisen Edita-konsernin painoyhtiöiden kanssa 136 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Koko konsernin liikevaihdosta painotoiminnan osuus oli 85 prosenttia. Valitettavasti tämän divisioonan osuus myös liiketappiosta oli suuri, yli kolme miljoonaa euroa. Siihen johtivat kova hintakilpailu sekä Ruotsista kerätyn liikevaihdon putoaminen yli kymmenellä prosentilla. Divisioonan johtaja Kim Grundman kertoo, että eniten liikevaihtoa ovat menettäneet alle sata henkeä työllistävät yritykset. InfoCarrierissa paiskoi töitä 1 125 ihmistä.

Tietosisältöjen tuottaminen ja niistä seuranneiden lopputuotteiden valmistaminen kerrytti Content –divisioonalle 27 miljoonan euron liikevaihdon. Siitä jäi liikevoitoksi peräti yli neljä miljoonaa euroa.

Viime vuoden alussa Editaan muodostettiin Special –divisioona. Sen muodostavat Edita Label, Balttian tytäryhtiöt sekä digitaaliviestinnässä toimiva osakkuusyhtiö. Niiden yhteiseksi liikevaihdoksi tuli  seitsemän miljoonaa euroa ja siitä jäi kymmenen prosenttia liikevoitoksi. Näihin lukuihin vaikuttivat Edita Labelin osake-enemmistön myynti viime vuoden heinäkuussa saksalaiselle Bakel Group:lle. Special –divisioonan merkittäväksi investoinniksi vuosikertomuksessa mainitaan investointi uuteen flexokoneeseen. Se toimii Virossa.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]