Presidentti Tarja Halonen painottaa sitä että hyvinvointiyhteiskunnan perusteen pystytään säilyttämään myös muuttuvissa olosuhteissa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen:
Ay-liike voisi olla näkyvämmin myös yhteiskunnallinen muutosliike

Suomessa lisää alueellista tasa-arvoa – lukutaito luo nuorelle parhaat elämän eväät

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan suomalainen ay-liike voisi olla näkyvämmin myös yhteiskuntaa muuttava liike. Syytä ei kuitenkaan ole unohtaa ay-liikkeen roolia jäsenistön etujen puolustajana.

Suomalaiselta poliittiselta keskustelulta Halonen odottaa näkemyksiä alueellisesta tasa-arvosta. Vastaava tasa-arvoteema on Halosen mukaan syytä ottaa edistettäväksi myös globaalilla tasolla.

Halosen mielestä lukutaito luo suomalaiselle nuorelle parhaat elämisen eväät, eikä lukeminen ole vielä tänä päivänäkään vanhanaikaista tai tarpeetonta.

Presidentti Tarja Halonen onnitteli lämpimästi Viestintäalan ammattiliittoa ja sen 110-vuotiasta Kirjatyö-lehteä. Halosen mukaan 110 vuotta on pitkä aika, jonka kuluessa lehti ja ammattiliitto ovat omalla tavallaan kokeneet suomalaisen yhteiskunnan murroksen agraariyhteiskunnasta nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Kirjatyön välityksellä presidentti Tarja Halonen toivottaa menestystä myös liiton jäsenille.

Kun ryhdyitte tasavallan presidentin tehtävään, astui samanaikaisesti voimaan uusi perustuslaki, jossa presidentin valtaoikeuksia oli rajattu. Ensimmäisenä viranhaltijana nykyisen perustuslain aikana annatte tavallaan viralle sisällön ja käytännöt. Mitkä ovat nähdäksenne nykyisen viran tärkeimmät tehtävät ja painopisteet?

”Vaalitaistelun käynnistyessä minulla oli keskeisenä ajatuksena, että suomalainen yhteiskuntamalli, joka on osa Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskunnan perintöä, pitää pystyä säilyttämään muuttuvissa olosuhteissa”, sanoo presidentti Halonen.

Muuttuvat olosuhteet ovat Halosen mielestä osittain kotimaisia. Kun uudesta perustuslaista keskusteltiin päähuomio keskittyi valitioelinten välisiin suhteisiin.

”Mutta suurin muutos vanhaan perustuslakiin verrattuna oli tietysti se, että kansalaisten perusoikeuksia oli pitkin matkaa vahvistettu lainsäädännöllä, mutta niitä ei oltu kirjattu perustuslakiin.”

Kansalaisten oikeudet laajentuneet

”Ståhlbergilaisessa perustuslaissa on sinänsä hyvin tärkeä kohta, eli siinä on opetukseen liittyvä oikeus. Siinä yksinkertaisesti sanotaan, että kaikilla on oikeus kansakouluun – maksuttomaan opetukseen. Vuosien mittaan se oli laajentunut myös taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin.”

Presidenttikauden kolmen ensimmäisen vuoden aikana Halonen sanoo pitäneensä tiukasti kiinni siitä, että hyvinvointimallissa poliittisen vapauden lisäksi ihmisillä on myös sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen elinympäristö. Näiden ylläpitäminen on mahdollista poliittisella päätöksenteolla. Halonen painottaa sitä, että hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää Euroopan unionista ja globalisaatiosta huolimatta.

Olette jo ennen presidenttiyttänne kiinnittänyt voimakkaasti huomiota tasa-arvokysymyksiin. Mitkä ovat nähdäksenne tasa-arvon suurimmat haasteet nyt ja tulevaisuudessa Suomessa ja maailmalla?

”Markkinatalousjärjestelmän perusluonteeseen sisältyy kilpailu, ja siihen kuuluu myös paljon valikointia, jonka seurauksena ihmiset eriarvoistuvat. Markkinatalouden dynamiikan tuottamisen rinnalla pitää koko ajan katsoa, ketkä mahdollisesti syrjäytyvät, ja tätä syrjäytymistä on pyrittävä estämään.”

Työn tekemiseen kohtuulliset ehdot

Halosen mukaan tavallinen suomalainen näkee syrjäytymisen ennen kaikkea siinä, onko hänellä työtä vai onko hän työtön, ja minkälaiset kehitysnäkymät työhön liittyvät. Tärkeä asia ovat myös työn tekemisen kohtuulliset ehdot.

”Meillä on vanha suomalainen sanonta ’on säälliset elämisen ehdot.’ Nämä ehdot ovat mielestäni eräs perustekijä."

Tasa-arvokysymyksistä puhuttaessa presidentti Halonen kiinnittää huomiota maamme sisäiseen alueelliseen epätasa-arvoon.

”Meillä on alueellisesti suuri maa, mutta meitä on vain viisi miljoonaa. Todennäköisesti ihmiset tulevat jatkossakin hakeutumaan asutuskeskuksiin mutta toivottavasti eivät pelkästään Etelä-Suomeen”, sanoo Halonen.

Halosen mukaan ”emme voi ihan joka niemeä ja notkoa ja saarelmaa pitää asuttuna; vaikka suomalaisilla on oikeus valita asuinpaikkakuntansa itse, niin väistämättä eroja tulee.”

”Maan tasapainoinen kehittäminen tarkoittaa sitä, että myöskin siellä missä ihmiset ovat – ruuhka-Suomessa – palvelujen pitää pelata ja elämisen tason olla kohtuullinen.”

Kolmas tasa-arvoon liittyvä näkökulma, joka Suomessa kannattaa Halosen mukaan ottaa esille, on jatkuva työ sukupuolten välisen tasa-arvon kohentamisessa ja myös muiden ryhmien elämäntilanteiden huomioimisessa.

”Vaikka olemme tasa-arvokysymyksissä kansainvälisesti vertailtuna kärkipäätä, niin meillä on vielä paljon korjattavaa. Läheltä katsottuna kuva ei ole niin hyvä kuin kansainvälisen vertailun tulos osoittaa.”

Halosen mukaan tasa-arvolla on myös globaali ulottuvuus. Maapallo on nykyään kuin yksi kylä tai yhteisö, jossa sekä ympäristönsuojelun että ihmisten hyvinvoinnin kannalta pitää nähdä kokonaisuus. ”Tässä suhteessa Suomi kuuluu ympäristön, talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä poliittisten oikeuksien osalta hyväosaisten ryhmään.”

Uranne alkutaipaleella toimitte juristina SAK:ssa. Näin ollen SAK ja sen liitot ovat Teille tuttu toimintaympäristö. Minkälaiseksi näette liittojen lehtien roolin nykyisessä voimakkaan sähköisen tiedottamisen ja Internetin maailmassa? Miten Te kehittäisitte ay-liikkeen julkisuusroolia modernissa yhteiskunnassa?

”Tiedottamisen, mediakuvan ja sen, mistä se kuva kertoo, tulee olla aidosti oikea”, sanoo Halonen.

”Mielestäni ammattiyhdistysliikkeen peruskuva Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on erinomaisen hyvä.”

Ay-liike on palkansaajien järjestö, joka pitää huolta jäsenten eduista laajemmin kuin mitä äkkipäätä huomataan. Palkan ohella on kysymys muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

”Toinen asia on, miten siitä tiedotetaan. Viestintäala on Suomessa ollut muutoksessa, eikä siinä auta kuin pysyä mukana. Ja tässä suhteessa viestintäalan ammattilaisilla on aikamoinen kotikenttäetu.”

”60-lukulaiset siirtyvät kohta eläkkeelle, ja kyllä vielä seuraava sukupolvikin, eli ns. televisiosukupolvi, lukee paljon. Suuri osa ay-liikkeen jäsenistä on tottunut saamaan tietoa lukemisen kautta. Tälle uudelle sukupolvelle - nykyteknologiapolvelle -, joka tutkimusten mukaan on hieman kauempana kirjoista, on myöskin annettu yksi maailman parhaista opetusjärjestelmistä eväiksi elämän pituiselle matkalle.”

Halosen mielestä tärkeää olisi koulujen ja ay-liikkeen välinen yhteistyö, tässä tapauksessa SAK:n kanssa. ”Olisi hyvä asia, että jo koulussa totutettaisiin tuntemaan järjestöjä mutta myöskin itse hankkimaan tietoa.”

Millaiseksi koette suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen roolin muuttuneessa tilanteessa, jossa talouspolitiikan keinona ei enää ole mahdollisuutta käyttää esimerkiksi devalvaatiota ja suhdannepoliittisena keinona ovat periaatteessa vain harjoitettava finanssipolitiikka tai palkat ja niihin liittyvät sivukulut?

”Tämä on koko yhteiskuntaa koskettava kysymys. Euroalueeseen siirtyminen on merkinnyt sitä, että vanhat keinot eivät enää ole käytettävissä”, sanoo Halonen. Hän kuitenkin muistuttaa siitä, että käytetyt keinot sisälsivät haitallisia sivuvaikutuksia. ”Itse asiassa palkansaajat maksoivat näiden lääkkeiden käytön, koska devalvaatio ei ollut mikään ongelmaton asia.”

”Tässä mielessä on hyvä, kun on jouduttu kilpailemaan itse sisällöstä, eli on kilpailtu itse tuotteella.”

”Kova kansainvälinen kilpailu johtaa siihen, että yritykset toimivat sekä Suomessa että muualla. Tästä klassisin esimerkki on Nokia.”

Tarja Halonen on perehtynyt globalisaation aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin, joiden ratkaisemiseen hän suhtautuu luottavaisesti, koska kysymys on ihmisten aikaansaamasta toiminnasta.

Ay-liikkeeseen lisää kansainvälisyyttä

”Meidän ei pitäisi olla liian hyväuskoisia. Yritykset siirtyvät maasta toiseen, ja tämän vuoksi toivon, että ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen toiminta kasvaa. Näin pystytään hallitsemaan globalisaation aikana säälliset työehdot ympäri maailmaa.”

”Ymmärrän hyvin, että kehitysmaiden pitää saada käyttää se suhteellinen etu, joka tällä hetkellä tulee alemmasta elintasosta. Kehitysmaissa on halpaa työvoimaa, mutta siitä pitää pystyä leikkaamaan pois - klassista sanontaa käyttäen - riistomuodot, kuten lapsityövoiman käyttö, pakkotyö tai sellaiset keinot, jotka eivät täytä eettisiä normeja.”

Halosen mukaan Kansainvälinen Työjärjestö ILO on tehnyt työtä näiden asioiden puolesta. ”ILO sanoo suomalaisten olevan aktiivisia kansainvälisessä yhteistyössä sekä eurooppalaisella tasolla että maailmanlaajuisesti.”

Halonen toimii yhdessä Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa globalisaation sosiaalista ulottuvuutta koskevan komission puheenjohtaja. ”Tämä kaksoispuheenjohtajuus – pohjoinen-etelä – haluttiin saada aikaan sen vuoksi, että globalisaatio kohtaa samalla tavalla koko maapallolla, kuten olemme omassa maassamme tottuneet puhumaan kehitysalueiden ja uhka-alueiden välisistä ongelmista ja eduista.”

”Tässä mielessä olen toiveikas, koska globalisaatio on ihmisten aikaansaama prosessi, ja jos haluamme, niin voimme sitä myös hallita”, sanoo Halonen.

Halosen mielestä Pohjoismaat ja Euroopan unionin maat voisivat olla hyvänä esimerkkinä siitä, millä tavalla eri tahojen yhteistyö voi tuoda tuloksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että vielä on kuljettavana pitkä tie.

”Kotimaisesti sanoisin, että toivottavasti ay-liike pitää linjansa avarasti yhteiskunnallisena muutosliikkeenä eikä yksinomaan omien jäsentensä etujärjestönä, joka rooli toki sillä myös pitää olla.”

Luottamusta naisille

Nuorten kiinnostusta tietokoneisiin voidaan Halosen mukaan käyttää lukemistottumusten lisäämiseen.

”Oma henkilökohtainen toivomus on, että huomattaisiin aktiiviset naiset ja luotettaisiin heihin, ja otettaisiin tämä uusi aktiivisuus ilolla vastaan sekä tuotaisiin myös naisten kautta toimintaan uutta näkökulmaa.”

Euroopan unioni on tehnyt poliittiset päätökset unionin laajentumisesta käsittämään muun muassa Baltian maat. Presidentti Halonen pitää tärkeänä, että uudet jäsenmaat ja nimenomaan Baltian maat saadaan mukaan sekä ammattiyhdistystoimintaan että EU:n sisäiseen yhteistyöhön. Tämä takaisi Halosen mukaan paremmat toimintamahdollisuudet meille itsellemme.

”Euroopan unioni on toiminut hyvin, ja euro, vaikka se ei ole kehittynyt niin hyvin kuin olisi ollut toivottavaa, on antanut meille ylimääräisen alkupotkun vientimaana”, sanoo Halonen.

Viestintäalan ammattiliitto, entiseltä nimeltään Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto, on Suomen vanhin ammattiliitto. Liitto ja sen jäsenet elävät siitä, että kansa lukee lehtiä ja kirjoja. Minkälaiseksi näette tässä suhteessa – kansalaisten lukuharrastuksen osalta – tulevaisuuden maailman, jossa on tietokoneet, internet ja erilaiset voimakkaat sähköiset viestimet televisioineen? Mikä on omaa lempilukemistoanne?

”OECD:n piirissä suoritettu aikuisten lukututkimus kertoo, että me olemme hyvää kansainvälistä tasoa”, sanoo Halonen. ”Teidän ammattiliitollanne on hyvin hoidettu toimintakenttä lähtökohtana.”

”Lukuharrastuksen osalta on kysymys siitä, onko olemassa sellaisia haittatekijöitä, jotka vaarantavat tilanteen jatkossa.”

”Meillä päivittäin lehtiä lukevien osuus on erittäin korkea. Meillä on paljon sanomalehtiä, mutta niissäkin on omat ’Nokiansa’. Tämän vuoksi vaihtoehtolehden tarve näyttää suomalaisilla lukijoilla olevan erittäin tärkeä. Halutaan tarkistaa, onko tarjottu maailmankuva se ainoa ja oikea.”

”Suomalaisille on ollut hyvä oppitunti, kun on puhuttu yhtä hyvin Natosta kuin Irakin sodasta. Loppujen lopuksi on olemassa erilaisia mielipiteitä eikä vain yhtä mediasta saatavaa voimakasta kannanottoa. Ay-liikkeellä saattaisi tässä suhteessa olla, jos löytyisi vielä enemmän yhteistyömuotoja, erittäin hyvä kysyntä, tilaus.”

”Olen usein todennut, että meiltä puuttuu sellaisia edistyksellisiä aikakauslehtiä, jotka tarjoaisivat vakavaa lukemista ja joilla olisi keskusteluarvoa.”

 Tekstiviestejä

”Toinen asia on se, miten nuoret oppivat lukemaan. Nuorten kiinnostusta tietokoneisiin voidaan käyttää myöskin lukemistottumusten lisäämiseen, koska tietokonetta ei lukutaidoton osaa käyttää.”

Kirjallisuusharrastuksesta puhuttaessa presidentti Halonen kertoo uutisesta, jonka mukaan koulun opettaja oli kauhistunut saadessaan arvioitavaksi tekstiviestityyppisesti kirjoitetun aineen.

”Kyllähän minäkin räpäytin pari kertaa silmiäni ja ajattelin, että tällaisen oppiminen voi olla tietyissä tilanteissa hyvä. Todella minimiin karsitussa sanallisessa viestinnässä kyllä menetetään tavattoman paljon sävyjä ja makuja tekstin suhteen. Tässä mielessä kaunokirjallisuuden lukeminen on tietysti hyvä asia.”

Presidentti Halosella on kirjallisuuden suhteen ”työn alla” kaksikin kirjaa, joita ei kaunokirjallisuudeksi voi lukea: ”Toinen on ortodoksisen kirkon entisen metropoliitta Johanneksen Mitä ortodoksisuus on. En kuitenkaan ole aikonut kääntyä ortodoksiseen uskoon. On erittäin kiinnostavaa tutustua toisen valtiollisesti hyväksytyn kristillisen uskonhaaran näkemyksiin.” Toinen luettavana oleva kirja käsittelee islamilaisuutta.

”Jos kuluneen talven lukemisista jotain sanoisin, niin kyllä muun muassa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä on tullut luettua. Se on ollut hauska kokemus, ja se lienee myös teatterissakäynnin arvoinen.”

Valtiovallan taholta on asetettu tavoitteeksi, että noin 70 prosenttia ikäluokasta valmistuisi työmarkkinoille yliopistojen ja korkeakoulujen kautta. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Mistä jatkossa saadaan kädentaitajat erimerkiksi kirjapainoalan ammatteihin?

”Kysymys on oppimisesta. Se, että on saanut päähänsä asian, ei poista vaatimusta osata tehdä käsillä jotakin. Kädet ja pää kuuluvat samaan kroppaan. Meillä on lihasmuisti ja aivomuisti, jotka ovat erittäin upeasti yhteistoiminnassa. Samalla tavalla pianisti, voimistelija, tanssija tai kirjapainon työntekijä tarvitsee tietoa siitä, miten työ tehdään, Kun sen tekee tarpeeksi monta kertaa, niin hänellä on myöskin lihasmuisti siitä, mitä käytännössä tapahtuu.”

”Sen takia kokonaisvaltaisempi kuva ihmisen osaamisesta olisi ensimmäinen asia. Minun sukupolveni vielä muistaa hyvin ne isien sanomiset, että ’pistetään likka kouluun, että pääsee sisätöihin’. Se kuvasi suoraan työn fyysistä rasittavuutta.”

Myös omille, eikä vain naapurin kakaroille

Presidentti Halosen mielestä on pitkälti kysymys kulttuurista. ”Tyytyväinen olen sen suhteen, että nuorilla näyttää olevan uusia valintoja. Suvun ensimmäinen akateeminen ei millään tahdo myöntyä pojan tai tytön opiskeluun esimerkiksi kokiksi. Tässä mielessä pitää oppia ajattelemaan niin, että kädentaidot kelpaavat myöskin omalle lapselle eikä vain naapurin kakaroille.”

”Vaatimukset työelämässä ovat kasvaneet, ja meidän pitäisi olla huolissaan niistä nuorista, jotka putoavat ns. väliin. Vaikka meillä, on kansainvälisesti verrattuna paras opetusjärjestelmä, niin näyttää väliin pudonneita olevan huolestuttavan paljon. Pitäisi löytää keinot, joilla saadaan nämä nuoret mukaan.”

”Aikuisten - vanhempien - pitää muistaa aikuisen rooli, ei pelkästään sitä mikä kasvattamisessa on kivaa, vaan pitää muistaa myös viestittää sukupolvien tieto eteenpäin. Elämässä pitää jaksaa nähdä vaivaa. Voimme kyllä olla tyytyväisiä siitä, että nuorten oppimishalu on suuri.”

”Ylioppilastutkinto on vasta pohjatutkinto, jonka jälkeen pitää saada ammatti. On hieno asia, että yhä useammat nuoret saavuttavat pidemmälle menevän peruskoulutuksen, eli lukevat ylioppilaiksi. Tietysti myöskin peruskoulun jälkeistä linjaa pitää vahvistaa ja tuoda esille, että tältä pohjalta on erilaisia mahdollisuuksia.”

Teksti Erkki Järvinen
Kuvat Kalevi Keski-Korhonen

[sivun alkuun] [etusivulle]