Alma Media viilaa ja höylää

Alma Median uusimmassa vuosikertomuksessa on piristävä sarjakuva. Sen ensimmäisessä ruudussa nainen kantaa Aamulehden lippua ja mies MTV3:n lippua. Sitten nämä kaksi hyppäävät autoon, jonka rekisteri on ALMA MEDIA. Kolmannessa ruudussa auto on jo lievässä ylämäessä, kun kyytiin takapenkille hyppäävät ruotsalainen TV4 ja Talentum. Seuraavassa ruudussa meno hyytyy, vaikka etupenkillä koitetaan polkea tosissaan. Apu tulee konsernin uuden toimitusjohtajan näköiseltä hahmolta. Sillä on päällään valkoinen tohtorin takki hihassaan valkoinen risti punaisella pohjalla. Etupenkillä olijat juovat sveitsin tohtorin rohtoa. Viimeisessä ruudussa auto on saavuttanut niin huikean nopeuden, ettei siitä näy enää mitään, vain liekit ja savu kielivät aikaisemmin paikalleen hyytyneestä autosta.

Vahvoja linjauksia

Kustannusjahtinsa Alma Media oli aloittanut jo vuoden 2001 puolella. Vauhtia toimenpiteisiin konserni sai, kun uusi toimitusjohtaja Juho Lipsanen aloitti viime vuoden maaliskuun alusta lukien. Lipsasen haastattelusta viitoitetun tien alkutaival selviää sanoin: “Pääpaino Alma Median strategiakolmiossa oli kannattavuuden parantumisella ja taseen optimoinnilla.” Tulokset näkyvät oheisesta taulukosta. Alkaneella vuodelle Lipsanen asetti tavoitteeksi kustannustehokkuuuden parantamisen hallinnosta ja monista pienistä kulueristä, vakavaraisuuden noston edelleen sekä kassavirran voimistamisen.

Rahalliset mittarit ovat kuitenkin heijastumia kovasta todellisuudesta. Siinä uuden toimitusjohtajan, konsernijohdon ja hallituksen linjaukset ovat selkeitä ja vahvoja. Alma Median visiona on halu olla vetovoimaisin viestintäkonserni. Siihen pyritään konsernin arvokkaimpien omaisuuksien, mediabrandien ja osaavan henkilöstön, avulla. Konsernin arvoksi on määritelty vapaa ja moniarvoinen viestintä. Nämä asiat kävivät selville jo vuoden 2001 vuosikertomuksesta. Olennaista on uuden toimitusjohtaja työ niiden toteuttamisessa. Myrskyjen ja hyytävän kylmyyden jälkeen vakaus ei lienee pahasta.

Vakauden lisäksi Alma Mediaan näyttää tulleen herkkyyttä. Tulospuolella konserni seuraa herkkyystarkastelulla tuotannontekijöiden hintamuutosten vaikutuksia liikevoittoon. Kertomuksessa olevasta taulukosta käy ilmi, että paperin hinnan nousu yhdellä prosenttilla vie 0,3 miljoonaa euroa konsernin liikevoitosta. Keskimääräisten palkkojen nousu yhdellä prosentilla lohkaisisi jo 1,5 miljoonaa euroa. Se lähestulkoon korjaantuisi, jos painettujen medioiden ilmoitustuotot kasvaisivat yhdellä prosentilla. Sähköisissä medioissa vastaava kasvu toisi 1,5 miljoonaa euroa lisää voittoa.

Toiminnallisella puolella herkkyys näkyy olennaisten asioiden erottamisella lillukan varsista. Heti vuosikertomuksen alussa lukijalle osoitetussa kirjoituksessa käy ilmi konsernin tuottojen jako kolmeen luokkaan. Yli puolet, noin 500 miljoonaa euroa konserni saa ilmoittajilta ja mainostajilta. Toisen ryhmän, noin yhden neljänneksen, muodostavat sanomalehtien tilausmaksut. Loput tulevat kustantajilta, painojen asiakkailta ja muusta myynnistä. Tällä tarkastelulla paljastuu asiakkaan tärkeä asema. Alma Median viestintäjohtaja Ahti Martikainen kirjoittaa konsernin elävän asiakkaista. Lisäksi Martikainen toivoo Alma Median olevan konsernin, jonka kanssa on helppo ja mutkaton asioida. Näkökulma on harvinainen, jos se on totta. Suomessa kun uudenlainen markkinatilanne ja osaamattomuudesta seuranneet taloudelliset vaikeudet eivät yleensä ole tässä maassa johtaneet nöyryyteen vaan röyhkeyteen. 

Suunta kääntyi

Viestintäalan ammattiliiton yritystutkimusosasto arvioi vuosi sitten työn hyötysuhteen nousevan Alma Media –konsernissa 1,50:een. Näkemys oli oikea. Vuonna 2001 jokaisesta tehdystä arvonlisäeurosta jäi henkilöstökulujen jälkeen vain 11 senttiä yrityksen eri tarpeisiin. Tällä suhteella on vaikea pärjätä. Yhden vuoden aikana konsernissa tehdyt toimenpiteet nostivat työn hyötysuhteen 1,54:ään. Tälläkin tasolla Alma Media on kokoluokassaan tuottavuudessa korkeintaan kohtuullisella tasolla. Jatkossa tämän tunnusluvun nousu on enemmän kiinni suotuisista suhdanteista, onnistuneista yrityskaupoista ja viestintäinnovaatioista, sillä vuonna 2002 ja oikeastaan jo aikaisemmin tuottavuutta revittiin selvästi irti henkilöstöstä.

Tuottavuuden nousu näkyy hyvin myös euromääräisen arvonlisäyksen nousuna. Kun Alma Media teki vuonna 2001 arvonlisäystä 178 miljoonaa euroa, niin viime vuonna määrä hipoi arvion mukaan 214 miljoonaa euroa. Lisäystä tuli yli 20 prosenttia, mitä näin lyhyellä aikavälillä vaikeahkossa toimintaympäristössä on pidettävä hienona suorituksena. Jos nousu arvioidaan vanhoissa markoissa ja se jaetaan vuoden lopun henkilöstömäärällä, niin jokainen henkilöstöön kuuluva teki keskimäärin 52 000 markkaa enemmän arvonlisäystä työnantajalleen kuin vuotta aikaisemmin.

Tämän kaltainen meno näkyy myös kannattavuuden tunnusluvuissa. Liikevoitto kääntyi miinukselta positiiviseksi. Eihän neljän prosentin liikevoitto vielä ihmeellinen ole, mutta kokonaismuutos oli sentään seitsemän prosenttiyksikköä. Sijoitetun pääoman tuotossa petraus oli vieläkin selvempi. Kun konsernissa ”tuhottiin” jokaisesta omaisuuksissa olleesta eurosta viisi senttiä vuoden 2001 aikana, niin tämä menetys melkein paikattiin viime vuonna, kun sijoitetun pääoman tuottoprosentti läheni viittä.

”Tarkan euron vuosi” nosti konsernin Talentum-kaupan heikentämää vakavaraisuutta. Vuoden 2002 viimeisenä päivänä Alma Medialla oli jokaisesta taseen eurosta 41 senttiä omaa. Yhtä selkeä muutos parempaan suuntaan näkyy maksuvalmiudessa, kun quick ratio nousi 0,55:teen.

Edellä mainitut luvut tulee suhtauttaa toiminnan laajuuteen. Kun konsernin liikevaihto kasvoi vain vajaalla kahdeksalla miljoonalla eurolla, 486 miljoonaan euroon, niin talouslukujen muutosta on pidettävä mallikkaana, joskin pakollisena suorituksena. 

Divisioonarakenteeseen

Viime vuosi oli Alma Mediassa myös rakenteen muuttamisen aikaa. Toiminnot ryhmiteltiin viiteen divisioonaan. Niitä olivat Alpress, Broadcasting, Business Information Group, Alprint ja Alma Media Interactive. Jo tämän vuoden alussa divisioonien määrä väheni yhdellä, kun Alprintista ja osasta Alma Media Interactivea muodostettiin Mediapalvelut-divisioona. Vuosikertomuksessa todetaan, että tässä uudessa divisioonassa tähdätään liiketoiminnan kasvuun erityisesti Alprintissa.

Liikevaihdolla mitaten suurin divisioona oli Alpress. Sen lehdet ja painot kokosivat kasaan yli 201 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Siitä Aamulehti teki 35 prosenttia, Iltalehden osuus oli 24 prosenttia ja Satakunnan Kansan siivu oli 11 prosenttia. Alpressin liikevoitto nousi liki viidellä miljoonalla eurolla, ja se oli viime vuodelta 27 miljoonaa euroa. Alpressin viime vuoden tähti oli Aamulehti. Se oli ainoa suurista sanomalehdistä, joka kykeni kasvattamaan levikkiään.

Televisio- ja radioliiketoiminnasta Broadcasting-divisioona teki liikevaihtoa 172 miljoonaa euroa. Vieläkään toiminta ei tuonut voittoa. Tosin liiketappio pieneni 23 miljoonasta eurosta kahdeksaan miljoonaan. Osaltaan tässä auttoi kaupallisten televisiokanavien kohtuuttoman toimilupamaksun puolittuminen viime heinäkuun alusta. Puolittuminen vähensi MTV:n kustannuksia viime vuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa. Silti toimilupamaksu oli 15 prosenttia kaikista divisioonan kuluista. Vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä Broadcasting-divisioona teki jo voittoa.

Taloustiedon kustantamisella ja tuottamisella Business Information Group keräsi konsernille lähes entisen tasoisen liikevaihdon, 43 miljoonaa euroa. Divisioonan liikevoitto oli reilut kaksi miljoonaa euroa, kun vuonna 2001 sitä kasaantui liki viisi miljoonaa. Tämän divisioonan strategia perustuu kasvuun. Viime vuonna ryhmään liitettiin osuus koulutusyhtiö Efektorista ja joulukuussa julkisuuteen tuli sopimus Lehdentekijät-konsernin ostosta. Kasvumahdollisuuksia tulee myös Kauppalehdestä, jota vuosikertomuksessa kutsutaan maailman johtavaksi monikanavamediaksi. Professorit väittävät, että menestyvät yritykset toimivat postmodernissa maailmassa.

Samaa ajatusta liiketoiminnassaan käyttävä Alma Media Interactive (aikaisemmin New Media) sai kasaan melkein 19 miljoonan euron liikevaihdon. Divisioonan kasvu jatkui suhteellisesti tarkastellen hurjana. Mutta mikä tärkeintä, tappion teko loppui. Divisioona katetuottolaskelma näytti nollaa, eli hienommin ilmaistuna break-even point saavutettiin.

Alprintin mainitaan menneen oikeaan suuntaan. Tällä tarkoitettaneen taloudellista suuntaa. Nyt jo Alprintin toimitusjohtajuuden jättänyt Heikki Salonen kertoo, että vuonna 2001 aloitettu kannattavuuden parantaminen eteni suunniteltua paremmin, ja vuoden 2002 liiketappio, hieman päälle miljoona euroa, oli ennakoitua pienempi. Liiketappion pienenemisen myötä Alpressin liikevaihto aleni. Viime vuonna divisioonan liikevaihto oli 62 miljoonaa euroa. Siitä 85 prosenttia tuli Raholan viidestä rotaatiosta ja loput Hyvinkään sarjakuviin ja ristikkolehtiin erikoistuneesta painosta.

Alma Median henkilöstö on varmasti ollut kovilla myös viime vuonna. Henkilöstön lukumäärä väheni kuudella prosentilla. Erityisen voimakkaasti väki väheni Alpressissa. Sieltä lähti yli sata työpaikkaa. Ainoa henkilöstöään lisännyt divisioona oli Business Information Group. Kokonaislähtövaihtuvuus (vuoden aikana työsuhteen päättäneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä) Alma Mediassa oli vakinaisen henkilöstön osalta seitsemän prosenttia. Vuonna 2001 luku oli peräti 19 prosenttia. Ilman taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta konsernista lähti viisi prosenttia (vuonna 2001 13 prosenttia). Näissä luvuissa eivät ole lehdenjakajat mukana. 

Valtiomahti ay-liike

Jos tv-kuuluisuudet jätetään lukuun ottamatta, niin tunnetuin almamedialainen on ehdottomasti talousjournalismia 36 vuotta tehnyt ja lehdistöneuvokseksi nimitetty Lauri Helve. Tunnettuvuus on seurausta paitsi Helveen tuloksista Kauppalehdessä, myös luetuista kolumneista.

Helve muistetaan ärhäkkänä elinkeinoelämän puolestapuhujana. Siihen rooliin on kuulunut toistuva vaatimus ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta. Helveelle on vastattu. Monesti vastaanasettuja on ollut Uutispäivä Demarin Aimo Kairamo. Alma Median vuosikertomukseen perinteisesti kuuluvassa Journalistin puheenvuorossa Lauri Helve käsittelee median asemaa neljäntenä valtiomahtina. Helveen mielestä median asema on vähentynyt, ainakin suhteellinen valta. Vähentyminen on johtunut viidennen, kuudennen ja seitsemännen uuden epävirallisen valtiomahdin syntymisestä. Näiksi uusiksi valtiomahdeiksi Helve nimeää ay-liikkeen, markkinavoimat ja kansalaisjärjestöt. Kun Helve asettaa ay-liikken on jopa markkinavoimien edellä, niin on väärin tulkita Helveen asenteen pehmenneen iän myötä. Järjestykseen sisältynee sarkasmia. Aimo Kairamon sanoin ”Helveen linja on aikaisemmasta vain tiukentunut.”

Pitkän journalistiuransa aikana Helve on nähnyt kaikenlaista. Niiden perusteella Helve kokoaa näkemyksensä: ”Jos mediaa on joskus vienyt poliittinen eliitti, talouselämä tai muu valtarakenne, ei tilanne oleellisesti parane median kannalta, jos sitä nyt vievät kansalaisliikkeet, ympäristöjärjestöt, markkinavoimat tai jokin uusi valtiomahti.” 

Kun vertaa kymmenen vuotta sitten ilmestynyttä Aamulehti-Yhtymän vuosikertomusta tämän päivän Alma Median vuosikertomukseen, niin ihmettelee eletäänkö enää edes samassa maassa; niin paljon enemmän tietoa, niin paljon enemmän väriä, niin paljon enemmän avoimuutta ja niin paljon enemmän viihdettä. Viestintää se on vuosikertomuskin. 

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]