Verkosta
hyvä emäntä vai kehno renki
Tietoverkot
avaavat uusia
mahdollisuuksia oppimiseen. Interaktiivisuus, etäopiskelu
ja uudet oppimisympäristöt muuttavat opiskelua.
Teknisten keksintöjen asemasta käydään ikuista
polemiikkia: Määräävätkö niiden sovellukset
ihmistä vai ihminen niitä? Ovatko ne hyödyksi vai
vahingoksi? Tietoverkkojen käyttöä välineenä on
arvosteltu siitä, että se aiheuttaa sosiaalista epätasa-arvoa
ja sitä on monesti pidetty sukupuolten välisen
tasa-arvon uhkatekijänä.
Toisaalta
voidaan ajatella, että tekniikka on ihmisen
pidennetty käsivarsi. Kiljavan opiston keväällä
alkaneessa VerNa–projektissa, Tasa-arvo verkossa ja
verkostoissa halutaan pidennetyllä käsivarrella
edistää tasa-arvotoimintaa
työpaikoilla ja naisten urakehitystä. Nuorten
naisten on usein vaikea osallistua koulutukseen, jossa
on paljon lähiopetusta. Osallistuminen koulutukseen,
joka tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin, on monille
ongelmallista.
VerNa–projekti
on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke, jonka päävastuuviranomainen
on Etelä-Suomen lääninhallitus. Sen tavoitteena on
edistää sukupuolten tasa-arvoa yrityksissä,
virastoissa ja laitoksissa. Projekti tukee nuorten
naisten kehittymistä tasa-arvo-osaajiksi, työyhteisöjen
aloitteellisuutta tasa-arvoasioissa ja niiden
tasa-arvosuunnittelua.
VerNan
toiminta
VerNa kehittää
ja tuottaa nuorille
monimuotoisen koulutusohjelman, jossa lähiopetus,
verkko-opetus ja etäopetus sekä tekeminen työpaikalla
kytkeytyvät yhteen. Projekti tuottaa tasa-arvoon
liittyvää opetusmateriaalia verkkoon. Tasa-arvon
verkko-opetusmateriaali jää projektin jälkeen kenen
tahansa hyödynnettäväksi.
Verkko-opetusohjelman
toimivuutta ja ohjausmenetelmiä kokeillaan 15
SAK:laisen nuoren naisen ryhmässä. Naiset edustavat
viittä toimialaa, viestintäala, postitoiminta ja
tietoliikenneala, julkiset palvelut (valtio ja kunta)
sekä yksityinen palvelu. Viestintäalan ammattiliitto
on hankkeessa mukana ja ohjausryhmässä alan
edustajana on Raili Kastinen.
VerNassa
oppiminen on tiedon hakua ja rakentamista, ei
vain oppijoiden mielessä, vaan yhteisesti näkyvässä
tietoverkossa. Osallistujilla on aktiivinen rooli
tiedon tuottajina. Käytäntö tulee mukaan kunkin
osallistujan omana työpaikkaprojektina.
Projektin vetäjä
Outi Viitamaa-Tervosen mukaan ammattiliitot ovat lähteneet
aktiivisesti mukaan hankkeeseen. Projektin tärkein
vaihe eli tasa-arvosta ja verkkopedagogiikasta
kiinnostuneiden naisten etsiminen on käynnissä.
”Vain osaavat, tasa-arvojutuista innostuneet naiset
voivat tehdä VerNasta elävän ja todellisen. Ilman
naisia ja heidän työpaikkatodellisuuttaan, kaikki jäisi
vain teoriaksi”, toteaa Outi Viitamaa-Tervonen. Näyttää
siltä, että asiasta kiinnostuneiden naisten joukko
saadaan kasaan ja näin projekti pääsee vastaamaan
haasteisiinsa.
Lisätietoja:
Outi Viitamaa-Tervonen ja Jaana Ylimutka, Kiljavan
opisto.
[sivun alkuun] [osaston
etusivulle] [etusivulle] |