KM-Yhtymällä tyylikäs henkilöstöraportti

Jos Kirjatyö-lehti jakaisi palkintoja viestintäyritysten vuosikertomuksista, niin ensimmäisen sijan nappaisi KM-Yhtymä. Kärkeen oikeuttaisivat seuraavat seikat: avoimuus tilikauden tapahtumista, esille tuotu väläys yhtiön strategiasta, vuosikertomuksen hieno kuvitus, ja ennen kaikkea kertomukseen sisältyvä 12-sivuinen henkilöstöraportti. Kun koko vuosikertomuksessa on 36 sivua, niin henkilöstöön kohdistettu osuus muuttaa puheet ihmisistä yrityksen tärkeimpänä voimavarana käytännön toimiksi.

Henkilöstö tukee laatua

Henkilöstöraportin (yritys itse kutsuu sitä henkilöstötilinpäätökseksi) KM-Yhtymä aloittaa luettelemalla kaikki ne ihmiset, jotka toimivat yhteistyöelimissä. Heitä on kaikkiaan 61, tosin jotkut ovat mukana parissakin paikassa. Eli paljon porukkaa, mutta onpa tullut tuloksiakin. Niistä pitkäkestoisia ovat kirjatut henkilöstöstrategia ja tasa-arvosuunnitelma. Sivun mittaiset tekstit henkivät huolellista ajattelua ja kokonaisedun näkemistä. Ensimmäisenä tulee asiakkaan etu. KM-Yhtymän henkilöstöstrategian päätehtävä on laatupolitiikan toteuttaminen.

Tasa-arvosuunnitelmalla yhtiö tavoittelee suunnitelmallisesti sukupuolijakauman tasoittumista epätasapainoalueilla. Esimerkiksi yhtiön yhteistyöelimissä naisten osuus on suhteessa suuri verrattuna muihin yrityksiin. Toisaalta tilanne ei ole sama yhtiön johdossa, hallituksessa, hallintoneuvostossa ja tilintarkastuksessa. Näissä toimivista henkilöistä 33 on miehiä ja kahdeksan naisia. Sisällöltään KM-Yhtymän tasa-arvosuunnitelma on niin moderni, että monet puolueet tuntuvat kopioineen sen osin omiin ohjelmiinsa.

Viestintäalan yrityksenä KM-Yhtymä tietää kuvien korvaavan tuhansia sanoja. Kaksi sivua henkilöstöraportista on käytetty työntekijöiden juhlista ja vapaa-aikatapahtumista otetuille valokuville. Tunnelma, puitteet ja eväät näyttävät siltä, että mukaan tekisi mieli liittyä.

Henkilöstötuloslaskelman KM-Yhtymä jakaa pääasiassa viiteen ryhmään: varsinaisen työajan kuluihin, henkilöstön uusiutumiseen, kehittämiseen, rasituskuluihin ja voitonjakoon henkilöstölle. Kussakin pääluokassa on useita rivejä mittamaan käytettyjä euroja. Tästä johtuen muutosten, hyvien ja huonojen, seuraaminen on helppoa ja riittävän erittelevää.

Kokonaisuudessaan KM-Yhtymän henkilöstökulut olivat viime vuonna 5,5 miljoonaa euroa. Niistä 59 prosenttia kohdistui varsinaiseen työaikaan, 15 prosenttia käytettiin henkilöstön uudistumiseen (lomat ja vapaapäivät), rasituskulujen osuus oli 23 prosenttia. Voitonjaon henkilöstörahasto-osuus oli 0,6 prosenttia, 34 000 euroa.

KM-Yhtymä ei ole tyytynyt vain suunnittelemaan ja laskemaan. Yhtiössä on teetetty työstressikysely useana vuotena. Kyselyn perusteella tehdyistä ja varsin yksityiskohtaisesti esitetyistä kaavioista voi seurata muun muassa kyttäämisen, yksitoikkoisuuden ja seksuaalisen ahdistelun muutoksia työpaikoilla. Lyhyesti voi todeta kaikkien kolmen vähentyneen vuoteen 1997 verrattuna

Henkilöstöraportti ei ole KM-Yhtymän vuosikertomuksessa mukana ensimmäistä kertaa.

Vakavaraisuus ylös

Osuuskunta Idän Maidon omistama KM-Yhtymä kokosi vuonna 2001 liikevaihtoa yli 17 miljoonaa euroa. Siitä elintarviketeollisuudelle materiaaleja tekevän KM pakkauksen osuus oli 51 prosenttia. Joensuussa ja Vantaalla toimivan Suomen Painotuotteen osuus oli 41 prosenttia. Loput kahdeksan prosenttia liikevaihdosta keräsivät yhtiön lehdet Karjalan Maa, Outokummun Seutu ja Pielisjokiseutu.

KM-Yhtymän toiminta laajeni viime vuonna selvästi. Liikevaihdon kasvu oli 18 prosenttia ja henkilöstö lisääntyi 22 ihmisellä. Kasvu johtui Suomen Painotuotteen Vantaan yksikön liiketoimintojen ostosta vuonna 2000. Osaltaan kasvu on heikentänyt yhtiön tunnuslukuja. Liikevoittoprosentti jäi alle viiden ja sijoitetun pääoman tuotto heikkeni. Osaltaan lukuja heikensi yleinen taloustilanne. Näistä tekijöistä huolimatta yhtiön tuottavuus pysyi tyydyttävänä, kun työn hyötysuhde oli 1,49. Yhtiön tekemä arvonlisäys kasvoi kahdeksan prosenttia eli liikevaihtoa hitaammin. Kokonaisuudessaan yhtiön tilivuoden tulos kuitenkin nousi. Selitys löytyy myydystä maa-alueesta saadusta voitosta. Kauppahinta oli lienee 1,6 miljoonan euron tasoa.

Maakaupasta ja varsinaisesta toiminnasta saadun rahan vaikutuksesta KM-Yhtymän vankka tase vahvistui entisestään. Yhtiön vakavaraisuus nousi peräti 72 prosenttiin. Maksuvalmiutta mittaava quick ratio oli hieman päälle yhden, eli tyydyttävä. Vaikka yhtiön tase vankistui, niin sen loppusumma pieneni reilusti yli kahdella miljoonalla eurolla. Tämä johtui velkojen huomattavasta vähentymisestä.

Kehittäminen vauhdissa

KM-Yhtymän toimitusjohtaja Otto Mikkonen kertoo katsauksessaan vuoden 2001 olleen yhtiölle merkittävän kehittämisvuoden. Muutoksia tapahtui varsinkin kirjapainotoiminnassa, jossa toteutettiin strategiaprosessi. Sen pohjalta Suomen Painotuotteen Joensuun ja Vantaan painoista tehtiin tulosyksikkö ja niiden markkinointi yhdistettiin. Toimella tavoitellaan parempaa asiakaspalvelua korkeammalla tuottavuudella.

Yhtiön investoinneista suurin osa suuntautui Vantaalle. Sinne hankittiin uusi 5-värinen B2-formaattinen arkkipainokone, lisäksi jälkikäsittelylaitteistoa uusittiin.

KM pakkaukseen tehdyt investoinnit kohdistuivat tuottavuuden ja hygieniatason nousuun. Osaamisellaan KM pakkaus lisäsi vientiään Venäjälle.

Yhtiön lehdistä Karjalan Maan yhtiöittämistä valmisteltiin viime vuonna, ja se toteutui viime tammikuun alussa. Kustantamista jatkaa KM-Yhtymän uusi tytäryhtiö Maakunnan Kustannus Oy, toiminta-ajatuksena julkaista keskustahenkistä maakuntalehteä liiketaloudellisesti kannattavasti.

Rauhallinen maakuntahenki näkyy miellyttävästi vuosikertomuksen luontokuvissa. Ne on jälleen kuvannut Jukka Vaittinen. 

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]