Kasvu rasitti viime vuonna Editaa

Toimitusjohtaja Mikko Suotsalon mukaan ”Editalla on selkeä strategia ja rooli viestinnän kentässä.”

Edita valitsi 1990-luvun puolessa välissä tavoitteekseen kasvun. Vaikka konserniin on ostettu kasapäin yrityksiä, niin tavoite on vielä saavuttamatta. Parin kymmenen yhtiönsä voimin konserni teki viime vuonna liki 180 miljoonan euron liikevaihdon. Vuonna 2003 liikevaihdon pitäisi strategisen tavoitteen mukaan olla huikeasti 250 miljoonaa euroa. Eli Editalta on odotettavissa uusia liikkeitä ostomarkkinoilla, jahka nykykokonaisuus saadaan kuntoon, kannattavaksi ja tuottavaksi. Valitsemallaan tiellä Edita on joka tapauksessa kulkenut vankasti, kun muistetaan konsernin liikevaihdon olleen 77 miljoonaa euroa vuonna 1998. Kasvaminen ei Editalle ole kuitenkaan itsetarkoitus, strategisesti se haluaa olla Pohjoismaissa johtava viestintäpalveluiden ulkoistamiskumppani. Helposti asema ei tule. Toimitusjohtaja Mikko Suotsalo kertoo katsauksessaan suoraan viime vuonna toteutettujen muutosten ottaneen voimille.

Eräs suurista muutoksista liittyi konsernin uuteen organisaatioon. Tämän vuoden alusta toiminnot on jaettu kolmeen divisionaan. Content Division tekee sisällön tuottamista, Infocarrier Divisionin roolina on graafinen tuotanto ja Special Divisioniin kuuluvat ydinliiketoimintoihin kuulumattomat etikettituotanto sekä digitaalisen markkinointiviestinnän Morning Digital Design.

Ruotsissa saneeraus

Pohjoismaissa johtava asema ei tule toimimalla ainoastaan Suomessa. Edita rynnisti voimalla Ruotsiin vuoden 2000 lopulla hankkimalla Graphiumin graafisen tuotannon ja informaatiotoiminnot. Nyt ostetun yritysryppään vaikutukset on todettavissa Editan vuosikertomuksesta, eikä hyvältä näytä – vielä.

Content Divisionin ruotsalaisyhtiöistä Edita Publishing julkaisee maailman vanhinta lehteä, Post- och Inrikes Tidningar´ia. Yhtiön päätuote on kuitenkin juridinen uutispalvelu Pointlex. Ehkä siihen tai johonkin muuhun liittyen vuosikertomuksessa on käsittämätön lause: ”Yhtiön kannalta merkittävä riski sisältyy suunniteltuihin muutoksiin koskien lakisääteisiä velvoitteita ilmoittaa yhtiöasioiden muutoksista.” Toinen divisioonan ruotsalaisyhtiö, Edita Communication, tuottaa kannattavasti taloudellista informaatiota.

Infocarrier Divisionin Ruotsissa toimivilla yhtiöillä meni surkeasti. Edita Ljunglöfs teki tappiota, Edita Sandlund & Co:n heikentynyt kannattavuus johti nollatulokseen, Edita Norstedts Tryckerin tulos jäi miinukselle, Edita Västra Aros pääsi tyydyttävään liiketulokseen. Tästä yhtiöstä on investoinneilla muodostettu Pohjoismaiden moderneimpiin kuuluva arkkipaino. Edita Graphium i Stockholm oli raskaasti tappiolla. Edita Direkt ei saavuttanut myynti- eikä kannattavuustavoiteita. Edita Graphium i Tandsby ja Edita Graphium DR-produktion pääsivät plussalle.

Editan Ruotsissa toimivat yhtiöt saivat entisen omistajan huomassa toimia itsenäisesti ja osin toisistaan välittämättä. Edita on todennut synergiaetujen olleen vähäisiä. Siksi konserni rakentaa Ruotsiin vahvaa Edita-tuotemerkkiä kokonaisuuden hallitsemiseksi.

Kokonaisuudessaan Editan Ruotsin valloituksen alku johti koko konsernin tuloksen tappiolle, vaikka toiminta Suomessa oli voitollista. Nyt Edita johto on analysoinut tilanteen ja tehnyt tervehdyttämissuunnitelman. Sen perusteella toteutettavan saneerauksen uskotaan nostavan kannattavuuden plussalle tämän vuoden toisella puoliskolla.

Editan henkilöstömäärä Ruotsissa oli viime vuoden lopussa 368 henkilöä. Vähennystä tapahtui 17 henkeä. Suomessa konserni vähensi 115 henkilöä. Editan johto on tottunut saneeraamaan, joten ruotsalaisilla editalaisilla on edessään pari raskasta vuotta.

Suomessa selkeämpää

Suomessa Content Divisionin Edita Publishing toteutti muutosprosessin. Sen seurauksena yhtiön kustannusrakenteen kerrotaan olevan terveen ja tuotteiden laadun nousseen. Yhtiö sai makoisaa huomiota Nokia-konsernin historiasta. Siitä Edita tekee kesällä englannin kielisen version. Sen jälkeen on vuorossa kiinan kieli. Neuvotteluja yhtiö käy ulkomaisten kustantajien kanssa teoksen kääntämiseksi kymmenelle muulle kielelle. Ei ole siten ihme, jos yhtiö näkee tulevaisuutensa valoisana.

Toinen divisioonaan yhtiöistä, Edita Press ei menettänyt vuoden aikana ainuttakaan asiakasta, vaikka mediamyynnissä kilpailu koveni. Rankkaa vuotta osoittaa se, että yhtiön tulos kääntyi plussalle vasta vuoden kolmannen neljänneksen alussa.

Editan vuosikertomuksessa on suuri otsikko kirjapainotaito elää ja voi hyvin. Tähän on luottaminen, sillä Editan seikkailut sähköisen viestinnän puolella antavat sanoille painoa. Toisaalta Edita on myös jatkuvasti panostanut kirjapainotoimintaan.

Hakuninmaan painosta, Pikapainoista, Vilppulan painosta ja Edita Digimailista muodostettu Edita Prima piti kannattavuutensa edelleen hyvänä. Edita Prima antaa myös näytteen konsernin hiotusta toimintamallista. Yhtiö teki Finnairin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Edita huolehtii kaikista painotarpeista. Priman yhteistyön mainitaan laajentuneen Osuuspankkikeskuksen, Postin, Suomen Autokatsastuksen ja Verohallinnon kanssa.

Edita Kvartton toiminta kehittyi hyvin ja ja yhtiön liikevoittoa kehutaan. Kvartton tuotanto ja palveluvalikoima sopeutettiin markkinoiden vaatimuksiin. Yhtiön huomattavin asiakas oli edelleen Oy Veikkaus Ab.

Edita Actan kerrotaan parantaneen liikevoittoaan vahvasti. Samalla yhtiön markkinaosuus Suomen aikakauslehtien tuotannosta hieman kasvoi. Pääasikkaana yhtiöllä oli Yhtyneet Kuvalehdet. Yhteistyö A-Lehtien kanssa laajeni. Edita Acta investoi viisi miljoonaa euroa 16-sivuisen offset-rotaatiokoneen hankintaan. Tämän vuoden puolella yhtiön kerrotaan tehneen merkittävän läpimurron Venäjän markkinoille.

Rankasti saneerattu etikettiliiketoiminta oli myynnissä. Special Divisionin Edita Labelista oli tulla osa Pohjoismaista Nova Holdingia. Homma kariutui viime vuoden keväällä. Sen jälkeen konserni jatkoi Labelin tervehdyttämistä. Osana kustannusrakenteiden leikkausta toiminnat keskitettiin yhteen tuotantolaitokseen Siuntion Kelaan. Kokonaisuudessa Edita Label teki edelleen tappiota. Viime vuoden loppu meni kuitenkin jo plussalla. Erittäin kovasta kilpailusta johtuen yhtiöllä oli vaikeuksia varsinkin märkäetiketeissä.

Virossa Paraprintilla meni hyvin. Talouslehti Äripäev nosti yhtiön painoalan top ten-listan ykköseksi taloudellisten lukujen perusteella. Myös Latviassa Paraprint pärjäsi. Toistaiseksi Riiassa on ollut jälkikäsittelyä ja myyntiä, mutta etikettien painamisen aloittamista tutkitaan.

Taloudellisesti miinusta

Oheisesta tunnuslukutaulukosta on helppo nähdä toiminnan laajentumisen rasittaneen Edita-konsernin taloutta. Lisää liikevaihtoeuroja ja henkilöstöä hankittiin kovin panoksin. Järjestelyt ottavat aikansa, eivätkä Edita luvut niin huonoja ole, että ankaraan arvosteluun olisi syytä. Oikeastaan päinvastoin. Liikevoittoprosentti painui miinukselle vain niukasti. Euroina tappio oli noin puoli miljoonaa. Rahoituskulut konsernilla nousivat selvästi. Syy löytyy yrityskauppojen rahoittamisesta velkarahalla. Kun Editalle tuli verottajalta huono päätös koskien Edita Labelin osakkeiden arvonalentamista, niin tuloslaskelman viimeiselle riville jäi yli neljän miljoonan euron miinus.

Lisävelka painoi konsernin vakavaraisuutta. Se oli 36 prosenttia, mikä merkinnee hengenvetoa yritysostoissa. Ellei niitä rahoiteta jotain myymällä.

Arvonlisäystä Edita-konserni teki 85 miljoonaa euroa. Sen on lupa odottaa kasvavan merkittävästi. Samalla työn hyötysuhde nousee.

Ympäristöasiat arvossa

Edita on tehostanut materiaalin kierrätystä, Hakuninmaalla vain kahdeksan prosenttia jätteestä menee kaatopaikalle tai ongelmajätelaitokseen.

Pitkäjänteisyyttä Edita osoittaa ympäristöasioihin liittyvissä toimissaan. Vaikka asiakkaiden mielenkiinto esimerkiksi Joutsenmerkkiin on toistaiseksi ollut hiipumassa, niin tälläkin saralla Edita jatkaa viitoitetulla tiellä. Ja tuloksia on syntynyt. Niistä kertomiseen konserni käyttää neljä vuosikertomuksen sivua.

Edita Suomi saa käyttää ISO 9001 sertifikaattia 100 prosentissa tuotteistaan. ISO 14001 kattaa 50 prosenttia. Joutsenmerkki on käytössä sekä Editalla 100 prosenttisesti sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa ISO 9001 kattaa 56 prosenttia tuotteista ja ISO 14001 67 prosenttia.

Erittäin mielenkiintoista on verrata vuosikertomuksen tietoja paperimakulatuuriprosentista Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa makulatuuria tuli vuonna 2000 noin 15 prosenttia ja Ruotsissa 24 prosenttia. Vuonna 2001 luvut olivat Suomelle eduksi: 14 ja 22. Mutta kun vertaa toimitusvarmuutta, niin Ruotsi hakkaa Suomen mennen tullen. Ruotsin luvut olivat noin 98 (2000) ja 97 (2001). Suomessa päästiin 93:een ja 94:ään prosenttiin. Asiakastyytyväisyydessä ensimmäinen sija vaihtui Ruotsilta Suomelle. Asiakastyytyväisyysprosentti on ollut molemmissa maissa noin 98.

Eri jätelajeista kierrätykseen ja energiajätteeksi Editan päätoimipaikoissa menee yli 90 prosenttia. Kaatopaikka ja ongelmajätettä kertyy lähinnä Hakuninmaalla. Siellä niiden osuus oli viime vuonna kaikista jätteistä kahdeksan prosenttia. Acta Printin syväpainon tolueenipäästöt olivat seitsemän tonnia.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]