Pohjois-Karjalan Kirjapainossa 
arvoketjut kunniaan

Tuntuu, että lukijallekin tulee hiki Pohjois-Karjalan Kirjapainon vuosikertomusta lukiessa. Niin paljon, ja niin suuria asioita konsernin eri osissa on tehty vain yhden vuoden aikana. Konsernin talouden tunnusluvut ovat osin kohentuneet, osin hieman heikentyneet. Toimenpiteiden vaikutukset tulevat näkymään selvimmin lähivuosina.  

Irti Susirajasta

Sanomalehti Karjalaisessa tehtiin ja valmisteltiin viime vuonna suuria muutoksia. Nopeimmin ulospäin näkyi päätoimittajan valinta. Pekka Mervola tuli toiseksi päätoimittajaksi. Tämän vuoden alusta hän siirtyi vastaavaksi päätoimittajaksi Pekka Siitarin tilalle. Kun alati valpas Talouselämä-lehden kolumnisti Pekka Seppänen on löytänyt vain yhdestä suomalaisesta vuosikertomuksesta viitauksen seksuaaliseen häirintään tai työpaikkakiusaamiseen, niin Siitari lienee ainoa joka on käyttänyt kertomuksessaan sanaa ”jahka”.

Karjalainen aloitti vuoden kuluessa järjestelmäuudistuksen, sisältö- ja ulkoasu-uudistuksen, tulospalkkaukseen siirtymisen ja toimituksen rakennemuutoksen. Osa hankkeista päästiin jo toteuttamaan, osassa etsitään vielä oikeita keinoja, esimerkiksi tutustumalla muiden lehtitalojen ratkaisuihin.

Karjalaisella oli yhteishanke maakunnallisesta Susiraja-portaalista. Siitä Karjalainen kuitenkin irtaantui projektivaiheen jälkeen. Vetovastuu jäi Joensuun Puhelimelle. Pohjois-Karjalan Kirjapainon vuosikertomuksessa mainitaan selvä havainto internetin käytön kasvun taittumisesta. Tämä sekä tutkimustulos, joka kertoo vain 14 prosentin vanhempiensa luona asuvista nuorista elävän ilman kotiinkannettua sanomalehteä, ilahduttavat lehtikustantajia. Konkreettisen näytön nuorten lukuhaluista Karjalainen sai lievän levikinkasvun myötä. Karjalaisen levikki viime vuodelta oli 47 760 kappaletta (lisäys 124 kappaletta). Ja kuitenkin lehti ilmestyy alueella, jossa oli lähes 15 000 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste noin 20, kun koko maassa vastaava aste oli 9,1.

PunaMustat kohensi

Yhdessä painotalo PunaMustan kanssa sanomalehti Karjailanen teki 41 miljoonan euron liikevaihdon, joka oli seitsemän prosenttia aikaisempaa pienempi. Kaikki kulunsa emo, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy piti niin hyvin hallussa, että yhtiön liikevoitto nousi lähelle yhtä miljoonaa euroa. Liikevoitto jopa nousi, vaikka vuonna 2000 mukana oli parisen miljoonaa euroa liiketoiminnan muita tuottoja.

Emon liikevoitto riitti hyvin rahoituskulujen hoitamiseen. Voittoa kasvattivat perinteiset konserniavustukset. Niitä emo sai tyttäriltään lähes 1,3 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:n vakavaraisuus oli niinkin hyvä kuin 56 prosenttia.

Vaikka emon tilikauden voitto päätyi 1,7 miljoonaan euroon, kerrotaan PunaMustan tehneen tappiota, joskaan ei summaa. Kuitenkin PunaMustassa uudistustahti näyttää vuosikertomuksen mukaan olleen yhtä vauhdikas kuin Karjalaisen puolella. PunaMustan arvoketjua vahvistettiin yhteistyökyvyn nostamisella. Siinä olivat mukana myynti, markkinointi, tuotannon suunnittelu, paino, jälkikäsittely ja logistiikka. Tulokset näkyivät laadun parantumisena, läpimenoaikojen lyhenemisenä, alihankintatarpeen vähenemisenä ja rahtikustannusten pienenemisenä. Teot paljastuvat numeroista: kokonaismakkula aleni 1,2 posenttiyksikköä, tuotannon tehokkuus parani 12,4 prosenttiyksikköä mitattuna arkki/ajotunti. Samaan aikaan tuotanto-osastojen henkilömäärä alani kymmenellä ja ylityöt putosivat noin 6 000 työtunnilla. Näiden avulla PunaMustan tulostaso nousi, vaikka jäi miinukselle. Tämän vuoden kuluessa painotalon tappion uskotaan vähentyvän. 

PunaMustan liikevaihdosta tuli kotimaasta 59 prosenttia. Itävienti ylsi 23 prosenttiin ja länsisuunta 18 prosenttiin liikevaihdosta.

Vuoden 2002 alusta astui voimaan uusi rakenne. Siinä emosta irrotettiin kaksi uutta tytäryhtiötä: Sanomalehti Karjalainen Oy ja PunaMusta Oy.

Paperityö kasvoi hieman

Konsernin tytäryhtiöistä Paperityö pääsi lievään liikevaihdon kasvuun. Yhtiön liikevaihto oli vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Siitä jäänyt liikevoitto, vajaat miljoona euroa, pysyi entisellä tasolla. Paperityölle odotettiin parempaa vuotta, mutta tilauskanta ja kapasiteettin käyttöaste eivät täyttäneet odotuksia. Yhtiön toiminnan nähdään edelleen lievästi laajenevan. Toisaalta pakkaavan teollisuuden painotuotteiden hiipuvan kysynnän arvioidaan kiristävän hintatasoa. Paperityö työllisti 69 ihmistä.

Muut tytäryhtiöt: Lieksan Lehti, Keski-Karjalan Kustannus, Nurmeksen Kirjapaino, Pogostan Sanomat ja Karelia Viestintä pääsivät kaikki positiivisiin tuloksiin. Suurin voitto oli Lieksan Lehdellä, 167 000 euroa. Muiden voitot vaihtelivat 47 000-14 000 euron välillä. Vuosikertomuksessa on konsernin paikallislehtiä julkaisevista tytäryhtiöistä ja niiden toiminta-alueista paljon myönteistä sanottavaa.

Kaikki konsernin yhtiö tekivät yhteensä reilun 53 miljoonan euron liikevaihdon. Siitä jäi asiallinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Kokonaisuudessaan myönteinen vuosi nosti konsernin vakavaraisuutta, kun rahaa riitti velkojen reiluun vähentämiseen. Omalta osaltaan kehitystä siivitti tyydyttävä tuottavuustaso.

[sivun alkuun] [etusivulle]