Uusi lehtitehdas vauhdittaa 
Loimaan Kirjapainoa

Suhteellisen suuret investoinnit, henkilöstön osaaminen ja lähestyvä nousukauden alku ovat ne tekijät, joiden varaan Loimaan Kirjapaino on rakentaa lähivuosiensa toiminnan.

Loimaan Kirjapainon ja porilaisen Kehitys Oy:n yhteinen lehtitehdas Allatum vihittiin käyttöön viime vuoden helmikuussa. Vihkimisen suoritti pääministeri Paavo Lipponen. Puheessaan hän oli vuoden verran aikaansa edellä, todetessaan:”… printtimedia pärjää sähköisen viestinnän rinnalla vielä pitkään. Näin on käynyt viime vuosien teknologian luomista vaihtoehdoista ja ennusteista huolimatta.” 

Allatumin paikallislehtiin ja mainoskirjeisiin erikoistunut painokone maksoi miljoonan metriltä. Koneen pituus on 50 metriä. Viime vuonna uusi painokone saatiin jo osin tuotantoon. Varsinainen käynnistys tapahtui tämän vuoden puolella. Ranskassa valmistettujen painokoneiden kerrotaan toiminneen hyvin. Yhtiö varasi vuoden verran aikaa täydelliseen sisäänajoon. Allatumin töistä noin 40 prosenttia tulee Loimaan Kirjapainon ja Kehityksen kustantamista lehdistä. Omistavien yritysten rotaatiolehtituotanto siirtyi kokonaisuudessaan uuteen lehtitehtaaseen tämän vuoden huhtikuun alkuun mennessä. 60 prosenttia töistä aiotaan hankkia ulkopuolisilta tahoilta. Porista katseet on käännetty Pohjoismaihin ja pääkaupunkiseudulle.

Allatum painoi tulosta

Uuden lehtitehtaan koko vuoden kestäneet rakentamis-, käynnistys- ja testausjakso rasitti luonnollisesti Loimaan Kirjapaino-konsernin tuloslaskelmaa. Allatum Oy on konsernin osakkuusyhtiö, eli osa sen voitosta tai tappiosta siirretään konsernin tuloslaskelmaan. Vuoden 2001 osalta siirto oli noin 200 000 euroa, ja etumerkki miinus. Ilman sitä konsernin liikevoitto olisi yltänyt plussalle. Nyt vajaan kahdeksan miljoonan euron liikevaihdosta tuli liiketappiota kymmenen senttiä jokaista euroa kohden. Allatumin tekemä tappio alensi myös Loimaan Kirjapaino-konsernin tekemää arvonlisäystä ja se näkyy samalla työn hyötysuhde-tunnusluvussa, mikä pitää ottaa tulkinnassa huomioon.

Konsernin tilikauden tappioksi muodostui noin 200 000 euroa. Tästä huolimatta emoyhtiö päätti ehdottaa osinkojen maksamista. Ilman niitä ja lehtitehtaan tappiota, olisi konsernin vakavaraisuus pysynyt suunnilleen ennallaan. Nyt se heikkeni.

Loimaan Kirjapaino-konserni päätti investoida myös varsin runsaasti tytäryhtiö Offset-Koppiseen. Sinne hankittiin uusi neliväripainokone ja ctp-tulostin. Vaikka panostukset viime vuonna heikensivät konsernin tulosta ja rasittivat taseen lukuja, niin vuoden 2003 talouskasvu tullee antamaan Loimaan Kirjapainon satsauksille kohtuullisen tuoton.

Oppia Vienan kanavalla

Jos esittämisjärjestys on tärkeyden mittari, niin Loimaan Kirjapaino-konsernin arvostuksessa työ on tärkeintä. Ennen kuin vuosikertomuksen sisältävä henkilöstö- ja asiakaslehti kertoo Lipposesta, lehtitehtaasta tai talousnumeroistaan, esille nostetaan 50-vuotisen työuran tehnyt kirjaltaja Keijo Koskinen. Otsikolla ”Työ ei ollut pelkästään toimeentulolähde” kerrotaan Koskisen 16-vuotiaana alkaneesta työrupeamasta Loimaan Kirjapainossa. Keijo Koskinen oli sotarintamalla kolme vuotta. Usko huomiseen eli ja piti Koskisen mielessä yllä siviilihommia. Keijo Koskinen tilasi rintamalle, Vienan kanavalle Kirjapainon latomosäännöt ja Kirja ja kirjapainotaito-nimiset oppikirjat.

Henkilöstön osaamisen arvostaminen on näkynyt ja näkyy Loimaan Kirjapaino-konsernin kertomuksista. Toimitusjohtaja Jorma Rinne lausuu katsauksessaan: ”Kannustamme henkilöstöämme jatkuvaan kouluttautumiseen.” Vuosikertomuksesta on varattu kokonainen aukeama esittelemään oppisopimuksella ammatin hankkineista.

Arto Suninen

[sivun alkuun] [etusivulle]