Otava-Kuvalehtien uudistukset purivat

Otavan asema vahvistui viime vuonna.

Muuttuneella Otava-Kuvalehdillä meni viime vuonna kaikilla rintamilla aikaisempaa paremmin. Kun jätetään huomioimatta suuret myyntivoittotulot varsinkin Alma Median osakkeista, niin konsernin liikevaihto nousi 13 prosenttia ja liikevoitto 25 prosenttia. Tämä on melkoinen saavutus taloudellisen taantuman aikana. Menestyksen syyksi konsernijohtaja Olli Reenpää ilmoittaa ”edellisenä vuonna toteutetut sekä rakenteeseen, että johto-organisaatioon tehdyt uudistukset.”

Talouden jokaisessa tunnusluvussa näkyy Otava-Kuvalehtien vahvistuminen. Taustalla on selvä tuottavuuden nousu. Se ei näy oheisen taulukon arvonlisäystä ja työn hyötysuhdetta mittavissa luvuissa. Tulkintaa sotkevat osakkeiden myynneistä saadut liiketoiminnan muut tuotot. Viime vuonna niitä kertyi yli 13 miljoonaa euroa ja sitä edellisenä vuotena lähes 24 miljoonaa euroa. Kun nämä summat ”putsataan” pois, nousi työn hyötysuhde 1,22:sta 1,42:teen. Käytännössä tämä tarkoittaa 42 sentin jäämistä jokaista henkilöstökulueuroa kohden konsernille. Vaikka luvussa on vielä hieman parantamisen varaa, niin saavutus on hulppea. Harva yritys kykenee nostamaan saman aikaisesti sekä tuottavuutta, että henkilöstön lukumäärää. Otava-Kuvalehdet työllisti keskimäärin 871 ihmistä viime vuonna. Osaan heistä kohdistettiin mittava henkilöstötoimenpide: Voimavarat työssä. Konsernilta riitti rahallista tukea henkilökunnan yhdistyksille. Niistä Otavalaiset ry. vietti 60-vuotisjuhlia. Otavan Eläkeläiskerho saavutti 30 vuoden iän.

Monesti myöskään liiketoiminnan laajentuminen ja tuottavuus eivät välittömästi kulje käsi kädessä. Mittakaavaedut tuppaavat tulemaan hieman myöhässä. Otava-Kuvalehdet kykeni kuitenkin nousemaan myös uuteen kokoluokkaan, kun liikevaihto ylitti selvästi 200 miljoonan euron rajan. Samalla konserni piti kulunsa erittäin hyvin kurissa. Liiketoiminnan muut kulut jopa alenivat. Liikevoittoa konsernille jäi hieman päälle 19 miljoonaa euroa, eli jokaista liikevaihtoeuroa kohden yli yhdeksän senttiä. Aikaisemmin tapahtunut velkaantuminen näkyi edelleen rahoituskuluissa. Niihin hupeni liikevoitosta 30 prosenttia. Tästä ja vajaan kahdeksan miljoonan euron veroista huolimatta tuloslaskelman viimeiselle riville riitti reilusti päälle viisi miljoonaa euroa.

Konsernin rakenteellinen muutos ulottui taseeseen saakka. Sinne kertyi alan uudelleen järjestelyjen yhteydessä raskas velkataakka. Toisaalta suuri osa veloista muodostui pääomalainasta. Tästäkin seurasi oheisin tunnuslukuihin niiden tulkintaa vääristävä piirre. Kun pääomalaina on kirjattu omiin pääomiin, niin lainan maksaminen pienentää omaa pääomaa, ja saa siten vakavaraisuuden alenemaan. Huolimatta siitä, että vakavaraisuusprosentti muuttui 39:stä 37:ään prosenttiin, niin Otava-Kuvalehdet maksoi pääomalainaa pois yli 17 miljoonalla eurolla. Myös vieras pääoma väheni suunnilleen saman verran. Jatkossa vakavaraisuus on entistä enemmän konsernin varsinaisen toiminnan varassa, sijoituksista saatavien myyntivoittojen ehtyminen supistaa kassavirtaa.

Kova tahti velkojen vähentämisessä näkyi maksuvalmiuden tiukkuutena, quick ratio oli vuoden päättyessä vain 0,36.

Otava-Kuvalehdet kykeni tekemään viime vuonna sijoitetulle pääomalle noin kymmenen prosentin tuoton.

Vaikka kokonaisuutena Kustannusosakeyhtiö Otavan myynti ei juurikaan ollut kasvussa, niin kirja-alan viime vuosia ja tulevaisuutta luonnehditaan hyviksi. Erityisesti tämän vuoden alussa toteutetun yleisen kirjallisuuden nettohinnoittelun kautta Otava odottaa lisäävän menekkiään.

Erityisen vauhdikkaasti Otavalla kävi kaunokirjallisuuden myynti. Se saavutti 11 prosentin kasvun, joka pohjautui hyville esikoiskirjailijoille ja vankalle kirjailijajoukolle. Otava kykeni säilyttämään markkinajohtajan asemansa kaunokirjallisuudessa, eikä sitä enää uhanneet tuotantovaikeudet omassa kirjapainossa.

Otavan Kirjapaino Oy punnersi itsensä voitolle. Vuoden 2000 lievä miinus muuttui reilun puolen miljoonan euron liikevoitoksi. Liikevaihtoa kirjapaino sai aikaan yli 13 miljoonan euron verran. Kirjapainon myynnin kasvu oli 13 prosenttia, ja se tuli pääasiassa konsernin ulkopuolelta. Kirjapaino nosti tuotteidensa laatua ja lyhensi läpimenoaikoja. Suurempi tuotanto nosti kuitenkin ylityö- ja alihankintakustannuksia. Painon henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä kerrotaan parannetun. Otavan Kirjapainossa paiskoi hommia 123 ihmistä.

Kuuden kirjakerhon voimin Otavan kustannustoiminta otti lisähyötyjä kirjan menestyksestä. Suuri Suomalainen Kirjakerho alakonsernina teki 25 miljoonan euron liikevaihdon. Liikevoitto, lähes miljoona euroa, oli nousussa. Kirjakerhojen markkinatilanne muuttui viime vuonna. Tammen ja Gummeruksen omistama Ex Libris –kirjakerho siirtyi Suuren Suomalaisen kirjakerhon omistukseen. Stockmannin kirjakerho lopetti kokonaan toimintansa. Kirjakerhoja edustava alakonserni myi yli kaksi miljoonaa kirjaa.

Ylivoimaisesti eniten konsernille toi liikevaihtoa 74 aikakauslehden ja muutaman tytäryhtiön voimin Yhtyneet Kuvalehdet. Sen kasvu oli ripeää, kun liikevaihto nousi 120 miljoonasta eurosta liki 140 miljoonaan euroon. Liikevoitto lähes tuplaantui, ja oli viime vuodelta vajaat 21 miljoonaa euroa. Yhtyneiden Kuvalehtien tavoitteena on siirtää lukemishalu ja –taito yhä nuoremmille sukupolville.

Hyvästä vuodesta huolimatta Otava-Kuvalehdissä riittää puurtamista talouden vahvistamiseksi. Vahvuutta tarvittaneen lähivuosina, sillä konserni tulee olemaan varmuudella mukana toimialan muutoksissa ja järjestelyissä. Nimi Otava-Kuvalehdet tuntuu yhtä väliaikaiselta kuin SanomaWSOY.

[sivun alkuun] [etusivulle]