Viestintäliiton ja Viestintätyönantajien väliset työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät Viestintäliiton toimistossa 21. päivänä marraskuuta.

Keskeisissä tavoitteissa edettiin
Tupo toisi pussiin reilu 40 euroa lisää

Tilinauha näyttää ensi maaliskuusta noin 44 euroa muhkeampia lukemia keskipalkkaisella 2 200 euroa kuussa ansaitsevalla palkansaajalla. Silloin mukaan on laskettu tupon mukaiset palkankorotukset ja hallituksen vastaantulona tekemät verokevennykset. 1 500 euron kuukausipalkalla pussi paksuuntuu 34 euroa, 2 500 euron kuukausipalkalla 49 euroa.

Palkansaajien :varsinaisen ostovoiman arvellaan ensi vuonna kasvavan tupon mukaisten palkankorotusten ja verokevennyksen myötä noin kaksi prosenttia. Mukaan on laskettu myös arvioitu inflaatio.

SAK:n laadulliset tavoitteet tuponeuvotteluissa jakautuivat viiteen kokonaisuuteen: työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen, henkilöstön edustajien oikeuksien parantamiseen,  muutosturvaan ja ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvontaan.

SAK:n työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka arvioi, että kaikilla osa-alueilla edettiin.

Se, toteutuvatko tupossa sovitut asiat, nähdään joulukuun alussa. Siihen mennessä liittojen on määrä käydä työehtosopimusneuvottelut.

Nopeaan puuttumiseen

Neuvottelujen yhdeksi kynnyskysymykseksi nousi muutosturvaraha, jonka tarkoituksena on nostaa irtisanomiskynnystä.

”Liikkeelle lähdettiin torvet soiden. Se on erittäin iso, ja varsin vaikea läpivietävä asia”, Palanko-Laaka sanoo.

Rahaa ei nyt saatu, mutta sen perustelut ovat hänen mielestään niin vankat, että asiaan palataan seuraavilla kierroksilla.

Irtisanottavan tilanteeseen tullaan jatkossa kuitenkin puuttumaan heti, kun irtisanomisuhka ilmenee. Yhteistoimintamenettelyssä selvitetään, miten palkansaajan sijoittumista toisiin tehtäviin voidaan tukea esimerkiksi koulutuksen avulla. Mukaan selvittelyyn otetaan myös työvoimaviranomaiset.

Yt-menettelyn ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden kehittämiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, jonka määräaika päättyy ensi lokakuun lopussa. Sen tehtävä on myös selvittää, miten kustannukset katetaan.

Nk. korotettua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahakautta jatketaan 20 päivällä 20 vuotta työssä olleille. Jatkossa sitä saa siis 150 päivää.

Aikaa lapsille

Palanko-Laakan mielestä perhepolitiikkaan sopimuksessa saatiin monta myönteistä elementtiä.

Nyt peruskoulun ekaluokkalaisten vanhemmat ovat voineet syyslukukauden aikana lyhentää työaikaansa. Jatkossa oikeus työajan lyhentämiseen ja siitä saatavaan hoitorahaan laajenee toisen luokan loppuun asti.

”Kokoaikatyötä tekevien vanhempien lapset joutuvat yht´äkkiä olemaan paljon yksin, kun koulupäivät ovat paljon hoitopäiviä lyhyempiä”, Palanko-Laaka selittää.

Yksilöllisiä työaikoja selvittävä työryhmä kehittää työpaikkoja varten myös toimintamalleja, joissa pienten lasten vanhemmat voisivat hoitosyistä sijoitella työaikaansa eri aikoihin.

Myös työaikapankki sai vauhtia. Keskusjärjestöjen yhteinen työaikatyöryhmä pohtii ensi syyskuuhun mennessä, miten työaikaa voisi säästää ja käyttää pankista.

Myös neljän tunnin vähimmäistyöajasta päästiin sopuun. Keskusjärjestöjen mielestä alle neljän tunnin työaikoja ei tule käyttää kuin työntekijän tarpeesta tai muusta perustellusta syystä. Asiasta sovitaan tarkemmin alakohtaisissa neuvotteluissa.

Palanko-Laakan mielestä perustellut syyt pitää nyt käydä eritellysti läpi, ylimalkaiset viittaukset työn luonteeseen eivät enää riitä. Lisäksi on oltava valmius organisoida työtä uudelleen.

Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työterveyshuollon järjestämistä selvitetään myös työryhmässä.

Katsotaan kuka siitä vastaa, Palanko-Laaka selvittää.

Asialliset työvälineet

Henkilöstön edustajien aseman parantamisessa Palanko-Laaka pitää tärkeänä sitä, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ammatillisen osaamisen ylläpidosta saatiin selvemmät takeet.

Luottamusmieskorvauksen nostamisesta vähintään 48 euroksi kuukaudessa sovittiin. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työvälineet ajanmukaistetaan muun muassa tietokoneilla sekä sähköposti- ja internetyhteyksillä.

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöoikeutta selvitetään työryhmässä. Sopimuksessa on myös nykyistä tarkemmat määritelmät siitä, minkälaiset asiat vaikuttavat työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöoikeuksiin.

Muun muassa työsuojeluvaltuutetun aseman määrittelevä työsuojeluvalvontalaki sovittiin uudistettavaksi.

Halpatyö työsyrjintää?

Ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonnassa päästiin Palanko-Laakan mielestä viranomaispuolella SAK:ta tyydyttäviin ratkaisuihin. Maaliskuun loppuun mennessä selvitetään myös, millä edellytyksillä halpatyövoiman käyttö voitaisiin tulkita rikosoikeudelliseksi työsyrjintärikokseksi.

SAK:n tavoitteena oli myös työnantajien vastuun lisääminen ja kanneoikeuden saaminen ammattiyhdistysliikkeelle. Ideana oli muun muassa, että pääurakoitsija kantaisi vastuun koko alihankintaketjusta.

Palanko-Laaka arvioi, että tavoitteiden läpivieminen vaatii suurta poliittista painetta.

Palkankorotukset

Tupon yleiskorotukset nostavat palkkoja vähintään 1,8 prosenttia tai 28,40 euroa kuussa ensi vuoden maaliskuusta. Seuraavan vuoden maaliskuussa palkat nousevat 1,7 prosenttia tai 26,84 euroa kuukaudessa. Prosentit tulevat käyttöön, jos niillä laskettuna korotus on eurokorotusta suurempi.

Yleiskorotuksen päälle sovittiin kustannusvaikutukseltaan ensi vuodelle 0,8 prosentin ja vuodelle 2004 0,5 prosentin järjestelyvarasta, jonka käytöstä sovitaan ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välisissä neuvotteluissa.

Ensi vuonna palkkoja korottaa myös tasa-arvoerä, jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia. Palkansaajan pussissa sen suuruus riippuu alan naisvaltaisuudesta ja matalapalkkaisuudesta sekä siitä, miten alakohtaisesti sovitaan tasa-arvoerän käyttö.

Hallituksen paketti

Maan hallitus esitti omassa vastaantulossaan tupopöytään palkkaverotuksen keventämistä: muun muassa tuloveroasteikon marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa ja tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 590 euroon. Ellei tupoa tule, palataan budjettiesitykseen: marginaaliprosentti alenee 0,3 prosenttiyksiköllä, ja tulonhankkimisvähennys jää 540 euroon.

Lisäksi hallituksen paketti sisältää muun muassa lisämäärärahoja investointeihin, työllisyyteen, asuntojen ja koulujen korjausrakentamiseen sekä koulutukseen. Asumiskustannuksia kevennetään laskemalla korkeimpia aravakorkoja. Hallitus varautuu myös tukemaan telakoita.

Viestintäalan neuvottelutilanne

Viestintäliiton hallitus käsitteli tes-tilannetta 21. marraskuuta.

Viestintäalan ammattiliiton hallitus päätti torstaina 21.11.2002 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa aloittaa Viestintätyönantajien kanssa työehtosopimusneuvottelut tulopoliittista kokonaisratkaisua koskeneissa neuvotteluissa saavutettujen tulosten pohjalta.

Päätös neuvottelujen aloittamisesta syntyi äänestyksen jälkeen. Hallituksen jäsenistä 12 oli neuvottelujen aloittamisen kannalla ja kahden hallituksen jäsenen mielestä liiton olisi pitänyt irtisanoutua tuposta ja ryhtyä neuvottelemaan liittokohtaisesta ratkaisusta.

Hallituksen päätöksen mukaisesti työehtosopimusneuvottelut Viestintätyönantajien kanssa käynnistyivät 21. marraskuuta, jolloin neuvoteltiin kirjatyöntekijäin työehtosopimuksesta. Neuvotteluja jatkettiin perjantaina 22. marraskuuta, jolloin neuvottelujen kohteina olivat sanomalehdenjakajien ja graafisten toimihenkiöiden työehtosopimukset.

Viestintäliiton hallitus oli koolla keskiviikkona 27. marraskuuta ja liiton valtuusto ottaa mahdolliseen neuvottelutulokseen kantaa perjantaina 29. marraskuuta.

Viestintäliiton puheenjohtaja Pertti Raitoharjun mukaan liiton puolelta on tavoitteena vähimmäispalkkojen tuntuva korottaminen sekä kirjatyöntekijöiden ja graafisten toimihenkilöiden palkkauksen uudistaminen. Raitoharjun mielestä uudistustyö on saatava käyntiin.

[sivun alkuun] [etusivulle]