Helsinki 7.11.2002

Mistä saadaan tulevaisuudessa 
painetun viestinnän osaajat?

Viestintäalan ammattiliitto ja Viestintätyönantajat teettivät kuluvan vuoden touko-syyskuussa tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää nuorten opiskelijoiden, peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten, näkemyksiä ja mielikuvia painoviestintäalasta. Tutkimuksen taustalla on alan järjestöjen huoli siitä, miten lähitulevaisuudessa saadaan ammattitaistoista työvoimaa kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.

Tutkimuksen tuloksia voi luonnehtia yllättäviksi. Tehdyn selvityksen mukaan painoviestintäalaa vaivaa paha imago-ongelma.

Painoviestintäala oli tuntematon käsite 80 prosentille peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ja lukiolaisista. Tosin on mainittava, että nuorten tuntemus ammatillisesta koulutuksesta ja sen koulutusaloista on yleensä huolestuttavan heikko.

Nuorten mielestä ammatillinen koulutus on työelämälähtöistä, epäteoreettista, eikä se vaadi syvällistä pohtimista. Nuorten asenteita kuvastaa tutkimuksen tulos, jonka mukaan yhdeksäsluokkalaisista 69 prosenttia halusi jatkaa lukiossa ja lukiolaisista puolestaan 59 prosenttia halusi jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Peruskoululaisista vain vajaa viidesosa (17 %) harkitsi ammatillista toisen asteen koulutusta.

Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa ihmetystä herätti työnantajapuolelta esitetty näkemys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen sisältöön liittyisi nykyisin liikaa yleissivistäviä aineita. Saman ajatuskulun mukaan nuoria tulisi kouluttaa pelkästään vain työtä varten. 

Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään suosituksia alan ammattien kiinnostavuuden lisäämiseksi. Lyhyellä aikavälillä voisi vaikkapa tuottaa koulujen opinto-ohjaajien, opojen, käyttöön tarkoitetun alaa esittelevän videon tarvittavine oheismateriaaleineen. 

Opinto-ohjaajat ovat avainasemassa nuorten mielikuvien muodostamisessa. Opolle tulee antaa tarvittavat ja ajanmukaiset työkalut. Mielikuvien luomisessa ei ole kuitenkaan syytä unohtaa nuorten lähipiirin. kodin ja ystävien merkitystä.

Alan julkisuuskuvaa, imagoa, voi nostaa myös yritysten omalla toiminnalla. Nykyisellään graafinen teollisuus koetaan epämuodikkaana ja esimerkiksi palkkauksen suhteen huonoja maksajana.

Julkisuuskuvan merkitystä ei kuitenkaan ole syytä liiaksi korostaa. Tärkeää on nimenomaan se, että julkisuudessa annettu kuva on realistinen, alan itsensä näköinen.

Ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamiseen on syytä koota kaikki alan voimat, sillä ongelmakin on yhteinen: mistä saadaan tulevaisuuden osaajat viestintäteollisuuden palvelukseen.

[sivun alkuun] [etusivulle]