Tasa-arvo poikii menestystä

Tasa-arvo lisää työntekijöiden viihtymistä työssä, vähentää eripuraa ja kilpailua ja parantaa yrityksen tuottavuutta. Tätä mieltä ollaan uusmaalaisissa yrityksissä, joissa tehtiin tasa-arvokartoitus. Kartoitus on osa kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on edistää tasa-arvoa yrityksissä.

Tasa-arvon tilaa kartoitettiin 50 uusmaalaisessa 30—250 työntekijän pk-yrityksessä. Kartoituksen teki jokaisella työpaikalla niin työntekijöiden kuin toimihenkilöiden luottamushenkilö sekä työnantajan edustaja. Projektin vetäjä Outi Viitamaa-Tervonen SAK:n Kiljavan opistolta summaa kartoituksen tuloksen toteamalla, että tasa-arvo toteutuu yrityksissä kohtuullisesti, mutta tehtävää on edelleen paljon.

– Suoraa syrjintää esiintyy vähän. Miesten asema on työpaikoilla kuitenkin keskimäärin naisia parempi, näin arvioi kaksi kolmasosaa kartoituksen tekijöistä. Erityisesti naisluottamusmiehet ovat arvioissaan kriittisiä ja tulevaisuuden odotuksiltaan miehiä pessimistisempiä. 

Viitamaa-Tervonen huomauttaa, että kyselyyn osallistuneet yritykset ovat keskimääräistä menestyvämpiä. Tämä heijastuu myös kartoituksen tuloksiin. Tasa-arvokartoitukseen osallistui yrityksiä kuudelta SAK:laiselta alalta. Mukana oli yrityksiä elintarvike-, kemian-, metalli- ja viestintäalalta sekä puu- ja erityisaloilta ja yksityiseltä palvelusektorilta.

Jako naisten ja miesten töihin sitkeä

Kartoitus vahvisti sen, mikä aiemmistakin selvityksistä jo tiedetään: naisten ja miesten työt ovat vahvasti eriytyneet. Outi Viitamaa-Tervosen mukaan jako miesten ja naisten töihin osoittautui kartoituksessa tasa-arvon toteutumisen pahimmaksi esteeksi työpaikalla. Jakoa pitivät ongelmana myös työnantajat. Kahtiajako näkyi selvimmin suoritusportaan töissä, mutta myös toimihenkilöiden työssä. Kartoitukseen osallistuneissa yrityksissä suurin osa työnimikkeistöä oli käytännössä vakiintunut vain toiselle sukupuolelle.

– Jako miesten ja naisten töihin heijastuu naisten palkkoihin ja työmarkkina-asemaan, Viitamaa-Tervonen sanoo. Hänen mukaansa asiantilan korjaamiseksi on paljon tehtävissä myös työpaikkatasolla.

– Asennetyön merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Osassa yrityksiä esimerkiksi naisia on suunnitelmallisesti rohkaistu miesten töihin.

Lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma löytyi vain kolmasosasta yrityksiä. Yrityksistä 16 oli sellaista, joissa työntekijät eivät tienneet, onko tasa-arvosuunnitelma olemassa. Monien kartoittajien oli myös vaikea arvioida tasa-arvosuunnitelmien laatua ja toimivuutta.

– Suunnitelman vaikuttavuutta on vaikea arvioida, jos tasa-arvosuunnitelma on hyvin yleinen ja periaatteellinen asiakirja, jossa konkretiaa ja esimerkiksi tasa-arvon mittareita on vähän, Viitamaa-Tervonen sanoo.

Tasa-arvosuunnitelmien totutuksessa ja seurannassa on työpaikoilla käytössä eri ratkaisuja. Yleisin malli oli, että suunnitelman toteutus ja seuranta oli vastuutettu työsuojeluorganisaatiolle.

Tasa-arvon hyödyt tunnustetaan

Tasa-arvokartoitus paljasti myös ilon aiheita. Sellaiseksi Outi Viitamaa-Tervonen nimeää muun muassa sen, että eri ryhmien vastaukset eivät kovin paljon poikenneet toisistaan, vaikka työnantajilla onkin taipumus nähdä tilanne työpaikoilla tasa-arvoisempana kuin se työntekijöiden mielestä on.

– Niin työntekijöillä kuin työnantajilla on hyvin yhteneväinen käsitys tasa-arvon hyödyistä. Kehittämisen halua työpaikoilla siis on. Voidaan tietysti kysyä, miksei tasa-arvotyöhön ole pontevammin ryhdytty, jos sen tuomiin hyötyihin näin vahvasti uskotaan.

Viitamaa-Tervonen epäilee, että yrityksissä ei kaikesta huolimatta luoteta siihen, että tasa-arvon edistäminen aikaa myöten näkyisi myös konkreettisesti euroissa. 

Tasa-arvokartoittajat arvioivat mm. työntekijöiden palkkausta, työolosuhteita, perhevapaiden käyttöä, arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia työssä. Heikoimmin tasa-arvo näyttää toteutuvan esimiehen antamassa kannustuksessa, uralla etenemisessä ja työn arvostuksessa. Naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin henkilöstökoulutukseen, mutta eivät silti etene urallaan kuten miehet. Toisaalta eräs työnantajan edustaja huomautti, että naiset eivät luota itseensä eivätkä yhtä hanakasti kuin miehet tartu tarjottuihin mahdollisuuksiin edetä urallaan.

Sukupuolinen häirintä vaihtelee aloittain

Kartoituksessa selviteltiin myös sukupuolista ahdistelua työpaikoilla. Yli puolet kartoittajista totesi, että sukupuolista häirintää ei esiinnyt työpaikalla. Eniten havaintoja tuli työntekijöiden luottamusmiehiltä. Mielenkiintoista oli, että miehet ilmoittivat häirintää enemmän kuin naiset. Viitamaa-Tervonen arvelee tämän kertovan siitä, että miehetkin ovat sisäistäneet tasa-arvonäkökulman ja havaitsevat mahdollisen ahdistelun. Toimialoittain häirinnän havaitsemisessa oli yllättävän suuria eroja. 

– Olisiko niin, että aloilla, joissa miesten ja naisten työtehtävät ovat kovin eriytyneet, sukupuolinen ahdistelu on yleisempää. Vakiintuneita yhdessä tekemisen muotoja ei ole päässyt syntymään, Viitamaa-Tervonen aprikoi. 

Muutamissa yrityksissä työntekijän ikä ja terveydentila olivat asioita, jotka aiheuttivat epätasa-arvoa. Tällaisia havaintoja oli erityisesti naisluottamusmiehillä mutta myös osa työnantajien edustajista oli havainnut ikäkonfliktin siemeniä työpaikalla.

Menestyvä yritys turvaa tasa-arvon eli Meta–hanke päättyy tammikuussa 2003. Tasa-arvokartoituksen lisäksi hanke sisältää tasa-arvotoimiin liittyvää valmennusta ja opetuskäyttöön valmistuvan cd-romin työelämän tasa-arvoa edistävistä käytännöistä. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja sen toteuttaja on Kiljavan opisto yhteistyössä SAK:n Uudenmaan aluepalvelutoimiston kanssa. 

Pirjo Pajunen

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]