SAK julkisti tulevan vaalikauden tavoiteohjelmansa
Sukupolvenvaihdos suurin haaste

SAK:n mielestä seuraavan vaalikauden suurin haaste on sukupolvenvaihdos, jonka myötä kolmannes suomalaisista työntekijöistä vaihtuu vuoteen 2010 mennessä.

Suomessa on edessä ennennäkemätön sukupolvenvaihdos työelämässä ja sotien jälkeen suurin muutos väestön ikärakenteessa. Jo tämän vuosikymmenen aikana työelämästä poistuu 700 000 - 800 000 työntekijää. Vuodesta 2004 lähtien työelämään tulee vähemmän nuoria kuin sieltä poistuu väkeä eläkkeelle, kuvailee muutosta SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Hänen mukaansa sukupolvimurroksen suuruutta ei ole vielä ymmärretty eikä siihen ole riittävästi valmistauduttu. Ihalainen puhui 24. lokakuuta tilaisuudessa, jossa SAK julkisti tavoitteensa vaalikaudelle 2003 - 2007. 

Sukupolvenvaihdoksen suurin haaste liittyy hyvinvointivaltion rahoitukseen, joka uhkaa vaikeutua väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. SAK:n mielestä paras tapa selvitä muutoksesta on varmistaa korkea työllisyysaste. Jatkossa olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota työelämän laatuun, nuorten työllistymiseen ja toisaalta ikääntyneiden työssäjaksamiseen.

”Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, mikä edellyttää, että myös niiden työntekijöiden, joilla on matala koulutustaso, osaamisesta huolehditaan. Nuoria ei pidä päästää syrjäytymään, vaan heille on rakennettava yhteiskuntatakuu siten, että nuorelle on aina tarjolla koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka.” 

Työelämän laatua SAK parantaisi muun muassa lisäämällä kokoaikaisia työsuhteita ja työelämän joustoja niin, että vanhemmille olisi nykyistä helpompaa yhdistää työ- ja perhe-elämä.

Väestön ikääntyessä on tärkeää, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 2—3 vuodella nykyisestä. Yksi keino myöhentää eläkkeellesiirtymisikää on mahdollisuus jo keskiässä pitää sapattivapaata, myös mahdollisuus ammatinvaihtoon aikuisiässä on tehtävä nykyistä helpommaksi, SAK:n tavoiteohjelmassa esitetään.

SAK esittää, että seuraava hallitus asettaisi tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja työttömyyden painamisen viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Työvoiman määrän vähentyminen yhdistettynä talouskasvuun mahdollistaa etenemisen täystyöllisyyteen.

”Kyseessä on iso yhteiskunnallinen tavoite, jonka saavuttamista SAK ei vain vaadi, vaan on omalta osaltaan valmis ponnistelemaan sen eteen”, Ihalainen korostaa.

Työllisyysasteen nostamisen perusedellytys on, että talouskasvu on tulevina vuosina ripeää ja naisten työssäkäyntiaste säilyy korkeana. Kun työtä on tarjolla, valtion verokertymä paranee ja julkinen talous vahvistuu. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että jatkossakin suomalaisilla on käytettävissään laadukkaat julkiset palvelut ja kohtuullinen sosiaaliturva, SAK:n tavoiteohjelmassa esitetään.

Ihalaisen mukaan jatkossa tarvitaan entistä enemmän ennakoivaa työllisyyspolitiikkaa, mikä tarkoittaa voimakasta panostusta aikuiskoulutukseen ja työntekijöiden osaamiseen. SAK:n mielestä tavoitteena tulisi olla, että tulevaisuudessa kaikilla suomalaisilla on vähintään ammatillinen tutkinto.

Työn verotusta on mahdollista ensi vaalikaudella maltillisesti keventää, SAK:ssa katsotaan. Järjestön mielestä verotuksen ja tulonsiirtojen lähtökohtana on oltava, että työnteko on ihmiselle aina kannattavin vaihtoehto. Verotuksen painopistettä SAK siirtäisi työn verotuksesta pääomatulojen, kiinteistöomaisuuden ja ympäristöverojen suuntaan.

Paavo Lipposen toisen hallituskauden aikana keskeinen työlainsäädäntö, muun muassa työsopimus-, työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaki, on uudistettu. SAK:n mielestä seuraavan hallituksen tehtävänä olisi remontoida työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimintaa säätelevä yt-laki. 

”Yt-laki on muodostunut käytännössä pelkäksi irtisanomismenettelylaiksi. Meidän mielestämme yhteistoimintamenettelyssä olisi nykyistä enemmän korostuttava työnantajien vastuu henkilöstön työllistämisestä”, Ihalainen sanoo. 

Yt-lain uudistaminen liittyy SAK:n vaatimukseen lisätä erilaisin toimin työelämän demokratiaa ja työntekijöiden turvallisuutta. Työntekijöiden ja työnantajien yhdessä päätettäväksi olisi SAK:n mielestä sisällytettävä työn sisältö ja organisointi, henkilöstön osaaminen ja jaksaminen sekä työyhteisöjen kehittäminen.

SAK vaatii myös, että työntekijöiden oikeudet kilpailuttamistilanteissa turvataan lailla. Päähankkijalle ja urakoitsijalle olisi säädettävä vastuu lainsäädännön ja työehtosopimusten vähimmäisehtojen toteutumisesta koko alihankintaketjussa. SAK:n mielestä seuraavan hallituksen olisi myös pistettävä kuntoon ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonta. 

Pirjo Pajunen

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]