Juho Kivisoja jäi Jaarlista eläkkeelle 35 vuoden palveluksen jälkeen
Kuulovamma
ei haitannut kirjansitomista
Kirjansitojana
turenkilaisessa Kirjapaino Jaarlissa yli 35 vuotta työskennelleen
Juho Kivisojan jäätyä eläkkeelle tarvittiin läksiäispuheita
varten tulkkia, sillä Kivisoja on ollut kuuromykkä
alle 3-vuotiaasta lähtien.
Vuonna 1937
Lammin Liesossa syntynyt Kivisoja sairasti aivokuumeen
juuri sota-aikana, jolloin hoitomahdollisuudet olivat
puutteellisia. Hän menetti kuulonsa ja puhekykynsä.
Joitakin
muistikuvia
 |
|
Juho Kivisoja on sitonut Kirjatyön vuosikertoja
vuodesta 1974 lähtien, eli koko sen ajan kun Kirjatyö
on ilmestynyt tabloid-lehtenä. |
”Joitakin
muistikuvia siitä on, olin jo jotenkin oppinut
puhumaan ennen sairautta”, kertoo Kivisoja.
Muuten koko
ikänsä Hämeessä asunut Kivisoja kävi kuurojen
koulua Turussa. 1950-luvun lopulla työelämän ensimmäiset
vuodet sujuivat Metsäliiton palveluksessa
vanerilevyjen valmistuksessa ja tukkien lajittelussa,
mutta 1961 Kivisoja aloitti Paperisammossa Hämeenlinnassa
kirjansitojaoppilaana. Paperisampo on nykyisin
palvelukeskus Sampola.
Nelivuotisella
oppisopimuksella hankittu ammattitaito johti
vakituiseen työpaikkaan Kirjapaino Jaarlissa, joka
Kivisojan aloittaessa 1967 toimi Hämeenlinnan
keskustassa Kasarmikadulla.
Raskasta työtä
Silloin työ
oli raskasta eikä koneita ollut. Tilat olivat kehnot
ja esimerkiksi sitomosta kuljettiin painon puolelle
ulkokautta. Latomo sijaitsi yläkerrassa ja
puolivalmiiden tuotteiden kuljetus talon sisällä oli
hankalaa, kertoo Kivisoja.
Hänen
mukaansa työolot paranivat huomattavasti, kun Jaarli
siirtyi Hämeenlinnasta Turenkiin ja siellä nykyisiin
tiloihin vuonna 1982. Sitomotyökin alkoi
koneellistua, mutta edelleen on A4-kokoa suuremmat
kirjat sidottu käsin.
 |
|
Sitomon konekanta on muuttunut ja kehittynyt 40
vuodessa melkoisesti. Juho Kiviojan mukaan Kirjapino
Jaarlin työolot paranivat kun siirryttiin Hämeenlinnan
vanhoista tiloista Turenkiin. |
Sitomakoneeseen
kirjan sivut syötetään neljä sivua kerrallaan. Kun
kirjan selkä on sidottu ja vahvistettu kolmella
kangassuikaleella, sidokseen sivellään liima ja se
kuivuu parissa tunnissa. Seuraavaksi on vuorossa
kansien valmistus: Halutun paksuinen pahvi päällystetään
paperikankaalla tai muovipinnoitteella. Taitteisiin jätetään
sopivat raot, ja sivut voidaan kiinnittää kansiin.
Kirjapaino
Jaarlissa sitomistyön osuus on viime vuosina vähentynyt.
”Kulta-aikaa
olivat 1970- ja 80-luvut, vielä viime vuosikymmenelläkin
kirjoja sidottiin paljon. 1980-luvulla sidontatöitä
saattoi olla 900 vuodessa”, muistelee Kivisoja.
Jaarlissa
kuuromykkä on pärjännyt siinä missä muutkin.
”Työnjohto
on antanut ohjeet kirjallisesti, ja toisaalta tuttujen
ihmisten puheita olen oppinut lukemaan huulilta.
Huulilta luku ei onnistu silloin, jos keskustelijoita
on useita tai jos puhuja pyörittelee päätään eikä
katso minuun. Täällä on ollut paljon hyviä työkavereita”,
sanoo Juho Kivisoja.
Pöytätennistä SM-tasolla
Pöytätennistä
kuurojen SM-tasollakin pitkään pelannut Kivisoja on
vanhemmiten vaihtanut lajia. Nykyisin hän keilaa hämeenlinnalaisen
Juvel Teamin riveissä yhdessä kuulevien kanssa.
Keilailua hän aikoo jatkaa myös eläkepäivillä.
”Aion
tietysti lepäillä monen vuoden uurastuksen jälkeen
ja viettää aikaa lastenlasten kanssa.” Kivisojan
pojan lapset asuvat samassa pihapiirissä, ja tytär
on juuri muuttamassa Tampereelle.
Mutta
varmasti välillä käyn täällä työpaikallakin
katsomassa, millaisia nuoria voimia tulee tilalle,
sanoo Kivisoja.
Tällä
hetkellä Jaarli työllistää 16 henkilöä. Yhtiön
liikevaihto viime vuodelta oli yli kymmenen miljoonaa
markkaa.
Teksti ja
kuvat Juha Peltonen
[sivun alkuun] [osaston
etusivulle] [etusivulle] |