Nuoret ovat jatkossa myös 
Kotilieden haaste

Suomen ensimmäinen naistenlehti Kotiliesi juhlii 80-vuotista taivaltaan. Päätoimittaja Elina Simonen sanoo kaikkien aikakauslehtien suurimman haasteen olevan: ”Miten saada nuoria ja uusia lukijoita menneitten tilalle? Tällä hetkellä tämäkin asia Kotiliedessä on kunnossa, jatkuva uusiutuminen on kuitenkin välttämätöntä.” 

”Kotiliettä on sanottu Suomen feministisemmäksi lehdeksi”, päätoimittaja Elina Simonen kertoo.

Päätoimittaja Elina Simonen on tyytyväinen, että menneitten vuosien kielteinen varaus sanaan ”naistenlehti” on menneisyyttä. ”Naisenlehdillä on paljon myös mieslukijoita, meilläkin noin 200 000. Miehillä kun vastaavia lehtiä ei ole.”

Päätoimittaja Simosen iloisuus voi jatkua. Kotilieden levikki on tällä hetkellä noin 180 000 ja lukijamäärä noin 650 000. ”Lukuihin täytyy olla tyytyväinen. Kilpailutilanne on kova.”

Kansanedustajat toimituksessa

”Kotiliettä perustettaessa 1922 ei ilmestynyt ainuttakaan naistenlehteä, Martta-lehti oli järjestöjulkaisu. Kustantaja WSOY näki lehdelle sosiaalista tilausta. Lehti alkoi ilmestyä joka toinen viikko, sama ilmestymisrytmi on tänäkin päivänä, rytmi on koettu varsin toimivaksi.”

”Lehden peruslinjana oli monitasoinen valistustehtävä, miten kotia hoidetaan, siivouksesta leivontaan, perheen paras oli mielessä. Valistus koettiin sinä päivänä erittäin tärkeäksi”, päätoimittaja Elina Simonen puhuu.

”Tämä perusidea toki säilyi, mutta heti alusta saakka Kotiliedestä tuli myös merkittävä naisten oikeuksien ja yhteiskunnallisten uudistusten ajaja. Toimituksessa oli kolme kansanedustajaa. Lehteä käytettiin uudistusten läpivientiin, lukijat kertoivat lehden kautta mitä halusivat, kantaa otettiin ja keskustelua käytiin. Tänä päivänä on täysin mahdotonta ajatella, että kansanedustajat vetäisivät lehden linjaa. Niin on aika muuttunut, mutta on muuttunut myöskin naisten asema.”

”Lehti koettiin äärettömän tärkeäksi. Levikki nousi nopeasti noin 70 000:een, ja yhteydenottoja lehteen tuli paljon. Kotiliesi oli tullut todelliseen tarpeeseen ja auttoi merkittävästi naisten ja koko perheen aseman parantamisessa. Näistä lähtökohdista on hieno toimittaa tämän päivän Kotiliettä”, päätoimittaja Elina Simonen sanoo, hän on ollut tehtävässään 16 vuotta.”

Tasa-arvo työäidille ja kotiäidille

Kun Kotilieden historiikkia lukee tulee mieleen, voi tuo hieno mennyt tulevaisuus. Onhan yksi todellisuus, että monet kaupunkilaiset ovat vierastaneet Kotiliettä, maalaisuusleima on tiukassa kuin sekin nuoren tyttösen tokaisu ”sehän on se lehti joka tulee isoäidille, sitä minä en tilaa”.

”Tiedän. Moni nuori ottaessaan lehden käteensä on huudahtanut ensimmäisenä , ’hei, tämähän on tavattoman moderni’. Joistakin vanhoista ja menneistä luuloista on vain niin vaikea päästä eroon. Ainoa keino on tehdä mahdollisimman hyvää ja monipuolista lehteä. Tuollainen maalaislehtiajattelu on kuitenkin jo täysin menneisyyttä, Kotiliesi on tarkoitettu yhtä lailla kaupunkilaisille kuin maaseudulla asuville, aivan jokaiselle ja aivan joka kolkkaan.”

Tiukkaan Elina Simoselta mitä yhteyttä on 1920-luvun valistajalla ja naisten etujenajalla tämän päivän Kotilieteen? Elina Simosen mielestä varsin paljon: ”Aika ja ilmaisutapa on toki muuttunut. Se on kuitenkin olennaista; me olemme kaikkien naisten puolella, työäitien, kotiäitien, mummujen ja eläkeläisten, aivan kaikkien, koko perheen puolella. Me emme arvota mitään elämäntapaa toista paremmaksi, emme mitään naisryhmää, tällä tapaa olemme taatusti Suomen tasa-arvoisin lehti. Jotkut ovat sanoneet Kotiliettä Suomen feministisimmäksi lehdeksi, koska kaikessa toimitustyössä naisten ja perheen paras on johtotähtemme”, päätoimittaja Elina Simonen puhuu. 

”Tärkeintä kuitenkin on, että lukijat ovat lehden linjausten tukena. Saamastamme palautteesta olemme voineet huomata, että lukijat ovat vankasti takanamme. Se antaa paljon voimaa, ja tekee tietysti iloiseksi kun huomaa, että tehty työ on saanut hyvän vastaanoton.” 

Ei juorusivuja

Päätoimittaja Elina Simonen sanoo Kotilieden muuttuneen vuosien ja eri päätoimittajien aikana. ”Ovathan naistenkin tarpeet muuttuneet, lehden pitää koko ajan seurata lukijoittensa toiveita. Mihinkään hyvään levikkiin ei ole varaa tuudittautua, koko ajan täytyy olla ajan hermolla.”

Kotiliettä lukiessa huomaa siellä olevan paljon samaa aineistoa kuin muissakin naisten- ja yleisaikakauslehdissä; ruokaohjeita, muotiartikkeleita, haastatteluja ajankohtaisista henkilöistä ja asioista, monenlaista muutakin... Mutta yksi puuttuu, onkohan ennenaikainen kaihi silmässä, missä ovat juorusivut? ”Meillä ei juorusivuja ole. Se on tietoinen valinta, ei ole koskaan ollut. Uskon, että levikkimme laskisi ja tulisi vihaisia soittoja jos rupeaisimme raportoimaan mitä jonkun missin jollekin uudelle poikaystävälle kuuluu.”

”Tämä ei tarkoita, etteikö meillä olisi haastatteluja julkisuuden henkilöistä. Mutta heillä pitää olla jotain yleistä merkitystä, että he ovat saaneet jotain aikaan. Meidän lukijamme odottavat lehdeltä myös haasteellisuutta; rohkeutta toimia eri tavalla kuin muut lehdet. Tässä on Kotilieden voima”, päätoimittaja Elina Simonen puhuu.

Ehkä myös tietty rauhallisuus ja tasapainoisuus, joka ulottuu yhtä lailla taitosta lehtikirjoituksiin. ”Näin minäkin asian näen. Se ei kuitenkaan tarkoita minkäänlaista vanhanaikaisuutta, modernius ja uudenaikaisuus voi ja myös on hallittua ja silmälle antavaa journalismia.”

Suomalaisuus ensin

Päätoimittaja Elina Simonen ei halua ottaa kantaa kollegojensa työhön sen enempää Seiskassa kuin vastaavissa muissa aviiseissa: ”Lehtiä tekevät kovat ammattilaiset, ja niillä on omat tehtävänsä ja lukijansa. Sillä tapaa pintajournalismi surettaa, että jotkut voivat kuvitella tähdenvälijuttujen olevan joku journalismin valtavirta, joka ei pidä paikkaansa. Myös shekkivihkojournalismi on lisääntynyt, joka sekään ei ole mikään hyvä ilmiö. Se tietysti täytyy koko ajan muistaa, minkä esimerkiksi Seiskan menestys osoittaa, että lehdelle on ollut kysyntää. Mutta miksi sitten ihmiset lehden tilaavat tai sitä lukevat, juorujen vai tasokkaasti toimitetun tv-lehden vuoksi, sitä en tiedä?”, päätoimittaja Elina Simonen puhuu. ”Eikä se asia minulle kuulukaan.”

Erilaisille lehdille löytyy toki paikkansa, Elina Simonen on tyytyväinen oman lehtensä tekomahdollisuuksiin: ”Voimme tarjota lukijoille varsin monenlaista luettavaa, myös tavallista vaativampaa. Meillä oli esimerkiksi artikkelisarja antiikin aikoihin liittyvästä, tämä vain esimerkkinä”, Elina Simonen puhuu.

Yksi asia Kotilieden toimittamisessa on kaiken muun edellä: ”Suomalaisuus on lehtemme peruspohja. Haluamme kertoa miten Suomessa eletään, joka puolella Suomea. Emme toki unohda ulkomaita. Aivan tavalliset suomalaiset ihmiset ovat kuitenkin meidän sankareitamme.”

”Haluamme kertoa myös ihmisistä jotka ovat voittaneet vaikeutensa, erilaisia menestys- ja selviytymistarinoita. Sekin on tärkeää; liian paljon kuvataan vain huonoja asioita, eikä anneta ihmisille toivoa ja näyttöä kuinka jotkut ovat selvinneet”, päätoimittaja Elina Simonen puhuu.

Miten saada nuoret aikakauslehtien lukijoiksi?

Elina Simosella on pitkä työura journalismin parissa, ennen Kotiliettä hän toimi muun muassa Seurassa toimituspäällikkönä. Toimittajatyön lisäksi Simonen on kirjoittanut kirjoja, ja toiminut aikoinaan Suomen Aikakauslehdentoimittajien puheenjohtajana ja Suomen Journalistiliiton varapuheenjohtajana:

”Suomalaiset ovat olleet aina innokasta lukijakansaa. Kotiliedessäkin pitkät asiajutut ovat monasti yksiä luetuimpia, mutta kuinka kauan tämä suunta jatkuu? Meillä on toki sekä laadukkaita sanoma- ja aikakauslehtiä, mutta myös haasteet ovat kovat. Miten saada nuoria ja uusia lukijoita lopettavien tilalle ja lisäksi?”

”Toisaalta, jotkut lehdet pelaavat melkein pelkästään kuvilla. Kuitenkin olisi tärkeätä, että nuoret kuin aikuisetkin jaksaisivat lukea. Lukemista ei voi korvata mikään. se on tärkeätä jokaiselle ihmiselle joka tasolla”, päätoimittaja Elina Simone sanoo. ”Kamppailu ihmisten vapaa-ajasta vain on tiukkaa.”

”Myös tietokoneet, internet, kaikki uusi tekniikka on suuri haaste suomalaiselle lehdistölle. Kysymys ei ole vielä tämän päivän ongelmista, läheisistä kyllä. Jotta tasokas aikakausi- ja sanomalehdistö säilyy on ainoa keino tehdä yhä parempia lehtiä”, päätoimittaja Elina Simonen toteaa.

”Siihen me Kotiliedessä olemme valmiina, jatkamme työtä.”

Teksti Jarmo Boberg
Kuva Norman Ojanen

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]