Pohjoismainen pakkauskonferenssi Norjassa
Pakkausalan omistus 
kansainvälistyy nopeasti

Pohjoismaisen Graafisen Unionin, NGU:n, pakkauskonferenssi pidettiin 3.-5. syyskuuta Norjassa, paikkana oli Voksenusen Oslon lähistöllä. Kokoukseen osallistui yhteensä 24 edustajaa viidestä eri pohjoismaasta. Suomea edustivat Viestintäliiton pakkausjaoston jäsenet Esa Tiilikainen Joensuusta, Paavali Kärkkäinen Nastolasta, Tuomo Myllärinen Turusta ja Markku Kannisto Tampereelta sekä työehtosihteeri Pekka Ahtila liiton toimistosta.

Pakkausalan kirjoa

Maakohtaiset tilannekatsaukset osoittivat, että lähes koko pakkausalan kirjo oli paikalla edustettuna.

Osa yrityksistä toimii oman maansa rajojen sisäpuolella, mutta enemmistöllä yrityksistä on tehtaita pohjoismaissa ja osalla tämän lisäksi toimintaa muissa Euroopan maissa. Suurimmilla pakkausalan yrityksillä on toimintaa ympäri maailmaa.

Tanskan maakohtaisessa alustuksessa nousivat esille graafisen ja erityisesti pakkausalan järjestöjen ongelmat, joihin kuitenkin on löytymässä ratkaisut liittojen yhdistymisistä ja muodostamalla liittoihin omat pakkausalan toimintasektorit sopimusalojen puitteissa.

Ongelmana fuusiot

Keskeisenä kysymyksenä Tanskassa koettiin myös yritysfuusiot, jolloin yritysten omistus ja johto vaihtuvat ja yritysjohto siirtyy nopeastikin toiseen maahan. Tämän seurauksena neuvottelu- ja yhteistyömuodot myös muuttuvat, eikä aina välttämättä suinkaan parempaan suuntaan. Kaikki Tanskan suurimmat pakkausalan konsernit ovat nykyisin ulkomaisessa omistuksessa.

Tanskassa pakkausalaa järjestävään liittoon kuuluu noin 17 000 työntekijää. Jäsenmäärän hiipuminen johtuu siitä ettei uusia työntekijöitä juurikaan alalle tule, vaan tuotannon kasvu on voitu hoitaa automaation ja tuottavuuden parantamisen keinoin.

Ruotsissa graafisen ammattiliiton jäsenistä noin 5 200 kuuluu pakkausalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Sopimusta sovelletaan kaikkiaan 86 yrityksessä.

Työehdoista on sovittu 2003-2004 ja sopimuksen mukaan vuorotyölisät nousivat noin 3 prosenttia. Samana ajankohtana ennakoidaan palkkojen nousevan kaikkiaan noin 12,5 prosenttia. Ruotsissa keskimääräinen palkka pakkausalalla on noin 19 850 kruunua kuukaudessa.

Kolmivuorotyö lisääntyy ja samoin ylityömäärät ovat olleen lisääntymässä. Liiton jäsenmaksu on 2 prosenttia palkasta ja Ruotsissa on ongelma järjestäytyminen pelkästään työttömyyskassan jäseneksi.

Yritysfuusiot ja tämä kautta omistuksen siirtyminen ylikansallisille yrityksille tuovat ongelmia pakkausalan neuvottelu- ja sopimistoimintaan.

Korkea inflaatio

Norjassa on neuvoteltu työehtosopimuksesta ja korotusten kustannusvaikutukset ovat vuositasolla noin 4-5 prosentin. Työnantajat haluaisivat mennä enemmän yksilöllisiin ja talokohtaisiin sopimuksiin.

Korkea inflaatio ja korkotaso sekä joillakin aloilla kasvava työttömyys sekä maan porvarienemmistöisen hallituksen nähtiin tuovan ongelmia, jotka heijastuvat myös graafiseen alaan.

Islannin pakkausteollisuudessa työskentelee alle 50 työntekijää, jotka ovat järjestäytyneet graafisen alan ammattiliittoon ja näin ollen he kuuluvat graafisen alan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin.

Suomessa pakkausteollisuuden tilanne on ollut melko vakio. Suomen pakkausteollisuudessa on yrityksiä 15, joissa sovelletaan graafisen alan työehtosopimuksia. Alalla työskentelee noin 1 200 henkilöä. Kokonaisuutena pakkausteollisuus työllistää Suomessa noin 17 000 henkilöä. Valtaosaan noudatetaan kemian, paperin, metallin tai jonkun muun alan työehtosopimuksia. Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet ja laajentuneet yrityskauppojen seurauksena. Suomessa Tako Oy lopetti joitakin vuosia sitten Simpeleen yksikön Venäjänkaupan vähentymisen seurauksena. Työllisyysnäkymän pakkausteollisuudessa ovat olleet kohtuulliset ja tilanteen uskotaan jatkuvan suunnilleen samanlaisena. Kokonaisuutena graafiset teollisuuden työttömyys on suomessa jonkin veran kansallista tasoa korkeampi.

Katsaus tulevaisuuteen

Pakkausalan kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä käytti puheenvuoron ruotsalainen varatoimitusjohtaja Carl Olsmats Pacforsk AB:stä. Alustuksessaan ensin hän selvitti EU-direktiivin määritelmän mikä on pakkaus EU-direktiivin määrittelemänä. Hän totesi, että pakkausta on ajateltava järjestelmänä, jossa on kolme tasoa: kuljetus, kauppa ja kuluttaja.

Pakkauksia pidetään tällä hetkellä lähinnä ympäristöongelmien aiheuttajina. Kuitenkin jätteiden kokonaismäärästä pakkausten osuus on vain noin kaksi prosenttia ja siitäkin osa siirtyy kierrätykseen. Elintarvikkeissakin pakkauksen osuus on vain noin 10 prosenttia, ja kysyä voi kuinka paljon elintarvikkeista joutuisi jätteeksi ellei niitä olisi pakattu asianmukaisesti kuljetusta ,kauppaa ja kuluttajaa varten. Kasvua ennustetaan eniten juuri elintarvikepakkauksiin ja yleensäkin pakkausalaa pidetään kasvavana.

Kasvava ala

Kuitu- ja muovipakkaukset ovat kasvussa, samoin kuidun ja muovin yhdistelmät. Koko maailman pakkausteollisuuden liikevaihto on 500 miljardia USA:n dollaria ja tuotantomäärä 5 000 miljoonaa tonnia. Pakkausalan yrityksiä on yli 100 000. Aivan pienet perhe- yms. yritykset eivät ole tilastossa.

Saksalainen Peter Schmitt esitelmöi pakkausalan kansainvälisistä kehitysnäkymistä, joiden haasteita ovat globalisaatio, yritysfuusiot ja konsernisopimukset. Ay-liikkeen tavoitteisiin liittyy maailmaa kattava verkottuminen.

Alustaja piti yritysneuvostoja täysin välttämättömänä globaalisti toimivissa yrityksissä. Neuvostojen toimivuuden edellytyksenä on kattava työntekijäedustus. Yritysneuvosto on perustettu muun muassa Norsge Skug -yrityksessä jossa on sovittu muun muassa työsuhteen muodot, tasa-arvosta, lapsityövoiman käytöstä. Yrityksessä työajan ja palkan tulee olla sellainen, että se takaa toimeentulon ja pääsääntöisesti työsuhteen tulee olla vakituinen.

Vaikeuksia yhteistyössä

Jan Strandberg, Ruotsin Graafisen ammattiliiton toimitsija esitteli konsernikehityksestä ruotsalaiselta näkökannalta. Keskeisenä ongelmana yritysneuvostoissa nähtiin yhteistyön vaikeudet saman yrityksen eri tehtaissa, kun sopimusten sisällöstä ei haluta 

Bjorn Harald Kristiansen Norjasta ja Peter Andersen Tanskasta esittelivät kokemuksiaan osaamisesta sekä ammatti-, jatko- ja täydennyskoulutus.

Kokouksen osanottajat ottivat ryhmätöissä kantaa NGU:n tulevaan toimintaan. Suomen osanottajat toivat esille sen, että yli kansallisissa yrityksissä tapahtuvia työehtojen heikennyksiä tulee vastustaa. NGU:n tulisi seurata pakkausalan työehtojen kehitystä ja seurantajärjestelmä. Lisäksi nähtiin tärkeäksi se, että NGU:n tulee pyrkiä kansainvälisessä toiminnassaan vaikuttamaan tiedotus- ja koulutustoiminnallaan myös muiden maiden työehtojen kehittymiseen.

Yhtenä aiheena oli yhdessä olo, jolloin esille nousi kielitaito ja sen puute mutta onneksi tulkki jaksoi jatkaa päivää ja kummasti kielitaitoakin löytyi puolin ja toisin.

Oikeus tulkkaukseen ja oikeus kielikoulutukseen on globaalin, menestyvän yhteistoiminnan edellytys.

Teksti Esa Tiilikainen

[sivun alkuun] [etusivulle]