Mikkelin Sitojainkerho 20 vuotta

Mikkelin Sitojainkerho vietti loppuvuodesta pikkujoulua 20-vuotisjuhlan merkeissä. Mukaan saatiin jäsenten lisäksi joukko perustajajäseniä sekä kaikki puheenjohtajat. Tapahtumia muisteltiin vanhojen valokuvien avulla ja todettiin, että tutut kasvot pyörivät yhä mukana toiminnassa.

Mikkelin kerhon perustusvuonna 1981 jäseniä kerhossa oli lähes 80. Heti ensimmäisenä vuotena tehtiin kaksi muutosesitystä työehtosopimukseen, vaikka edustajakokoukseen Tampereella osallistuttiin vielä epävirallisesti. Vuoden aikana tavattiin Heinolan ja Helsingin sitojia, osallistuttiin mielenterveys –seminaariin sekä aloitettiin jäsenistön koulutus ay-tehtäviin.

Koulutusta, retkiä ja varainkeruuta

Sitojainkerholla on ollut tärkeä rooli erilaisten koulutustapahtumien ja seminaarien järjestäjänä jäsenilleen. Varsinkin alkuvuosina järjestettiin tilaisuuksia yhdessä muiden paikallisten ammattikerhojen kanssa. Valtakunnallisiin tapahtumiin on osallistuttu ahkerasti. Yhteydenpito muihin sitojiin koulutuksen ohella on aina ollut toiminnan runkona. Erityisesti yhteys Jyväskylän ja Keuruun kerhojen kanssa on poikinut monia yhteisiä retkiä puolin ja toisin. Tapaamisiin on liitetty tutustumisia toistemme työpaikkoihin ja Jyväskylän oppilaitokseen, jossa koulutetaan alan oppilaita. 

Omaa toimintaa ovat olleet perinteisesti kesäpäivät osaston omassa kesäpaikassa Korventuvalla sekä pikkujoulut. Varoja toimintaan on kerätty arpajaisilla ja kun kirpputorit tulivat yleisesti muotiin saatiin siitä hyvä, tosin paljon vapaaehtoistyötä vaatinut rahoitusmuoto kerholle. Alkuvuosina saatiin rahaa lahjoituksina muilta kerhoilta, jäsenmaksun keräämisellä sekä osallistumalla paikallisen Vappu-ankan tekoon.

Valta naisilla

Perustajajäseninä vuonna 1981 olivat Elvi Paukkunen, Markku Mononen, Antti Kivelä, Tuija Tulokainen, Esteri Hurri, Hannele Haulivaaraa (nykyinen Marttinen) ja Juha Vienola sekä varajäseninä Vieno Anttonen, Helena Hyöppinen ja Aimo Roponen.

20-vuotisjuhlassa olivat paikalla historian kaikki puheenjohtajat sekä suuri joukko alusta asti aktiivisesti kerhon toimintaan osallistuneita entisiä ja nykyisiä jäseniä.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli Elvi Paukkunen vuoteen 1989 saakka. Hänet edusti Mikkelin kerhoa Graafisen alan jälkikäsittelyn keskusjärjestön toimikunnassa ja liiton tekniseen jaostoon hänet valittiin vuonna 1989. GJK:n toimikuntaan vuosina 1988-92 kuului Antti Kivelä.

Paula Siekkinen valittiin puheenjohtajaksi vuosina 1990–97. Hän toimi myös usean vuoden ajan liittotoimikunnan jäsenenä ja liittotoimikunnan virallisena edustajana GJK:ssa sekä graafisen alan neuvottelutoimikunnan jäsenenä. Vuoden 1995 GJK:n edustajakokouksessa Paula Siekkinen oli ehdolla toimikunnan puheenjohtajaksi, mutta äänestyksessä Porvoon Marja-Leena Montonen vei voiton. 

Viimeiset kolme vuotta Mikkelin Sitojainkerhon puheenjohtaja ja keskusjärjestömme toimikunnan jäsenenä on toiminut Riitta Rolig. 

Vanhat perinteet– uudet kuviot

Mikkelin Sitojainkerhon on tällä hetkellä osaston ainoa toimiva ammatillinen alakerho. Sitojat ovat aina edustaneet runsaslukuisina myös osaston hallituksessa ja entiset osaston puheenjohtajat Antti Kivelä ja Paula Siekkinen ovat sitojia. 

Vuonna 2001 jäseniä oli enää vain 36, siis vajaa puolet ensimmäisen vuoden jäsenmäärästä, mutta se on kai ollut kohtalona kaikilla muillakin sitojainkerhoilla. Tällä hetkellä Mikkelissä sitojia on vain yhdellä työpaikalla.

Toiminnan tarkoituksen painopiste alkuvuosista on ehkä hieman muuttunut. Enää ei pystytä kokoamaan jäseniä omaan koulutustilaisuuteen tai suurta yleisömäärää kaipaavaa seminaaria varten. Myös muiden kerhojen kutistuessa vierailujakaan ei ole enää helppo saada aikaiseksi. Niinpä tällä hetkellä innostetaan jäseniä mukaan osaston, keskusjärjestön tai muun sopivan järjestäjän tilaisuuteen. Kerho haluaa järjestää jäsenilleen vuosittain muutaman tapahtuman, joka jollakin tavalla virkistää, parantaa tai aktivoi osallistujansa olotilaa.

Viime vuosien aikana kerhon toimintaa, kuten kaikkea muutakin ay-toimintaa, ovat hankaloittaneet uudet työaikajärjestelyt. Varsinkin viikonloppuvuorojen ollessa käytössä yhteisten tapahtumien järjestäminen niin, että kaikki olisivat voineet niihin osallistua on ollut hankalaa. 

Tekniset uudistukset, vanhan linjan korvaaminen uudella ja sen aiheuttama muutos on koetellut kaikkia meitä jälkikäsittelyn ammateissa työskenteleviä. Se ei kuitenkaan onneksi ole jakanut jäsenistöä, kuten jossakin vaiheessa pelkäsimme, vaan olemme voineet jatkaa toimintaa yhdessä vanhoja hyviä perinteitä vaalien ja uusia ideoita kehittäen.

Mervi Särkkä

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]