Pätkätyöläinen tekee tosissaan

Näyttelijä Risto Autio tunnetaan parhaiten Kotikatu tv-sarjan Hanneksena. Sen lisäksi monipuolinen näyttelijä ohjaa, kirjoittaa, luennoi ja laulaa: ”Tärkeintä on tehdä tosissaan”. Autiota huolestuttaa eniten pätkätöitten lisääntyminen.

”Pätkätyöt vaikuttavat muuhunkin elämään, myös arjesta tulee helposti epävarmaa”, näyttelijä Risto Autio puhuu. Eikä puhu itsestään: ”Freelancerin työhön kuuluu epävarmuus, se epävarmuus on erilaista kuin esimerkiksi muutaman tunnin jatkuvasti muuttuvat siivouskeikat. Itse koen suureksi etuoikeudeksi tehdä monenlaisia töitä, ne myös ruokkivat toisiaan.”

Pullamiehessä omaa

Kotikatua on esitetty ykkösellä vuodesta 1995. ”Vuosien kuluessa Hanneksen rooli on muuttunut, niin kuin ihmisetkin muuttuvat. Hannes on saanut myös kokea kovia, rakkaan kuoleman, alkoholismia ja avioliiton rikkoutumisen, paljon enemmän kuin monet todelliset ihmiset, jotkut todelliset ovat joutuneet vieläkin rankempien asioitten eteen.”

”Rooli ja roolihahmo on varsin mielenkiintoinen. Silloin kun minua pyydettiin rooliin minua viehätti ajatus miehestä joka leipoo pullaa, mutta jolla on myös vankilatausta. Tämä särmikkyys, tosimies ja myös herkkyys jota Hanneksessa esiintyy kiinnostaa”, näyttelijä Risto Autio puhuu.

”Totta kai hahmossa on myös minua, eihän hahmo mikään täysin irrallinen tekijästään voi olla. Katsojien reagointi osoittaa, että sarjan henkilöt koetaan varsin todellisina. Kun minulla oli Kotikadussa melko pitkä juopotteluvaihe tultiin minulle ostaessani kaupassa saunakaljoja sanomaan, lopeta Hannes nyt jo se juominen. Ensin se huvitti, mutta kun samansuuntaista kuului useammalta taholta rupesi miettimään. Ainakin Hanneksen hahmo koetaan lihaksi ja vereksi, ja siihenhän näyttelijänä tietysti pitää pyrkiäkin”, Risto Autio puhuu.

Tosissaan

Risto Autio valmistui Teatterikorkeakoulusta 1986: ”Olimme Turkan viimeisiä oppilaita. Jos opetuksen myötä oma itseluottamus katosi jonnekin todella kauas, antoi opetus myös valmiuksia tiukkaan työskentelyyn, tinkimättömyyteen, ajatteluun, että täytyy olla koko ajan tosissaan, mitään ei tahallaan kannata tehdä puolinaisesti, vain toisella kädellä.”

Tällä Risto Autio ei tarkoita etteikö voisi tulla epäonnistumisia: ”Taidehan on aina mielipidekysymys ja meitä ihmisiä on varsin erilaisia, niin katsojissa, tekijöissä kuin arvostelijoissa. Tärkeintä on tietää, että on tehnyt parhaansa, kykyjensä mukaan, äärirajoilla.”

Risto Autio ohjaa tällä hetkellä Hyvinkään teatterissa, Autio tunnetaan myös käsikirjoittajana. ”Kun tekee erilaisia töitä joutuu koko ajan miettimään ajankäyttöä, arvojärjestystä, riittääkö voimat. Mutta jos ihminen on rehellinen itselleen tuntee hän myös omat rajansa ja kykynsä. Ei se kiellä yrittämistä, täytyy vain tunnustaa, ettei voi olla kaikessa yhtä hyvä.” 

”Tämä ei tarkoita etteikö kritiikki saattaisi loukata, varsinkin jos kriitikko lähtee kielteisistä asenteista, eikä halua tajuta esitettyä”, Risto Autio viittaa arvostamansa Jukka Kajavan arvosteluun Töissä tv-komediasarjasta, jonka Autio käsikirjoitti. ”Kukaan ei ole erehtymätön, ei kriitikkokaan.”

Romaani työn alla

Risto Autio myöntää, että Suomessa on vielä melko pitkälle mennyt reviiriajattelu, jokainen pysköön omassa lestissään, esimerkiksi näyttelijä näyttelijänä: ”Jokainen saa ajatella tietysti miten haluaa, kyllä töitten ja taitojen olisi kuitenkin ratkaistava, tällaiset vanhakantaiset ajattelijat ovat vähenemässä, tai ainakin he tajuavat pitää suunsa kiinni”, Risto Autio sanoo.

Autio on saavuttanut mainetta käsikirjoittajana, nyt edessä on uudenlainen aluevaltaus: ”Romaani on työn alla. Isä, poika ja musta mies kohtaavat, kysymys on suvaitsevaisuudesta, yhteisymmärryksestä ja yhdessä kokemisesta. Tällaista en ole ennen tehnyt enkä käsitellyt. Totta kai aina uudenlaiset työt jännittävät, kynnys on korkea. Jälleen täytyy kuitenkin luottaa itseensä, läheisiinsä ja omaan arvostelukykyynsä. Mihin muuhun voisi luottaa? Tärkeintä on kuitenkin tehdä minkä tuntee oikeaksi ja tärkeäksi. On suuri etuoikeus saada tehdä mitä haluaa ja mikä kiinnostaa. Tällaista mahdollisuutta ei ole kuin harvoilla, sekin kannattaa tiedostaa”, Risto Autio puhuu.

Kaikki kiinnostaa

Risto Autio muistuttaa, että oli ennen nykyistä uraansa stuerttina. ”Siinäkin sai esiintyä. Olen ollut lapsesta saakka tällainen.” Senkin kirjoittaja muistaa, vaikka Risto Autio ei muistuta, että miehellä on nuoruusvuosina koettu kuvatun ja palvotun mannekiinin ura takanaan. Näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja tunnetaan myös lauluäänestään, josta todisteena on cd-levy ja kasetti. ”Kaikki innostaa. Kaikki mihin kykenee täysipainoisesti.”

Viime aikoina Risto Autio on toiminut myös luennoitsijana ja erilaisten tilaisuuksien vetäjänä ja juontajana. Esimerkiksi suomalaisten UNI-liittojen tilaisuudessa Risto Aution tiedot Kiljavan ammattiyhdistysopistosta ja sen taustoista herättivät kunnioitusta: ”Minua todella kiinnosti Kiljavan opiston historia. En voi kuvitellakaan meneväni mihinkään tilaisuuteen noin vain, ilman valmistautumista. Minusta se on ihmisten vähättelemistä, eikä ihmisiä pidä vähätellä.”

Tärkeintä hyväksyä itsensä

Suomessa on paljon tänä päivänä näitä jari sarasvuo, bumbsi bum ja esa saarinen luennoitsijoita. Risto Aution vetämiä tilaisuuksia seuranneet sanovat eron olevan suuri, Risto Autio puhuu arjen asioista, ei tukasta itsensä nostamisen ihmeestä: 

”Rohkaisen ihmisiä hissiin, ylöspäin. Rohkaisen ihmisiä hyväksymään itsensä. En koe enkä hae ihmettä, vaan että ihmiset selviäisivät arjessaan ja arjen töissään, jotka ovat liian usein raskaita ja myös itseään toistavia.”

”Haluan sanoa ihmisille, että he ovat arvokkaita, että he rakentavat tämän päivän Suomemme, vaikkeivat siitä paljon kiitosta saakaan. Tätä todellisuutta kannattaa korostaa”, Risto Autio puhuu.

”On paljon asioita joihin emme voi vaikuttaa ja joita emme ymmärrä. Tämäkin on hyväksyttävä. Ihmisille pitää riittää, että he yrittävät parhaansa ja että elämä jatkuu. Harvan ihmisen arki on mitään ihmettä ja valtavaa, arki voi olla kuitenkin upeaa ja aina se on tärkeätä. Tämä haluaisin viestittää luennoissani. Ihmisen arvo ei ole rahasta ja asemasta kiinni.”

Maailma tarvitsee toisiaan

Näyttelijä Risto Autiossa on selvästi myös maailmanparantajan vikaa: ”New Yorkin hyökkäys osoitti kuinka riippuvaisia olemme toisistamme. Yhdysvaltoihin on kahdeksan tunnin lentomatka, tv-kuvat esittivät tragedian heti, maailmantalous reagoi nopeasti”, näyttelijä Risto Autio puhuu. ”Sotia ja katastrofeja tapahtuu koko ajan. Nyt olisi tärkeätä tajuta, että suuret tuloerot ja uskonnolliset vastakkainasettelut eivät palvele kenenkään etua. Köyhien ja rikkaitten maitten vuoropuhelujen olisi päädyttävä pikaisesti köyhempien maitten auttamiseen. Maailma tarvitsee toisiaan, kukaan ei ole haavoittumaton, niin kuin viime aikaiset tapahtumat ovat osoittaneet. Tasa-arvoinen yhteiselo olisi tärkeätä.”

Risto Aution mukaan myös internetin ja tietotekniikan kehitys ovat supistaneet maailmaa: ”Internetissä voi olla suuri mahdollisuus laajempaan maailmankuvaan ja tasa-arvoon. Siinä on kuitenkin myös omat ongelmansa, internetin olisi tavoitettava mahdollisimman monet. Se sopii niin köyhiin maihin kuin myös Suomeen, täälläkään internet ei saavuta kaikkia.”

Pätkätyöt huolettaa

Risto Autiokin tekee omalla tavallaan pätkätöitä: ”Minua ei voi verrata kuitenkaan siivoojiin, tarjoilijoihin tai sairaanhoitajiin, moniin muihinkin ammattiryhmiin, olen etuoikeutettu pätkätyöläinen. Jo nyt monilla aloilla pätkätöitä tekee noin 35 prosenttia ihmisistä. Luku on aivan liian suuri, pätkätöissä ei sinällään ole mitään pahaa, niiden pitäisi olla vain vapaaehtoinen vaihtoehto, ei pakko, niin kuin monilla aloilla tänä päivänä on.”

”Pätkätyöt ovat yksi ongelmakenttä, jonka hoitajana ay-liike on tuiki tärkeä. Tuntuu, että mitä korkeammaksi ihmisten elintaso muuttuu, sitä tärkeämmäksi ay-liike tulee, työelämä näyttää muuttuneen koko ajan kovemmaksi ja työvauhti kiihtyneen. Tähän todellisuuteen tarvitaan myös kovaa ja asiansa osaavaa ay-liikettä. Työtä ei puutu, ei todellakaan.”

Pätkätyöt ovat Risto Aution mielestä jonkinastinen muoti-ilmiö: ”Eivät työnantajatkaan saavuta niistä odottamaansa hyötyä, jos asioita tarkistellaan yhtään pidemmällä aikajanalla. Työntekijöiden epävarmuus ei voi palvella yhtään ketään, ei ainakaan työnantajia. Eikä pätkätyöt ole ainoa työelämän epävarmuustekijä, pulmia tuntuu riittävän ja myös töitä ammattiliitoille.” 

Teksti Jarmo Boberg
Kuva Kalevi Keski-Korhonen

[sivun alkuun] [osaston etusivulle] [etusivulle]