Työttömyysturvaa kehitetään

Nyt on jo selvää, ettei työttömyys enää alentunut vuoden 2001 lopulla. Päinvastoin, työttömyysmenot ovat kasvussa, tosin vain lievästi. Työttömyyskassojen kokonaismenot ovat vielä edellisen vuoden tasolla, mutta nousussa. Lomautuspäivärahojen menot ovat kuitenkin selvästi viime vuoden tasoa korkeammalla. Uutiset kertovat lähes päivittäin irtisanomisista, joiden vaikutus työttömyystilastoihin selviää vasta myöhemmin keväällä. Työttömien kokonaismäärän arvioidaan kasvavan.

On yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, että meillä on asianmukainen taloudellinen turva työttömyyden varalta. Tämä koettiin erityisesti 1990-luvulla, mutta asia on ajankohtainen edelleenkin. Onhan työttömyysaste vieläkin yli 9 prosenttia. Riittävä työttömyysturva on hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä osa. Sen yhteiskunnan, joka on Suomen osalta nostanut meidät kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa kärkisijoille.

Asia on hiljattain tiedostettu myös eteläisessä naapurimaassamme Virossa. Siellä on lehtitietojen mukaan alettu kerätä samanlaista työttömyysvakuutusmaksua kuin meilläkin. Virossahan työttömyysturva on ollut heikkotasoista ja puutteellisesti organisoitua. Nyt EU-jäsenyyteen valmistautuvassa, varsin liberaalia talouspolitiikkaan harjoittavassa maassa on herätty siihen, että menestystä tavoittelevassa taloudessa ja yhteiskunnassa on tiettyjen kansalaisten hyvinvointia turvaavien perusasioiden oltava kunnossa. Muutoin ei kilpailukykykään nouse riittävästi. Arvelen, että Suomi on tässä asiassa ollut virolaisille myönteisenä esimerkkinä.

Myös toinen naapurimaa eli Ruotsi, on ollut kiinnostunut suomalaisesta työttömyysturvajärjestelmästä. Ei niinkään sen vuoksi, ettei Ruotsissa olisi kunnollista työttömyysturvaa. Sehän on työttömän kannalta jopa parempi kuin meillä Suomessa.

Ruotsalaisten kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea niihin työttömyysturvajärjestelmäämme rakennettuihin suhdannepuskureihin, joilla varaudutaan talouden suhdanteiden vaihteluihin tavoitteena pitää työttömyysvakuutusmaksu samoin kuin työttömyyskassojen jäsenmaksut mahdollisimman vakaina. Suhdannepuskureiden rakentaminenhan oli meillä osa Emu –jäsenyyteen valmistautumista. Ja siitä on nyt myös Ruotsissa kyse.

Ruotsin ammatillisen keskusjärjestön LO:n johto katsoo, ettei se voi suosittaa jäsenilleen Emu –jäsenyyden hyväksymistä, ellei Ruotsin talouteen rakenneta suhdannepuskureita kestämään talouden suhdannevaihteluita. Niinpä Ruotsissa onkin käynnissä selvitystyö, jossa myös Suomen työttömyysturvan suhdannepuskurit ovat hyvänä esimerkkinä. 

Vaikka Suomea nyt on käytetty esimerkkinä, emme toki ole kaikissa suhteissa työttömyysturvan kärkimaa. Työttömyysturvan etuuksien tasolla mitaten häviämme monelle eurooppalaiselle maalle. Turvan pituudessa toisaalta pärjäämme hyvinkin.

Suomen työttömyysturvassa on myös tulossa merkittäviä muutoksia, jotka osin vaikuttavat kansainvälisiin sijoituksiimme. Etuuksien korotus tänä keväänä on ajankohtaisista muutoksista tärkein. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee vuoden alusta 21,91 euroon ja maaliskuun alusta 22,75 euroon eli yhteensä yli 8 markkaa päivältä. Vastaava korotus tulee myös työmarkkinatukeen.

Ansiosidonnaisen eli työttömyyskassojen maksaman työttömyyspäivärahan ansio-osaa nostetaan maaliskuun alusta 42 prosentista 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Tästä korotuksesta sovittiin voimassa olevassa tupo-ratkaisussa. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha koostuu peruspäivärahasta ja sen päälle tulevasta ansio-osasta. Se on tarjolla vain työttömyyskassojen jäsenille. 

Lähivuosina toteutuu periaatteellisesti vielä merkittävämpi asia, kun työttömyyseläke lakkautetaan ja sitä vastaava järjestelmä siirretään työttömyysturvajärjestelmään. Tavoitteena on, ettei kesimääräinen etuustaso heikkene ja että turvan rahoitus ja sen jakautuminen eri maksajaosapuolille säilyvät ennallaan. Käytännön asioiden hoito kuitenkin muuttuu tuntuvasti. 

Nykyisen mallisen työttömyyseläkkeen voivat saada viimeistään vuonna 1949 syntyneet, mikä merkitsee, että vielä vuonna 2014 maksetaan viimeisille työttömyyseläkeläisille, jotka siis täyttävät sinä vuonna 65 vuotta, eläkettä. Nuoremmat saavat oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin, joka oikeus kestää aina siihen saakka, kun asianomainen henkilö saavuttaa vanhuuseläkeiän. Kun se voi tulevaisuudessa olla vaihteleva (62–67 vuotta), on sovittu, että työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeus voi kuitenkin kestää enintään 65 ikävuoteen saakka. Lisäpäivärahan maksaa työttömyyskassa, työttömyyseläkkeen eläkeyhtiö. Muutos sekin.

Työttömyysturvatyöryhmä 2001 (ns. Toiviaisen työryhmä) ehdottaa, että jatkossa henkilöllä, jolla on työttömyyspäivärahaoikeuden 500 enimmäiskeston täyttyessä  työhistoriaa vähintään 5 vuotta viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana ja joka on täyttänyt 59 vuotta, on oikeus saada työttömyyspäivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin hän täyttää 65 vuotta.

Työnantajien työttömyyseläkkeitä vastaava rahoitusvastuu säilytetään ja siirretään työttömyysturvajärjestelmään. Työeläkemaksun työttömyyseläkettä koskeva osa (tänä vuonna 1,1 % palkasta) muuttuu siis työttömyysvakuutusmaksuksi. Työttömyyseläkejärjestelmään  kuuluva työnantajan omavastuu siirtyy sekin ja sen toimeenpano annetaan Työttömyysvakuutusrahaston tehtäväksi. Työnantajan omavastuu sisältää irtisanovan työnantajan taloudellisen vastuun työttömyydestä aiheutuvan päivärahamenon korvaamiseen.

Nyt käynnistyneessä lainvalmistyössä sitten nähdään, kuinka hyvin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen viime marraskuussa saavuttama sopu kyetään kirjoittamaan täsmälliseksi ja ymmärrettäväksi lakitekstiksi. Aikaa hallituksen esityksen valmisteluun on maaliskuuhun saakka. Sen jälkeen asiaa käsittelee eduskunta. Tavoitteena on, että eduskunta voisi hyväksyä lait ennen juhannusta. Silloin lakimuutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2003 alusta. Kiirettä pitää!

Heikki Pohja

Kirjoittaja on Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja.

[sivun alkuun] [etusivulle]