Etelä-Suomen Sanomat juhli viime kesänä 100 vuoden ikäänsä. Juhliin osallistui koko konserni, ja lisäksi noin 20 000 ihmistä kävi järjestetyssä kansanjuhlassa. Kutsuvieraiden ja henkilöstön juhlat keskittyivät uuteen Sibeliustaloon. Juhlinnan yhteydessä purettiin Etelä-Suomen Sanomien juhlarahasto, yli miljoona markkaa.

Esa-konsernin vuosikertomuksessa Etelä-Suomen Sanomien historiaa käsitellään suhteellisen syvällisesti ja laajasti. Esille nousee kiitettävällä tavalla liiketoiminnan synty, kehitys ja kilpailijat. Nämä asiat on hyvä pitää mielessä sähköisen viestinnän kehityksen alkuvuosina. Jotkut kuolevat, jotkut pärjäävät. Etelä-Suomen Sanomien perivihollinen, vanhasuomalainen Lahti-lehti, lopetti toimintansa vasta vuonna 1963.

Vaikka Esa-konserni suuntaa sähköiseen viestintään, niin toimitusjohtaja Jukka Ottelan mukaan printti on toiminnan ydin. Sadan vuoden jälkeenkin.

Esa-konsernin emoyhtiössä, Top Press Oy:ssä tapahtui merkittävä omistusmuutos. Yhtiökokouksen päätöksellä SanomaWSOY:n omistamalle Keskiaukeama Oy:lle suunnattiin osakeanti. Siinä annettiin viisi uutta A-osaketta ja 40 uutta B-osaketta. Niiden avulla SanomaWSOY sai 10,4 prosenttia Top Pressin äänivallasta. Osakeannista Esa-konsernille tuli rahaa lähes 22 miljoonaa markkaa.

Tehty operaatio kasvatti konsernitaseen loppusumman yli 211 miljoonan markan. Taseen omaisuuksista oli hankittu 66 prosenttia omilla varoilla ja 34 prosenttia toisten. Konsernin maksuvalmius nousi selvästi, kun quick ratio näytti 1,40:tä. Konsernin rahat olisivat riittäneet ilman osakeannista saatua voittoa. Hyvästä rahoitustilanteesta johtuen konserni maksoi lyhytaikaisia lainojaan pois yli 20 miljoonalla markalla. Rahoja riitti vielä yli 19 miljoonan markan investointimaksujenkin jälkeen sijoitettavaksi. Vuoden lopulla konsernin rahoitusarvopapereissa oli yli 32 miljoonaa markkaa.

Kysymys kuuluu mihin varoja tarvitaan? Esa-konserni kertoo, että strategisena tavoitteena on ollut kehittyä viestintäalan yritykseksi, joka graafisen alan palvelujen lisäksi on vahvasti mukana uusilla viestintäalan sektoreilla. Esa-konserni sanoo olevansa jo lähes halutulla tasolla. Konserniin on muodostettu "muu liiketoiminta-ryhmä". Siihen kuuluvat uusmedia-, televisio- ja radiotoiminta. Viime vuonna mentiin uusmediassa mukaan Oy Myportal International´iin. Sen tuottama palvelu on Medioso.com. Käytettyyn tekniikkaan on osoitettu kiinnostusta ulkomaita myöten. Kansainvälisiä kauppoja olisi pitänyt syntyä jo tämän vuoden alussa. Yhtiöstä Esan Kirjapaino Oy omistaa 20 prosenttia.

Esan Kirjapainon osuus lisääntyi yli 47 prosenttiin Päijät-Visiossa, kun Lahden kaupunki luopui osuudestaan. Päijät-Vision kaapeliverkon lanseeraus on käynnissä ja siltä odotetaan paljon digitalisoinnin myötä.

Strategiansa seuraavana askeleena Esa-konserni toteuttaa uutistuotannon tekemisen eri välineisiin yhdestä tuotantoyksiköstä. Tätä kautta konserni käyttää potentiaaliaan etujen saamiseksi.

Kasvua Esa-konserni on kyennyt hankkimaan useana vuonna perättäin. Viime vuoden liikevaihto lähenteli jo 234 miljoonaa markkaa. Toiminta on tarvinnut myös lisää henkilöstöä. Konserni työllisti 646 henkeä. Heidän joukossaan oli 305 osa-aikaista lehdenjakajaa. Yhteensä he saivat aikaan 164 miljoonaa markkaa arvonlisäystä. Kun henkilöstö sai siitä suorana palkkana tai sivukuluina markan, niin pääomalle jäi 51 penniä.

Kulut konsernissa nousivat, niin ettei liikevoitto kasvanut. Se oli edelleen noin 29 miljoonaa markkaa. Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista pienesivät voittoa parilla miljoonalla markalla, vaikka konsernin korot olivat plus-merkkiset. Tilikauden voitto oli aikaisemmalla tasolla 18 miljoonassa markassa.

Konsernin kirjapinotoimintaa hoitavalle Esa Print Oy:lle viime vuosi oli tuloksellisesti ja myynnillisesti hyvä. Myynti oli 29 miljoonaa markkaa ja kasvua tuli 11 prosenttia. Esa Printissä usean vuoden pitkäjänteisen työn mainitaan parantaneen tulosta huomattavasti. Viime vuonna Esa Printille myönnettiin ensimmäisenä painotalona ISO 9001-9000 laatusertifikaatti. Tulevana suvena painossa investoidaan kahdeksan miljoonaa markkaa uuteen nelivärikoneeseen ja jälkikäsittelylaitteisiin.

Reprotalo Repronet Oy saavutti myös hyvän tuloksen. Sen liikevaihto kasvoi 46 prosenttia. Uusia asiakkaita yhtiö sai mainostoimistoista. Ongelmaksi nousi pätevän työvoiman saatavuus.

Lehtiliiketoiminnassa Esa-konserni onnistui yleistä linjaa paremmin. Etelä-Suomen Sanomat kasvatti levikkiään, tosin vaatimattomasti. Paremmin sujui ilmoitusmyynti. Sen kasvu oli seitsemän prosenttia. Ydinlevikkialueellaan Etelä-Suomen Sanomien lukijapeitto on melkein 80 prosenttia. Lehden tuloksesta sanotaan sen olleen hyvän.

Itä-Häme paransi taloudellista tulostaan. Arvosanaksi annettiin "lähes hyvä". Lehti pyristeli mainiosti Heinolan. Hartolan ja Sysmän taantumassa, kestotilausten määrä pysyi lähellä 94 prosenttia ja lukijapeitto ydinalueella 75 prosentissa.

Erinomaiseen tulokseen pääsi Uusi Lahti. Sen myynnin kasvu oli 15 prosenttia, vaikka käytyjen kunnallisvaalien merkitys eliminoidaan. Uutta Lahtea jaetaan keskimäärin 66 000 kappaletta. Nastola-lehti ja Päijät-Häme siirtyivät Esan Paikallislehdet Oy:öön viime vuoden kesäkuusta alkaen.

Esa Jakelut Oy ei saavuttanut laatutavoitteitaan myöhässä jaettujen lehtien osalta. Muuten laatutasoa kuvataan tyydyttäväksi, vaikka jakajille oli suuri vaihtuvuus, sairaslomat ja kireät aikataulut. Yhteisjakelulehdistä poistuivat Tekniikka & Talous sekä Talouselämä-lehti. Yhteisjakelusopimuksen irtisanoivat Maaseudun Tulevaisuus ja Hämeen Sanomat.

Juhlavuonnakaan Esa-konserni ei unohtanut henkilöstön kehittämistä. Erilaisiin kehittämishankkeisiin käytettiin 9 000 työtuntia. Tämän päälle konsernissa toteutettiin työkyvyn ylläpitoa muun muassa Hyvinvoinnin askeleita-nimisellä verkko-opetuskurssilla.

Arto Suninen

Esa-konserni

[sivun alkuun] [etusivulle]