Editan toimitusjohtaja Mikko Suotsalo kertoo katsauksessaan, että konsernin keskeiset tavoitteet ja strategiset linjaukset on tehty vuonna 1994. Suotsalon mukaan niitä ei ole ollut tarvetta muuttaa, vaan ainoastaan tarkentaa aika ajoin.

Editan strategioiden ydin on perinteisen kilpailuedun mukainen. Kuten vuosikertomuksessa kustannuksen osalta todetaan: suuret ja pienet pärjäävät, keskikokoisilla menee huonommin. Edita rakentaa siten toimintaansa suuruuden voimaan, mittakaavaetuun sekä erikoistumiseen tietyissä toiminnoissa. Kun suuren koon hakemisessa maan rajat tulevat vastaan, on vuorossa kansainvälistyminen.

Edita toimii tätä nykyä kotimaan lisäksi jo Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa. Strategisten linjausten vaikutus näkyy tällä hetkellä erityisesti liikevaihdossa. Vuoteen 1994 verrattuna liikevaihto tulee tänä vuonna viisinkertaistumaan, kun mukaan liitetään tammikuussa ostettu ruotsalaisen Graphium Ab:n liiketoiminta. Sen liikevaihto oli viime vuonna noin 360 miljoonaa markkaa. Eli Edita on jo toiminnan laajuudessa miljardikerhossa.

Graphiumin osto perustui synergia- ja volyymietuihin markkinoinnissa, tuotekehittelyssa ja hankinnoissa. Graphiumin organisaatiossa on kaiken kaikkiaan 14 laatikkoa. Editalla ja toimitusjohtaja Suotsalolla on varmasti melkoinen tehtävä ostettujen yhtiöiden haltuunotossa. Sen onnistumiseksi Edita laittoi toimintojaan raskaalla kädellä kuntoon kotimaassa. Suoritetut toimenpiteet näkyivät viime vuoden tuloksessa, taseessa ja henkilöstömäärässä.

Editan Label-ryhmään iski erittäin voimakkaasti alkuvuodesta Tilgmannin myynnin lasku. Tilgmann fuusioitiinkin vuoden aikana Lauttasaaren Paino Oy:öön. Uudeksi nimeksi otettiin Edita Label Oy. Jo aikaisemmin tehty rationalisointi ei riittänyt, vaan märkäliimaetikettituotannon tappiot syvenivät. Kannattavaan toimintaan olisi päästy volyymikasvulla. Kun se ei toteutunut, vähennettiin etikettituotannossa henkilöstöstä lähes puolet. Etikettiliiketoiminnan järjestelyistä koitui lähes 14 miljoonan markan kertakulu.

Edita ei ollut yksin etikettiliiketoiminnan hankaluuksissa. Kannattavuusongelma on yleiseurooppalainen. Se auttoi löytämään muiden valmistajien kanssa yhteisen sävelen. Toimialarationalisointia Edita aikoo toteuttaa menemällä mukaan Nova Holding-yhtiöön. Siitä muodostuu Pohjoismaiden suurin etikettivalmistaja, josta Edita omistaisi noin kolmanneksen. Eli kun mittakaavaa ei saada itse riittävän suureksi, niin se tehdään muiden kanssa. Edita joutui viime vuonna tekemään omistamistaan osakkeista yli 31 miljoonan markan alaskirjauksen, joka saattaa johtua tämän järjestelyn valmisteluista.

Edita-Yhtiöiden tulos notkahti kertaluontoisista eristä johtuen melko pahasti. Yli 800 miljoonan markan liikevaihdosta liikevoitoksi jäi vaivaiset kaksi miljoonaa markkaa. Liikevoittoprosentti pysyi nipin napin plussalla. Tosin tulosta rasitti konserniaktiivasta johtunut kertapoisto. Se oli suuruudeltaan lähes 12 miljoonaa markkaa.

Konserniaktiiva syntyy taseeseen silloin, kun ostettu yhtiö liitetään konserniin. Konserniaktiiva on luonteeltaan varojen käyttöä. Silloin tulkinta on se, että on ostettu hyvä yhtiö. Siitä on kannattanut maksaa sen tasearvoa enemmän. Vastakkainen tapaus on konsernireservi. Vaikka sen mukana tulee laskennallisesti varoja, niin silloin on ostettu yhtiö, josta ei ole kannattanut maksaa edes sen tasearvoa. Eli on ostettu tulevaisuuden odotusten kannalta rupuyhtiö. Joitain vuosia sitten konsernireservejä etsi erityisesti ex-ministeri Kauko Juhantalo.

Ilman kertaluonteisia kuluja ja poistoja konsernin liikevoitto oli ollut lähes vuoden 1999 tasoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Edita-Yhtiöiden liikevoitto tulee viime vuodesta kasvamaan. Ruotsistakin odotetaan tyydyttävää liikevoittoa. Osaltaan konsernin tulosta rasittivat materiaalikulut. Kohonneita paperihintoja ei kyetty siirtämään asiakkaiden maksettavaksi täysimääräisesti. Siitä piti huolen Venäjän kaupan huumassa tehdyistä painokoneinvestoinneista johtuva alan ylikapasiteetti.

Graafisen tuotannon osuus konsernin liikevaihdosta oli 695 miljoonaa markkaa. Siitä tuli liiketappiota lähes yhdeksän miljoonaa markkaa. Kustannustoiminta saavutti 14 miljoonan markan liikevoiton 119 miljoonan liikevaihdolla. Digitaalisen viestinnän liikevaihdoksi tuli 16 miljoonaa markkaa, ja siitä aiheutui yli kolmen miljoonan tappio.

Pienellä liikevoitolla ei oikein korkoja makseltu. Rahoituserien jälkeen Edita-Yhtiöiden tulos kiepsahti pakkaselle. Vanhoista voittovaroista ei esitetty osinkoa maksettavaksi.

Editan graafisen tuotannon print-ryhmään kuuluvat Hakuninmaan paino, Express-pikapainot, ED-lomake, Vilppulan paino ja Oy Kvartto Ab. Ryhmän myynti sujui niin hyvin, että kasvua tuli 13 prosenttia. Sen mukana Edita sai uusia asiakkaita. Mittauksissa heidän tyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla.

Hakuninmaalla tilauskannassa oli ajoittain jopa ylikuormaa. Hakuninmaalla investointiin täysautomaattiseen BI-formaatin nelivärikoneeseen.

Pikapainojen vuotta kuvataan hyväksi. Tehtyjen rakennemuutosten jälkeen niiden operatiivinen tulos nousi yli 50 prosentilla. Perinteinen offset-painatus piti puolensa. Sillä tehtiin 65 prosenttia pikapainojen tuotannosta.

Vilppulan painon kannattava myynti ylitti vuotta aikaisemman hyvästä tilauskannasta johtuen.

Vantaan Petikon paino oli monien uudistusten kohteena. Sinne keskitettiin koko kapearaitainen UV-rotaatiotuotanto. Petikossa voidaan uudella rullapohjaisella tulostusjärjestelmällä tulostaa muuttuvaa tietoa molemmin puolin ja tehdä taitto samassa ajossa. Tulos Petikossa pysyi plussalla.

Editan Label-ryhmässä menestyi virolainen AS Paraprint. Sen myynti kasvoi yli 30 prosenttia ja tulos oli hyvä. Latviassa toiminta alkoi erittäin hyvin.

Reilussa kasvussa oli myös Acta Printin myynti. Vienti lisääntyi 45 prosentilla. Kotimaassa myynnin kasvu oli yhdeksän prosenttia. Alan ylikapasiteetista johtuen Acta Print kiinnitti huomion kannattavuuden parantamiseen. Yhtiö lakkautti erillisen sivunvalmistuksen ja repron. Pasilaan perustettiin Yhtyneitä Kuvalehtiä palveleva repro. Pre-press-yksikkö perustettiin Hietalahteen. Acta Printin markkinaosuudet säilyivät suurina. Yli 100 000 levikkisistä lehdistä yhtiö painaa melkein puolet. Yli 40 000 levikkisistä lehdistä osuus on päälle 40 prosenttia. Yli 20 000 kappaleen levikkisistä lehdistä yhtiö painaa kolmanneksen.

Edita yhdisti PostMediat Oy:n ja logistiset palvelunsa uuteen yhtiöön, Edita Digimail Oy:öön. Sen liikevaihto oli 35 miljoonaa markkaa. Yhdistämisen ja panostamisen kulut veivät tuloksen kuitenkin miinukselle.

Kustantamisessa Edita on panostanut monikanavaiseen julkaisemiseen. Siinä perinteisiä ja uusia medioita yhdistettään käyttäjille ystävällisiksi. Linjaus on toiminut, sillä Editan kustannustoiminta on kasvanut selvästi viime vuosina. Kannattavuuden sanotaan olleen hyvän koko 1990-luvun. Vuosi 2000 oli myös taloudellisesti hyvä. Osaltaan tähän vaikutti kirjojen myynnin 20 prosentin kasvu. Julkaistuista nimikkeistä uutuuksia oli 520 kappaletta ja uusintapainoksia 81 kappaletta. Näillä luvuilla Edita on Suomen kolmanneksi suurin kustantaja.

Editan kustannustoiminta on jaettu viiteen tyhmään: laki- ja yrityskirjoihin, IT-informaatioon, oppikirjoihin, yleistietokirjoihin ja tilausjulkaisuihin sekä asiakaslehtiin.

Lakitiedon kustantamisessa Edita panosti juristiseen tietokantaan Edilex´iin. Koekäytön jälkeen lanseeraus tapahtui tämän vuoden tammikuussa. Yrityskirjoissa yhtiö on keskittynyt ympäristöön.

Edita sanoo olevansa Suomen johtava it-alan kustantaja. Omistukseen hankittu IT Press julkaisi melkein sata kirjaa viime vuoden aikana. Lisenssisopimuksilla ne leviävät maailmanlaajuisesti.

Oppikirjoissa Edita on haastaja. Siksi se on valinnut kirjoittajat huolella. Kaupan- ja hallinnon oppimateriaaleissa menestys on ollut hyvä. Uusien oppimateriaalien julkaisuoikeuksia on myyty muun muassa Ruotsiin ja Saksaan.

Tilausjulkaisuille tuli jättipotti, kun siltä ilmestyi 2,7 miljoonaa kappaletta Katekismusta.

Asiakaslehdet ovat Editassa pääsääntöisesti menestyneet. Viime vuonna asiakaslehtitoimintoihin yhdistettiin ostolla Estopress Oy. Uudesta yhtiöstä tuli Edita Press Oy. Se kykenee tarjoamaan asiakkailleen paitsi lehden, myös jakelun ja ilmoitusmyynnin.

Edita aloitti sähköisen kirjojen toteuttamisen kymmenen vuotta sitten. Vieläkään ei voida puhua niiden läpimurrosta.

Digitaalinen tuotanto liittyy kaikkeen Edita-Yhtiöiden toimintaan. Konsernilla on digitaaliseen viestintään erikoistunut To the Point Oy. Sen kohdalla on edetty muista teknologiahysterian yrityksistä poiketen. Maltillinen kasvu oli "vain" kymmenen prosenttia. Tavoitteet olivat kyllä suuremmat. Niihin ei päästy kariutuneista omistusjärjestelyistä ja osaavan henkilöstön puutteen vuoksi. Kyvykkäät ihmiset yhtiö pyrkii sitouttamaan henkilöstölle suunnatulla yhden miljoonan markan osakeannilla. To the Pointin tulos oli lievästi tappiollinen.

Vaikka Edita julkaisee ympäristökirjoja, niin se itse myös toimii ympäristöasioissa päämääräisesti. Ilmeisesti ensimmäisenä Suomessa Edita saa graafisella alalla aikaan ympäristöraportin. Johtolankana Editan ympäristöasioissa toimivat jatkuva parantaminen ja sertifikaatit. Hakuninmaan ja Petikon painilla on ISO 14001-järjestelmä. Acta Printin Kivenlahden painolle sama sertifikaatti myönnettiin keväällä 2000.

Jatkuvan parantamisen tiellä Editassa on päästy varsin pitkälle. Esimerkiksi Hakuninmaan ja Petikon jätteistä kaatopaikalle menee 4-8 prosenttia. Ongelmajätteiden osuus on 2-4 prosenttia. Kierrätykseen näiden painojen jätteistä saadaan 83-76 prosenttia ja hyötykäyttöön 11-12 prosenttia.

Acta Print syväpainossa on onnistuttu viiden vuoden kuluessa pudottamaan tolueenipäästöt kymmenesosaan lähtötasosta.

Edita hieman harmittelee sitä, ettei asiakkaille aina kelpaa luontoa vähemmän kuormittavat tuotteet vaikka niitä on tarjolla.

Arto Suninen

Edita (konserni)

[sivun alkuun] [etusivulle]