Audiovisuaalisen viestinnän ammatillinen koulutus Kuopiossa kiinnostaa
Opiskelijat tarvitsevat tietoa ay-toiminnasta

Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sijaitsee Savossa, Kuopion lähellä. Viime syksynä siellä alkoi audiovisuaalisen viestinnän kolmivuotinen ammatillinen koulutus, joka iski suoraan kysyntään.

Hakijoita oli moninkertainen määrä opiskelemaan päässeisiin nähden. Koulutus on vastannut odotuksia ja ensimmäistä vuottaan opiskelevat pääsivät heti suuren haasteen eteen.

Kuopion kaupunki on etsinyt uutta ilmettä torille, joka on laaja mutta ankea. Opiskelijat toteuttivat torin valaisinpylväisiin 24 banderollia, jotka muodostivat neljän kuvan sarjoja. Teemaksi tuli Ihminen ja kaupunki.

Motivoituneita hakijoita

Audiovisuaalisen viestinnän ammatilliselle koulutukselle on ollut vahva tilaus. Tämä näkyi jo opiskelijoita valittaessa hakijoiden korkeana tasona. Hyviä hakijoita piti jättää valitsematta. Koulutus on peruskoulupohjainen, mutta hakijoista valtaosalla oli olemassa joku keskiasteen koulutus.

 Audiovisuaalisen viestinnän opetus perustuu tekemällä oppimiseen ja opiskelijoille luodaan vahva käytännön osaaminen, jota teoriaopinnot tukevat. Koulutuksen aikana voi suorittaa valinnaisesti esimerkiksi ylioppilastutkinnon tai valmistua merkonomiksi. Koulutus ei sulje pois valinnaisuutta.

Lähtökohtana ammattiosaaminen

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta. Tutkintonimike on media-assistentti. Valmistuttuaan nämä media-assistentit voivat työskennellä erilaisia viestintätuotteita suunnittelevissa, valmistavissa, tuottavissa ja markkinoivissa yrityksissä ja yhteisöissä. Työnantajina tulevat olemaan pääasiassa kustannus-, lehti- ja ohjelmistotalot, viestintä- ja mainostoimistot sekä elokuva-, video-, animaatio- ja tv-työn tuotantoyksiköt. Koulu kannustaa opiskelijoitaan myös yrittäjyyteen. Opiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto, jolla saa sekä media-assistentin että merkonomin paperit.

Opiskeluihin on jo ensimmäisen vuoden aikana kuulunut niin valokuvausta ja kuvankäsittelyä kuin elävän mallin piirustusta ja taidehistoriaa. Kuten myöhemmin työssä, myös kouluaikana pääosa työskentelystä tapahtuu tietokoneiden avulla, erityisesti kuvankäsittelyohjelma Photoshop on tullut tutuksi. Kevään aikana tullaan opiskelemaan muita graafisessa työskentelyssä tarvittavia ohjelmia, ja tutustutaan myös internet-sivujen suunnitteluun.

Ay-toiminta vierasta

Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat tuntevat oman alansa ammattiyhdistystoimintaa suhteellisen huonosti. Kysyttäessä opiskelijat kaipasivat tietoa aivan perusasioista. Koulutuksessa on aikuisopiskelijoita, jotka tuntevat ammattiyhdistysasioita jo aiemmalta työajaltaan, mutta hekin kaipaavat lisätietoa nimenomaan viestintäalan asioista. Opiskelijat ovat kiinnostuneina seuranneet nykyistä työajoista käytyä keskustelua. Muutamat ovat törmänneet lehtien yleisönosastoissa näkyneisiin Viestintäalan ammattiliiton kannanottoihin.
Opiskelu ja opintojen rahoittaminen ammatillisissa opinnoissa on asia, johon ammattiliittojenkin toivotaan vaikuttavan. Lisäansioiden hankkiminen opintotukien lisäksi on vaikeaa, koska ammatillinen koulutus on koulumaista, kahdeksasta neljään tapahtuvaa. Muutamat opiskelijat tekevät lisätöitä, mutta aikaa myöten se on hyvin raskasta. Osa opiskelijoista elää osin aiemmilla säästöillä ja jotkut ovat joutuneet myymään omaisuuttaan. Vaikka Kuopion seutu ei ole yhtä kallis seutu asua kuin pääkaupunkiseutu, ei sielläkään eläminen ilmaista ole.

Vaativa kohde harjoitustyölle

Kuvallisen viestinnän ja ilmaisun kurssilla toteutettiin Kuopion torille 24 banderollia. Kurssin opettaja Mari Puttonen halusi opiskelijoiden toteuttavan sarjakuvallista ilmaisua tilaan.

Kuopion kaupungilta kysyttiin mahdollisia kohteita töille ja paikka löytyikin. Kuopion kaupungilla on ollut suunnitteilla jo pidempään torin elävöittäminen. Torista käytetään savonkielistä nimitystä "kaaheen aakee laakee", joka muuten tarkoittaa lentokenttää. Etenkin talvisin tori on autio ja tyhjä. Opiskelijoiden ja kaupungin edustajien neuvotteluissa päätettiin toteutettavat aiheet ja lopputuloksena syntyi 24 ihmis- ja kaupunkikuvaa. Ne sijoitettiin torilla oleviin kuuteen valaisinpylvääseen. Pylväät ovat sellaisia, että niissä on valo myös rungossa, jolloin neljä metriä korkeat ja 50 senttiä leveät työt näkyvät hyvin myös yöaikaan.

Kaupungin edustajat ovat olleet yhteistyöhön niin tyytyväisiä, että projekti saanee jatkoa. Kaupungin tarkoituksena on käyttää nyt esillä olevia töitä pitkään. Välillä tulee aikoja, jolloin kaupungin teemaviikkojen tai kaupallisten tilaisuuksien vuoksi pylväisiin tulee muita julisteita. Opiskelijoiden töiden luvataan kuitenkin palaavan esille kaupunkilaisten ja vieraiden iloksi jatkossakin.

Opiskelijoille projekti on opettanut paljon uutta. Toteutus aikatauluineen ja neuvotteluineen on sitä konkreettista työtä, jota myös ammatissa tullaan tarvitsemaan. Töiden teko on opettanut myös ryhmätyötaitoja ja antanut kokemusta materiaalien hankinnasta ja valinnasta. Banderollikankaan ja värien kestävyyttä tutkittiin muun muassa pyykkäämällä sitä ja roikottamalla auton antennista ajon aikana. Ja lopuksi, tuskinpa kovin usein opiskellessa tulee vedettyä tiedotustilaisuus kaupunginhallituksen kokoustilassa, kuten nämä opiskelijat ovat nyt tehneet.

Banderollien toteutukseen osallistuivat seuraavat opiskelijat: Tommi Burke, Maria Kärkkäinen, Päivi Kärnä, Raija Lukkala, Virpi Nikkola, Jani Oksman, Marika Peltokorpi, Pasi Ponkkonen, Petri Tuhkanen, Anna Vartiainen ja Kaisa Voutilainen.

Teksti ja kuvat Mika Ikävalko

[sivun alkuun] [etusivulle]