Alma Media toteuttaa Suurta Teemaa

Vuosikertomuksessaan Alma Media on perinteisesti antanut journalistille puheenvuoron. Tänä vuonna kunnia on tullut Aamulehden vastaavan päätoimittajan Matti Apusen osalle. Puheenvuoro on joka vuosi ollut painavaa asiaa, siksi Apusen teksti on lukemisen väärtti. Apunen siteeraa aluksi puolalaista satiirikko Stanislaw Jerry Lec´ia: sanomalehdellä peittää helposti maailman. Lec jättää tulkinnan ja vastuun kuulijalle. Apusen mukaan Lecin ironiseen sukkeluuteen tiivistyvät sanomalehtien mahdollisuudet. Hyvä lehti antaa enemmän kuin lukija osaa pyytää ja se on aina enemmän kuin subjektiivisten näkemysten kirpputori.

Apunen näkee, että henkisesti journalismilla on edessään kaksi suurta haastetta: ihanteettomuus ja subjektiivisuus. Hän jatkaa, että ihmiset odottavat lehdiltään myös ihanteita, sitoutumista Suureen Teemaan.

Apusen työnantaja, Alma Media, on selvästi mennyt syvemmälle omassa Suuressa Teemassaan. Ihmisten näkeminen ja kuuleminen on kiteytynyt tajunnanvirraksi, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan. Liiketoimintojen ryhmittely, uudet tuotteet panostuksineen kertovat selkeästä strategisesta valinnasta. Sitä syventää Alma Median hankkima osuus Talentumista.

Alma Median viime vuosi oli toisinto Aamulehti-yhtymän tilanteesta viime vuosikymmenen alkupuolella. Silloinkin talouden lukujen paikallaan polkeminen edelsi nousukiitoa, johon Alma Media on lähtenyt, osin vankkaa tulosta tekevien liiketoimintaryhmien, osin uuden viestinnän avulla.

Kiitettävä Alpress

Alpress-liiketoimintaryhmän 30 lehteä ja yli 1,5 miljoonaa lukijaa pitivät suurelta osin yllä koko konsernin kassavirtaa. Alpressin liikevaihto oli lähes 1,1 miljardia markkaa. Siitä jäi liikevoittoa 132 miljoonaa markkaa, eli liikevoittoprosentti ylitti selvästi kymmenen prosentin rajan. Tämä oli Alpressin historian paras liikevoitto, eikä mukana ollut edes Kauppalehteä.

Alpress oli myös konsernin suurin työnantaja. Kokoaikaisia ryhmällä oli töissä 1 060 henkeä. Osa-aikaisten määrä oli 1 175.

Erityisen hyvin meni Iltalehdellä, Aamulehdellä ja Kainuun Sanomilla. Iltalehden levikki on ollut yhtäjaksoisessa nousussa jo vuodesta 1994 alkaen. Lehden liikevaihto oli 260 miljoonaa markkaa. Iltalehden ärhäkkyyttä kuvaa sekin, että koko Alma Median vuosikertomuksessa mainitaan vain yksi kilpailija nimeltä, Ilta-Sanomat.

Aamulehden levikki nousi neljättä vuotta. Se lisäsi lehden liikevaihtoa seitsemällä prosentilla. Liikevaihtoa Aamulehti keräsi rapiat vailla 400 miljoonaa markkaa. Lehti mainitaan Alma Median vankimmaksi tuloksentekijäksi.

Kainuun Sanomat kykeni lisäämään levikkiään vaikeuksissa kamppailevalla alueella. Heikosti ei mennyt muillakaan seitsenpäiväisillä maakuntalehdillä. Satakunnan Kansan levikki nousi ja Lapin Kansa teki saman suuruisen liikevaihdon kuin vuotta aiemmin. Pohjolan Sanomissa voimakas levikinlasku hidastui.

Suuri osa Alpressin paikallislehdistä kuuluu Suomen Paikallissanomat Oy:öön. Sen liikevaihto pomppasi 79 miljoonasta markasta 101 miljoonaan. Yhtiön levikkituotot nousivat peräti 30 prosentilla ja ilmoitustuototkin 25 prosentilla.

Alprint kääntyy voitolle

Strateginen muutos aiheutti Alprintille kustannuksia ja henkisiä kärsimyksiä. Uuden linjan mukaisesti Alprint luopui  hybridi- ja arkkipainoliiketoiminnasta. Tämän vuoden alusta lukien sanomalehtipainaminen siirrettiin Alpressille.

Alprint keskitti heat-set -painotoiminnan Tampereen Raholaan. Sinne rakennettiin 7.000 neliön uudisrakennus. Samalla investoitiin uuteen 48-sivuiseen aikakauslehtirotaatioon. Lisäksi rakennukseen siirrettiin Porin ja Vantaan Tammiston lopetetuista painoista koneita. Heat-set -tuotannon organisointi aiheutti Alprintille 40 miljoonan markan kustannukset. Raholan käynnistysvaikeudet lisäsivät selvästi työ-, kuljetus- ja materiaalikustannuksia. Lisäksi asiakkaille jouduttiin maksamaan hyvityksiä. Ei siis ihme, että vaikeudet heijastuivat työnjohdon ja henkilöstön välisiin suhteisiin.

Vantaan Kaivokselassa peruttiin investointi hybridi-tuotelinjaan. Alkuperäiset selvitykset osoittivat, että investointi olisi ollut riittävän kannattava. Markkinat alkoivat kuitenkin arvostamaan nelivärisyyttä enemmän kuin hybridipainon korkeaa painojälkeä. Kaivokselan lakkauttaminen aiheutti 15 miljoonan markan kulun. Kokonaisuutena Alprintin toiminnan muutokset vähensivät henkilöstömäärää 109 ihmisellä. Vuosikertomuksen mukaan kaikille Porin ja Alprint Vantaan heat-set -yksiköiden työntekijöille pystyttiin tarjoamaan vastaavaa työtä Tampereella.

Nyt Kaivokselan kiinteistö on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella konsernin ulkopuolelle. 19.000 neliön kiinteistöstä saatavat tuotot ylittävät siitä aiheutuvat kulut. Lienee vain ajankysymys, milloin kiinteistö vaihtuu rahaksi.

Vaikeuksista huolimatta Alprintin liikevaihto pysyi ennallaan, 785 miljoonassa markassa. Siitä heat-set -tuotelinja teki 360 miljoonaa markkaa, hybridi -tuotelinja 143 miljoonaa ja cold-set -tuotelinja 232 miljoonaa. Erikoistuotteet -tuotelinjan osalle jäi 55 miljoonaa markkaa.

Alprintin liiketappio oli 16 miljoonaa markkaa.

Vielä viime vuonna Alprintin liikevaihdosta tuli konsernin sisältä 37 prosenttia. Muut kotimaiset asiakkaat vastasivat 32 prosentista ja vientiin meni 31 prosenttia. Venäjän osuus viennistä oli 26 prosenttia, mutta hintatasoa pidettiin matalana.

Henkilöstömäärä Alprintissa aleni 1 022 henkilöstä 970:een.

Sanomalehtipainamisen siirron jälkeen Alprint toimii markkinaehtoisena sopimuspainona.

Kauppalehden haastattelussa Alma Median toimitusjohtaja Matti Packalén totesi painamisen olevan ydintoimintaa. Alprintin järjestelyjen jälkeen ainakin sanomalehtipainaminen vaikuttaa sitä olevan. Muu painotoiminta näyttää olevan pikemminkin saatu myytäväksi kelpaavaan muotoon.

Tälle vuodelle Alprint odottaa 500 miljoonan markan liikevaihtoa. Kertakulujen poistuminen kääntää tuloksen voitolle. Sen suuruutta uhkaavat paperien hinnat ja sivumäärien supistuminen.

Virhearvio mainonnassa

Alma Median Broadcasting-liiketoiminta ryhmää rasitti voimakkaasti aikaisemmin tehty virhearvio mainonnan määrästä. Siihen pohjautunut MTV Oy:n toimilupamaksu on osoittautunut suureksi televisiotoiminnan tuotoja syöväksi menoksi.

Tehdylle virhearviolle löytyy selvitys vuosikertomuksesta. Kun Suomessa mainonnan määrä jokaista suomalaista kohti on noin 1.200 markkaa, niin Ruotsissa vastaava luku on 1 270 markkaa, Englannissa yli 1.900 markkaa ja Yhdysvalloissa lähes 2 700 markkaa. Varsinkin television osuus kakusta on meillä varsin alhainen. Eli perusteet televisiomainonnan kasvulle olivat selvät, samoin niihin perustuvalle toimilupamaksulle. Toimitusjohtaja Packalén pitää kovassa ja kovenevassa kilpailutilanteessa kohtuuttomana sitä, että kaupallisten tv-yhtiöiden liikevaihdosta menee lähes neljännes kilpailijan tukemiseen. Toimilupamaksun poistaminen on esillä tänä vuonna.

Viime vuonna MTV Oy maksoi toimilupamaksua 225 miljoonaa markkaa ja verkkovuokraa 96 miljoonaa. Kun koko Broadcasting-ryhmän (MTV3, TVTV!, Radio Nova) liikevaihto oli melkein tasan yksi miljardi markkaa, niin siitä jäi vain kymmenen miljoonaa markkaa liikevoitoksi. Sitä heikensi 27 miljoonan markan panostus TVTV! kaapelikanavaan. Liikevoittoa puolestaan kasvatti ruotsalaisen TV4 AB:n voitto, josta tuli 24 miljoonan markan osuus MTV:lle. Myös myyntivoitot petrasivat tulosta 15 miljoonalla markalla.

MTV:n notkahduksesta johtuen MTV-konsernissa pyritään vähentämään 150 työvuoden panos tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Rajun leikkauksen ei arvioida aiheuttavan ylimääräisiä kustannuksia. Toimen tulosparannusvaikutuksia odotetaan tämän vuoden viimeiselle neljännekselle. Ensimmäinen neljännes sisälsi suuren pettymyksen, tv-mainonta väheni rajusti.

Alma Media tarvitsisi rahat toimilupamaksusta digitaalisten kanavien sisällöntuotantoon ja uusiin interaktiivisiin palveluihin. Digitaalisen televisiotoiminnan kehittämisen vastuu ei konsernissa kuitenkaan kuulu MTV:lle, vaan New Media-liiketoimintaryhmälle.

KL Online vauhdissa

Alma Mediassa muodostettiin viime vuonna Business Information Group-liiketoimintaryhmä vastaamaan voimakkaasti kasvavaan taloustiedon kysyntään. Ryhmän ytimen muodostaa Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti. Lisäksi ryhmään kuuluvat Balance Consulting Oy sekä osuudet Uutislinkki Oy:stä ja balttialaisesta uutistoimistosta.

Ryhmän viime vuotta luonnehditaan hyväksi. Liikevaihto kasvoi yhdeksällä prosentilla, ja markkoina se oli 252 miljoonaa. Siitä liikevoitoksi jäi peräti 52 miljoonaa markkaa.

Kasvu tuli erityisesti Kauppalehti Onlinen liiketoiminnasta. Tämä vuonna 1996 aloittanut verkkopalvelu teki voitollisen tuloksen 108 miljoona liikevaihdollaan. Siitä kaksi kolmasosaa tuli sisällönmyynnistä ja loput ilmoitustuotoista. 

Toistaiseksi pienimmän, mutta hyvin mielenkiintoisen Alma Median liiketoimintaryhmän muodostaa New Media, uusi media. Ryhmällä on kaiken kaikkiaan yli 30 eri verkkopalvelua. Vuonna 1999 ryhmän liikevaihto oli 29 miljoonaa markkaa, viime vuonna jo 80 miljoonaa. Kovat panostukset uusiin tuotteisiin painoivat liikevoiton pakkaselle 60 miljoonan markan verran.

New Media-ryhmän toimintaan liittyen konsernissa tehdään riskisijoituksia. Niiden perustana on Alma Median osaaminen, jolla voidaan turvata suurempi voitto, kuin sellaisessa tapauksessa jossa sijoittaja ei tee muuta kuin antaa pääomia. Vuosikertomus ei mainitse mihin yhtiöihin riskisijoituksia on tehty.

Alma Median uuden median tekevät mielenkiintoiseksi myös hallussa olevat patentit. Viime vuonna Alma Media sai hyväksynnän kolmelle kansainväliselle patentille. Uusia hakemuksia jätettiin 11. Tämän vuoden aikana patenttihakemuksia tullaan jättämään aikaisempaa enemmän.

Uusi nousu alkaa

Vuosikertomuksessaan Alma Media käyttää paljon kuvioita. Toimintaa kuvaavissa taulukoissa nuolet sojottavat ylös, markkoja kuvaavissa alas. Tosin tarkasteluväli on yleensä vain neljä vuotta. Halutessaan konserni olisi voinut valita pidemmän ajan, jolloin kuviot olisivat olleet toisennäköisiä. Sen verran hyvin Alma Medialla on kuitenkin 1990-luku mennyt.

Merkittävätkään panostukset ja uudelleenjärjestelyjen kustannukset eivät Alma Media-konsernin lukuja hirveästi muuttaneet, ja jos muuttivat niin lievästi heikompaan suuntaan.

Pelkistetysti voi oheisten tunnuslukutaulukon numeroiden perusteella todeta, että toiminta ei laajentunut, kannattavuus heikkeni, rahoitus kiristyi ja tuottavuus huononi.

Vuosikertomuksen ja muiden tietojen perusteella on varmaa, että Alma Median kaikki tunnusluvut vahvistuvat tulevina vuosina. Talentum-kaupassa konserni näyttää kyntensä modernissa tasehallinnassa. Pitkällä aikavälillä Alma Media ei ole se yhtiö mitä se on tänään. Tätä näkemystä tukee sijoitusrahastojen mielenkiinnon herääminen konsernin osakkeita kohtaan.

Henkilöstöraportin itu

Henkilöstö on saanut 86-sivuisesta toimintakertomuksesta kaksi sivua. Onneksi vähäisen määrän korvaa laatu. Alma Media uskoo vahvoihin merkkeihin ja ammattitaitoon. Viimeksi mainitusta kertoo kannustus urakiertoon ja koulutukseen. Viimeksi mainittuun konserni käytti viime vuonna rahaa kahdeksan miljoonaa markkaa. Sillä saatiin kokoaikainen henkilöstö keskimäärin kahdeksi päiväksi koulutukseen. Kurssipäiviä oli yhteensä 1 141. Painopinnan valmistuksessa, painossa ja jälkikäsittelytehtävissä ammattitutkinnon työn ohessa suoritti 36 ihmistä.

Alma Media näyttää olevan ylpeä pitkistä työsuhteista, eikä ikääntymistäkään hävetä. Konsernin henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli viime vuonna 30 prosenttia. Koko henkilöstöstä yli 64 prosentilla työsuhde on kestänyt vähintään kymmenen vuotta. Toki vaihtuvuuttakin tapahtuu. Vuonna 2000 lähtövaihtuvuus oli kymmenen prosenttia. Mikäli tuotannolliset ja taloudelliset syyt huomioidaan, niin vaihtuvuus oli 15 prosenttia.

Ikärakenteesta huolimatta (tai siitä johtuen) alma medialaisten keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli vain kahdeksan päivää. Se on erittäin vähän.

Henkilöstöasioista kerrotaan esimiesten ja alaisten vuorovaikutuksesta, kannustavasta palkkauksesta sekä yhteistoiminnasta.

Edellä mainittujen asioiden valossa Alma Medialla ei olisi pitkäkään matka henkilöstöraporttiin vuosikertomuksen yhteydessä.

Arto Suninen

Alma Media (konserni)

*arvio

[sivun alkuun] [etusivulle]