Liittosihteeri Pekka Lahtinen korostaa:
Oppilaiden työssä oppimisen jaksoista uusi keino alan myönteiselle kehitykselle

Elokuun alussa viestintäteollisuuden peruskoulutus muuttuu merkittävästi. Opiskeluaika pitenee kahdesta vuodesta kolmeen ja uuteen opinto-ohjelmaan sisältyy 20 viikon työssä oppimisen jakso.

Uudistus koskee kaikkia toimialoja. Viestintäteollisuudessa se toteutetaan viimeisenä.

Vastuu työssä oppimisen paikkojen järjestämisestä on oppilaitoksilla. Työmarkkinajärjestöt ovat suositelleet yrityksille ja niiden työntekijöille uudistuksen myönteistä vastaanottamista.

Muutos on mahdollisuus

”Valtiovallan päättämä muutos on nähtävä ennen muuta mahdollisuutena”, liittosihteeri Pekka Lahtinen sanoo.

”Hyvin järjestetty työssä oppiminen antaa oppilaille konkreettisen kuvan alan työelämästä ja -tehtävistä. Mitä vetovoimaisemmilta ne tuntuvat, sitä tehokkaammin työpaikoilla vietetyt kuukaudet innostavat opiskelemaan ja sijoittumaan valmistumisen jälkeen alalle.”

Lahtinen muistuttaa, että seuraavan 5-10 vuoden aikana viestintäteollisuus tarvitsee paljon uutta työvoimaa, vaikka alaa on lamasta lähtien vaivannut sitkeä työttömyys. ”Suurten ikäluokkien tulo eläkeikään kiristää toimialojen välistä kilpailua nuoren ikäluokan parhaista osaajista.”

”Ay-liikkeelle oppilaiden työssä oppimisen jakso tarjoaa uuden tilaisuuden saada tiivis yhteys tuleviin ammattilaisiin”, Lahtinen korostaa. ”Paljon riippuu siitä, miten ay-aktiivit vastaanottavat työpaikoilleen tulevat nuoret.”

Työnantajat ovat samantapaisessa asemassa. ”Antoisa yhteistyö opiskeluvaiheessa pohjustaa tulevaa palkkausta, kun oppilas ja yrityksen edustajat ovat oppineet tuntemaan toisensa herättäen molemminpuolisen kiinnostuksen.”

Selvät pelisäännöt

Uudistusta säätäessään valtiovalta ei kuunnellut työmarkkinajärjestöjen käsityksiä asiasta. Se jätti osapuolten neuvoteltaviksi toimeenpanon ratkaisevan tärkeät pelisäännöt.

Viestintäteollisuudessa sopiminen oli pitkään pahasti jumissa, Lahtinen kertoo. Lopulta yhteisymmärrys syntyi aiemmin metalliteollisuudessa sovitun mallin pohjalta.

Oppilaat eivät ole työssä oppimisen aikana työsuhteessa, eikä heille makseta palkkaa. Ehdoton sopimuskohta on se, että oppilaiden työ ei saa missään olosuhteissa vaikuttaa yritysten palveluksessa olevien työsuhteisiin. Työssä oppijalla ei myöskään saa teettää ylitöitä.

Viestintäalan ammattiliitolla ja Viestintätyönantajilla (VTA) on periaatteista ja järjestelyistä selvä sopimus. ”Kun siihen perehdytään työpaikoilla huolellisesti ja ay-aktiivit valvovat asianmukaisesti sopimuksen toteutumista, työntekijöiden asemaa uhkaavia sovellutuksia ei tule”, Lahtinen vakuuttaa.

Sopimus on tammikuun alusta voimassa olleen työehtosopimuksen osa.

Liitot ovat valmistaneet asiasta yhteisen oppaan jaettavaksi työpaikoille. Seikkaperäisen kirjasen nimi on ”Työssäoppimisen opas - Uusi mahdollisuus viestintäalan yrityksille”. Järjestöjen sopimus on sen liitteenä.

Paikkojen hankinnasta vastaavat oppilaitokset ovat järjestelmän sisäänajovaiheessa kovilla. Yritykset ja niiden työntekijät ovat avainasemassa, koska vain kaikkien vastaanottavainen ja vastuullinen suhtautuminen johtaa uudistuksen toteutumiseen hyvin tuloksin.

Alan kuudessa oppilaitoksessa on yksin painoviestinnän linjalla noin 400 aloituspaikkaa ja oppilaita otetaan sisään jopa enemmän, koska kokemuksen mukaan kaikki eivät pysy mukana loppuun asti. Koko viestintäalan toisen asteen aloituspaikkojen määrä nousee yli tuhannen.

”On kova haaste järjestää kaikille työssä oppimisen paikat niin, että oppilaat voivat perehtyä painotalojen toimintaan ja tehtäviin monipuolisesti”, Lahtinen toteaa.

Työssäoppijan kehitystä arvioidaan työpaikoilla

Työssä oppimisen viikot tullaan Lahtisen mukaan jakamaan kaikkien kolmen opintovuoden kesken. Työelämän tehtäviin perehtyminen ja niiden harjoittelu on suunniteltava opinto-ohjelman osaksi. Käytännössä siitä huolehtivat yhdessä oppilaitosten opettajat sekä yritysten nimeämät vastuuhenkilöt. Koulut, isot yritykset ja opetushallinto tulevat laatimaan omat ohjeensa työssä oppimiselle.

Yritysten työntekijöillä tulee olemaan merkittävä rooli itse työn ohjauksessa, työpaikan menettelytapoihin tutustuttamisessa ja myös työturvallisuuden juurruttamisessa.

Oppilaan kehittymistä arvioidaan säännöllisesti. Työtovereiden odotetaan osallistuvan arviointiin aktiivisesti ja rakentavassa hengessä.

Jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen työssä oppimisen kirja. Siihen merkitään työpaikoilla vietettyjen viikkojen olennainen sisältö.

Kolmevuotisen perusopiskelun lopussa oppilas tekee näyttötyön, jonka hyväksyminen on valmistumisen ehtona. Uutuus rytmittää oppilaiden valmistumista niin, että viimeisen vuoden opiskelijat eivät siirry työmarkkinoille yhtäaikaisesti, kuten aiemmin.

Kesällä 2004 työpaikoilla on uutta jännitettävää. Silloin työntekijät voivat ensimmäistä kertaa nähdä, miten ”omat työssä oppijat” ovat opinnoissaan ja näyttötyössään menestyneet ja miten he sijoittuvat työelämään.

Teksti Juhani Artto
Kuvat Kalevi Keski-korhonen

[sivun alkuun] [etusivulle]