Juhani Artton matkat maailmalla ja tietoverkoissa
Ammattiyhdistysliike ja internet

Juhani Artto on kirjoittanut 1980-luvun alkupuolelta lähtien ay-lehtiin lukuisia artikkeleita, reportaaseja ja uutisia muiden maiden työelämän asioista.

Vuoteen 1994 Artto hankki aineistonsa paikan päällä eri maanosissa. Hän on tehnyt juttuja noin sadassa maassa. Nykyisin hän matkustaa ympäri maailmaa internetin avulla työhuoneessaan Helsingin Töölössä.

Olin 35-vuotias kun 1980-luvun alussa lähdin laukku olalla ulkomaille etsimään työtä ja toimeentuloa sekä tyydyttämään uteliaisuuttani. Maailmalla tavallisesti yövyin viiden dollarin hotelleissa ja liikuin halvoilla busseilla. Pari kertaa vuodessa kävin Suomessa ja kirjoitin lehdille jutut, joihin olin kerännyt aineiston ulkomailta.

Ankarat kielikylvyt

Diplomi-insinööri Juhani Artto teki 1980-luvulla henkilökohtaisen vallankumouksen. Ensin hän oli vuoden hiekkapuhaltajana Länsi-Saksassa. Näin hän oppi germaanien kielen.

Ranskan, espanjan ja portugalin Artto opetteli lukemisen ja haastattelemisen vaatimalle tasolle omintakeisen kielikylvyn avulla. Eri vuosina hän vuokrasi Ranskan Perpignanista, Espanjan Barcelonasta ja Brasilian Sao Paolosta huoneen, luki niissä lehtiä sanakirjan ja kieliopin avulla, kuunteli radiota ja katseli televisiota. Näin uudet kielet tarttuivat sekä korvaan että sanavarastoon, ja mahdollisuudet tehdä lehtimiehen työtä Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Länsi-Euroopassa paranivat ratkaisevasti.

Artton lehtimiesuran huippuhetkiin kuuluu kevättalvi 1987 valkoisten vallanpitäjien hätätilaan julistamassa Etelä-Afrikassa. Sitä boikotoineen Suomen journalistit eivät tuolloin saaneet Etelä-Afrikkaan viisumia, mutta Artto salasi ammattinsa ja hankki viisumin Lontoosta esiintyen kansainvälisenä yrityskonsulttina. Se kelpasi apartheid-koneistolle. Uudestaan hän raportoi Etelä-Afrikasta keväällä 1994 ennen maan ensimmäisiä vapaita vaaleja.

”Samoin kuin varmaan moni muukin suomalainen tunnen olleeni mukana Etelä-Afrikan vapautuksessa. Lehtimiehenä olen aina koettanut puolustaa kaikkein köyhimpiä ja syrjityimpiä ihmisiä.”

”Yleensä työ ulkomailla ei ollut yhtä dramaattista kuin Etelä-Afrikassa 1987. Tein paljon muun muassa eri toimialojen tuotantolaitoksista reportaaseja ja haastattelin ay-aktiiveja. Hauskinta oli tavata ihmisiä, joilla oli luova ote ay- ja muuhun kansalaistoimintaan. Tapasin ympäri maailmaa suuren määrän perin juurin hyviä ihmisiä.”

Intenetistä uusi väline

Kesällä 1994 Juhani Artto kiinnostui internetistä, kun siitä alettiin julkaista Suomen ja maailman lehdissä isoja juttuja.

”Marraskuussa 1994 kuulin ensi kerran oman modeemin särinän. Ääni oli ruma, mutta se herätti minussa heti suuria odotuksia, enkä ole joutunut pettymään.”

”Internetissä on valtavasti tietoa maailmasta. Sen ansiosta käytössäni on ollut jo vuosia laadukasta tietoa enemmän kuin maailman parhaiden lehtien toimittajilla oli ennen internetiä. Kun raportoin esimerkiksi lakosta Kanadassa, hankin tiedot kanadalaisten sanomalehtien ja ay-järjestöjen verkkosivuilta. Postituslistojen aineistot ovat usein auttaneet minut suomalaisia kiinnostavien uutisten jäljille.”

”Sähköpostin avulla olen silloin tällöin täydentänyt webin tarjoamia tietoja.”

”Internetissä on myös paljon käytännön tietoa. Joskus olen tarvinnut maltalaisen ammattiliiton puhelinnumeron, joskus tietoja ay-johtajien titteleistä tai liittojen jäsenmääristä.”

”Internetissä on mielettömästi myös viihdettä. Sen osuus kasvaa koko ajan, mutta niin kasvaa myös laadukkaiden, hyvin toimitettujen web-sivustojen määrä. Usein sanotaan, että netistä on vaikea löytää tietoa. Pätevän ja luotettavan tiedon löytäminen tulee kuitenkin koko ajan helpommaksi.”

”Kokematonkin käyttäjä voi omaksua hyvän hakuoppaan neuvot muutamassa tunnissa. Webissä on tarjolla useita suppeita, suomenkielisiä tiedonhaun oppaita. Niiden avulla välttyy satunnaisen surffailun aiheuttamilta turhautumilta. Lisäksi aina voi kysyä neuvoja kokeneilta käyttäjiltä. Onneksi pelin henkeen tietoverkossa kuuluu vielä kaverin auttaminen.”

Ammattiosastot mukaan

Artto odottaa, että yhä useampi ammattiosasto aktivoituu hyödyntämään internetiä sekä tiedonlähteenä että julkaisukanavana. Viime vuosina sähköinen tietoverkko on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi varsinkin työtaistelujen aikana. Internet mahdollistaa aiempaa laajemman ja nopeamman kansainvälisen solidaarisuuden. On mainiota, että ay-liikkeellä on uusi väline, jolla vastata liike-elämän kansainvälistymiseen.

Internet on useasti edullinen tiedonhankintaväline. Kun tallentaa tiedot omalle koneelle tai tulostaa ne paperille,  se on hyvin edullista verrattuna kirjan tai lehden ostamiseen.

”Julkaiseminen internetissä ei maksa paljon, ellei työtunteja lasketa. Samalla tavoin kuin ay-aktiivit ovat opetelleet lukuisia muita asioita, he voivat panna internetin palvelemaan ay-liikkeen tarpeita. Vaikeinta on alussa. Sen jälkeen oppiminen etenee kiihtyvällä vauhdilla.”

”Ponnisteluista tulee sitä tuloksekkaampia, mitä useamman monikansallisen yrityksen eri maissa toimivat ammattiosastot julkaisevat yhteisellä kielellä, lähinnä englanniksi, omia verkkojulkaisujaan. Näin tieto leviää nopeasti. Kansainvälinen tiedottaminen on tullut yhtä tarpeelliseksi kuin ammattiosaston sisäinen tiedotus. Se on tapa rajoittaa työnantajien mahdollisuuksia panna eri maiden työläiset kilpailemaan toisiaan vastaan.

”Mitä pitemmälle eri maissa toimivat ammattiyhdistykset toteuttavat yhteistä strategiaa, sitä suuremmaksi tulee koko liikkeen voima.”

”Ay-liikkeen kokemukset internetin hyödyntämisestä ovat rohkaisevia. Kun maailman suurimpiin autorenkaiden valmistajiin kuuluva Bridgestone-Firestone kohteli kaltoin työntekijöitään Yhdysvalloissa, kansainvälinen ay-liike julkisti tapauksen tietoverkossa. Eräät maailman laatulehdet kirjoittivat silloin, että ay-liike on aloittanut kybersodan. Ne olivat tajunneet internetin tehon nopeammin kuin moni vaikutusvaltainen ay-järjestö. Bridgestone-Firestonen kamppailun jälkeen ay-liike on käyttänyt internetiä voitokkaasti useassa muussa yhteenotossa.”

”Internet auttaa myös yhdistämään ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen voimia. Uskon, että sillä on kasvava merkitys tulevaisuuden kamppailuissa.”

Omat julkaisut

Artto toimii itsekin julkaisijana internetissä. Hän toimittaa muun muassa englanninkielistä verkkojulkaisua Trade Union News from Finland. Se kertoo maailmanlaajuiselle yleisölle Suomen työelämästä ja ay-liikkeestä. Työtä rahoittavat SAK ja sen yksitoista jäsenliittoa. Artton ”Kuumat uutiset maailmalta” puolestaan välittää suomalaisille lukijoille ay-uutisia Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vuosi sitten Artto perusti yhdessä Viestintäalan ammattiliiton ja Journalistiliiton kanssa verkkojulkaisun Medialinnakkeet. Se tarjoaa viestintäteollisuuden työntekijöille ja muille kiinnostuneille tietoa Suomen mediayhtiöiden taloudesta ja henkilöstöpolitiikasta.

”Samantapainen verkkojulkaisu hyödyttäisi kaikkien muidenkin toimialojen ay-toimintaa. Kansainvälisillä toimialoilla parasta olisi julkaista sekä suomeksi että englanniksi.”

Artto on osallistunut myös kehitysmaita koskevan, sähköisen, suomenkielisen tietopankin kehittelyyn. Tänä syksynä verkossa alkaa ilmestyä web-sivusto, joka yhdistää merkittävimpien, ei-kaupallisten tahojen tarjonnan. Mukana on ay- ja kansalaisjärjestöjä sekä kehitysmaiden kanssa tekemisissä olevia viranomaisia.

Maailman pahuus

Internetistä löytyy myös ihmisen pimeä puoli: pommi-ohjeita, lapsipornoa, huumausaineiden valmistusohjeita. Artto ei kuitenkaan usko internetin sensurointiin.

”Ääritapaukset ovat hirveitä, mutta ei maanteitäkään suljeta sen takia, että niitä pitkin kuljetetaan huumeita. Ongelmat täytyy ratkaista niiden juurilla, ei internetiä sensuroimalla.”

”Taloudellinen sabotaasi voi aiheuttaa paljon suurempia ongelmia kuin haitallisten sisältöjen julkaiseminen. Sabotaasista on jo vakavia näyttöjä. Jopa tietoverkon ’Tshernobyl’ on mahdollinen. Mitä heikommin tietosuoja on järjestetty, sitä ikävämpiin seurauksiin koko ajan kasvava riippuvuutemme tietoverkoista johtaa. Sabotaasin ja tahattomien tuhojen mahdollisuus kannattaa ottaa todesta. Muutoin uudesta tehovälineestä voi koitua enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Internet sekä yhdistää että erottaa ihmisiä. Se sekä laajentaa että supistaa ihmisen elämää. Internet on kuitenkin vain väline. Osaavasti käytettynä se osaltaan auttaa muuttamaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi.”

”Diktatuureille internet on kiusallinen uutuus, koska sen salliminen laajentaa sananvapautta, mutta sen kieltäminen rajoittaa talouselämän kehitysmahdollisuuksia.”

Teksti Veikko Tarvainen
Kuva Kalevi Keski-Korhonen

Sanastoa, linkkejä ja oppaita

Internetin WWW-sivuista (World Wide Web eli maailmanlaajuinen verkko) käytetään myös sellaisia nimityksiä kuin: kotisivu, nettijulkaisu, veppisivu, web-sivusto, sähköinen verkkojulkaisu, tai saitti. Joku koiranleuka on korvannut wide sanan wild (villi) sanalla. Internet on villi väline.

Linkkejä:

http://www.kaapeli.fi/artto/
Juhani Artton kotisivu sisältää paljon linkkejä internetin käyttöön, työelämän ja ay-liikkeen taustoihin ja uutisiin sekä kehitysmaakysymyksiin

http://www.internetix.ofw.fi/
Internetistä löytyy perustietoa internetistä ja monista muissa asioista suomen kielellä. Internetin kautta  voi myös opiskella - osin ilmaiseksi - monia kursseja.

Internet - tiedonhaun opas
http://www.kaapeli.fi/artto/hakuopas.htm

”Suitsait” - nopeasti luotettavaa tietoa webistä
http://www.kaapeli.fi/suitsait/

Myös ulkomaisia hakukoneita voi käyttää, vaikka ei osaisi vierasta kieltä sanaakaan, kun on opetellut käyttämään suomalaisia hakukoneita.

Erittäin tehokas norjalainen Fast- hakukone
(http://www.ussc.alltheweb.com/ ) tuottaa välillä paljon enemmän suomalaisia www-osoitteita kuin suomalaiset hakukoneet.

Internet-oppaita:
Jesper Ek: Opi Internet helposti
Jesper Ek: Opi surffaamaan Internetissä helposti

[sivun alkuun] [etusivulle]