Esa-konserni ottaa
kohtuullisia riskejä

Viestintäalan vuosikertomukset ovat tätä nykyä täynnä uutta mediaa. Piristävän poikkeuksen tekee Esa-konserni. Sen vuosikertomusta on höystetty katkelmilla historiikista. Siinä tehdään myös vertailuja tämän päivän ja sadan vuoden takaisen toiminnan kesken. Kertomuksen kuvituksessa on konsernin johtoa sijoitettu vanhoihin valokuviin, sellaisiin ympäristöihin jotka aikanaan olivat kehityksen kärjessä. Valittu tyyli selittyy Etelä-Suomen Sanomien täksi vuodeksi osuvalla 100-vuotisjuhlinnalla.

Runsaasta tekstistä huomaa kuitenkin Esa-konsernin olevan erittäin vahvasti mukana viestinnän muutoksissa. Merkittävä panostus sähköiseen mediaan oli 33 prosentin omistusosuuden osto tietohallinto- ja internetpalveluja tuottavasta HTK Netcommunicationista.

Digitaaliseen televisioon konserni laittoi näppinsä merkitsemällä yli 13 prosentin siivun Wellnet hyvän olon verkko Oy:stä.

Ja koska sisällön tuottamisen käyttö laajenee, niin Esa-konserni teki vahvan liittoutuman Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:n kanssa. Päälehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa tehtiinkin sopimus tekijänoikeuksien siirtymisestä työnantajalle.

Konsernin investoinneista riitti kuitenkin melkoinen potti myös perinteisenpään toimintaan. Viitisen miljoonaa markkaa käytettiin lehtitehtaan koneisiin ja laitteisiin. Esa Print Oy:n toimitilamuutoksiin ja laitteisiin satsattiin toiset 5 miljoonaa markkaa.

Digitaalista prepress-osaamista konserni vahvisti hankkimalla 76 prosenttia Repronet-yhtiöstä.

Kokonaisuudessaan konsernin investoinnit viime vuonna olivat bruttona yli 21 miljoonaa markkaa.

Esa Print iskussa

Kaupallisissa kirjapainoissa vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta Esa Print Oy ilmoittaa luottavansa tulevaisuuteen. Peruste näkemykselle löytyy vahvasta omistajataustasta, ammattitaitoisesta henkilöstöstä sekä tehdyistä investoinneista.

Viime vuosi Esa Printillä meni kuitenkin tappiolle. Syinä olivat vienti ja B2-formaatin painokoneen käyttöönotto. Venäjän viennin yhtiö lopetti tilapäisesti kesällä. Tilannetta paikkasi kotimaan hyvä kysyntä. Siinäkin kilpailun kerrotaan olevan kovan. Kun sata vuotta sitten helsinkiläiset kirjapainot menivät maaseudulle kilpailemaan paikallisten painojen kanssa, niin nykyään maaseudun painot ovat lähteneet vanhoilta markkinoiltaan muiden vesille kalastamaan.

Esa-Print Oy:n toimintaa tukevat kuitenkin myös tuhannen asiakkaan rekisteri, uusi tekniikka ja moottoritie, joilla suuremmat markkinat tulevat lähemmäksi. 

Jakajista pulaa

Esa Jakelut Oy:n taloudesta konsernin vuosikertomus ei kerro mitään. Laadun mainitaan olleen tyydyttävän, paitsi myöhässä jaetuissa lehdissä. Niissä jäätiin laatutavoitteista. Tämä johtui lievästä pulasta ammattitaitoisissa sanomalehdenjakajissa, suuresta vaihtuvuudesta ja runsaista sairaslomista.

Viime vuoden merkittävimpiä tapahtumia jakeluyhtiössä olivat kuljetuksen ja jakelun laadunseurantajärjestelmän sisäänajo ja Heinolan jakelun uudelleenorganisointi.

Sähköinen ei uhka

Etelä-Suomen Sanomissa ei sähköisiä jakeluteitä koeta uhkana. Niiden nähdään täydentävän toisiaan. Varmasti tästäkin johtuen lehdessä toteutettiin sen historian suurin toimituksellisen työn kehitysprojekti. Vastauksia haettiin kysymyksiin, kuinka toimituksen työskentelytapoja kehittämällä voidaan kohottaa lehden laatua, ja kuinka sama organisaatio valjastetaan tuottamaan myös reaaliaikaista aineistoa sähköisiin jakelukanaviin.

Muuten Etelä-Suomen Sanomat ei saavuttanut täysin odotuksia. Ei sillä kuitenkaan heikosti mennyt, vaikka päivittäistavarakaupan ilmoittelu jonkin verran väheni. Levikissä päästiin hienoiseen lisäykseen. Kestotilausten määrä nousi yli 90 prosenttiin tilaajista. Lehden vahvaa asemaa alueellaan kuvaa tilaajapeitto, joka oli yli 70 prosenttia. Etelä-Suomen Sanomien taloudellista tulosta kuvataan sanalla ”hyvä”.

Itä-Häme lehden tuloksen arvosana oli tyydyttävä. Lehti kärsii alueellaan muuttotappiosta ja väestön ikääntymisestä. Nämä vähentävät palveluja ja sitä kautta myös ilmoituksia. Itä-Häme lehden suhde lukijakuntaansa on kuitenkin hyvin intensiivinen.

Kannattavuus hyvä

Talouden tunnusluvuilla mitattuna Esa-konserni eteni vankasti. Liikevaihto nousi vain hieman, vajaaseen 217 miljoonaan markkaan. Toiminta kuitenkin kannatti erinomaisesti, sillä käyttökateprosentti oli edelleen yli 20. Kunnon katteesta johtuen konsernin rahoituskin riitti mainiosti. Kun varoja jäi varsinaisen toiminnan kulujen jälkeen yli 49 miljoonaa markkaa jäljelle, niin investoinneista huolimatta pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin 20 miljoonan markan edestä. Tosin lyhytaikaiset velat lisääntyivät. Tällaisella rahoitukselle konsernista tulee laakista lähes velaton, jos investoinneissa pidettäisiin parin vuoden paussi. Toisaalta rahaa riittää omastakin takaa toiminnan laajentamiseen. 

Konsernin emo, Top Press Oy sai Esan Kirjapaino Oy:ltä 38 miljoonaa markkaa konserniavustusta.

Henkilöstö esillä

Esa-konsernin arvoissa ja toimintaperiaatteissa henkilöstöllä on vuosikertomuksen mukaan vahva rooli. Vuosisadan alun alistamisesta on siirrytty tasa-arvoiseen, koko työyhteisöä hyödyttävään osaamisen jatkuvaan kehittämiseen oppivien organisaatioiden kautta.

Koulutukseen Esa-konsernissa käytettiin viime vuonna työtunteja 13.000 ja päiviä 1.600. Myös fyysinen ja psyykkinen jaksaminen olivat kehittämisen kohteina.

Arto Suninen

ESA-KONSERNI

*arvio