TS-Yhtymä hioo kulmakiviään

Toimintakertomuksissaan TS-Yhtymä ei pahemmin muita kuin taloudellisia asioitaan esittele. Pieni lievennys on kuitenkin tapahtunut. Etu- ja takakansien sisäpuolet on varattu muulle kuin suoraan rahaan liittyviin asioihin.

Etukannen kääntöpuolella TS-Yhtymä kertoo suhteistaan kotimaakuntaansa. Osallistumista tapahtuu yhtymän mukaan monella tasolla. Näkyvin tapahtuma on Turun Messut, joihin Turun Sanomien lukijat kutsutaan mukaan. Nuoremmille ja varttuneemmille lapsille järjestetään kilpailuja. Toimintakertomus toteaa ”kuten kilpailussa aina, parhaisiin saavutuksiin yltäneet pääsevät pokkaamaan palkintoja.”

Jalostusarvo vain kasvaa

Tämä on sisäistetty myös yhtymässä. Sille osalle henkilöstöä maksettiin tulospalkkioita, jotka työskentelivät tulostavoitteensa saavuttaneessa konsernin yhtiössä. Kuten elämässä aina, vaikka olisi kuinka hyvä, niin vastatuulituloksia ei arvosteta, eikä myötätuulesta sakoteta. Vaikka toimintakertomus ei kerro ketkä jäivät ilman, niin valistunut arvaus voi johtaa Polytypoksen henkilöstöön, sillä heidän työnantajayhtiönsä teki tappiota.

Muuten TS-Yhtymällä on rinta rottingilla. Hallituksen toimintakertomus mainitsee Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen jo pitkään, ja sen että tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös TS-Yhtymässä toteutetut toimet. Pitää täysin paikkansa. Kun konsernin jalostusarvo (arvonlisäys), josta BKT muodostuu, oli vuonna 1995 vajaat 480 miljoonaa markkaa, niin viime vuonna se oli jo yli 634 miljoonaa markkaa.

Talouden näkökulmasta TS-Yhtymä taitaa kasvun ja tuottavuuden. Viiden vuoden luvut kertovat liikevaihdon lisääntyneen joka vuosi. Kuitenkin toiminnan laajentaminen on vaatinut suhteellisesti koko ajan pieneneviä henkilöstökuluja. Kun palkkakustannukset olivat viisi vuotta sitten melkein 40 prosenttia liikevaihdosta, niin nyt osuus on 29 prosenttia. Yhtymän henkilöstömäärä onkin pudonnut samalla aikavälillä yli 700 hengellä. Jakelun siirtäminen Suomen Postille selittää siitä vain noin 400 henkeä. TS-Yhtymä käyttää valteistaan nimitystä: kilpailukykyisiksi hiotut kulmakivet.

Edelleen kova kate

Yhtymän kulmakivet jauhoivat viime vuodelta 1 232 miljoonan markan liikevaihdon. Konserni siirtyi siten miljardikerhoon. Kun yleensä kasvu rasittaa kannattavuutta, niin TS-Yhtymällä näin ei käynyt, sillä käyttökateprosentti oli edelleen yli 20. Konsernin liikevoittokin kasvoi lähes 40 miljoonaa markkaa, vaikka suuret investoinnit lisäsivät poistoja.

Merkittävintä investoinneissa oli se, että ne tehtiin suurelta osin tulorahoitukselle. Siksi korkokulut ei nousseet, vaan nettona jopa alenivat. Verojen jälkeenkin konsernin voitto oli 88 miljoonaa markkaa. Siitä meni kuitenkin vähemmistöosuutena 20 miljoonaa markkaa Helsinki Media Companyn tulosta kasvattamaan.

Tase vahvistui

Vuosien myönteinen kehitys näkyi ilman muuta taseessa. TS-Yhtymän vakavaraisuus ylitti jo 40 prosentin rajan, ja sen kerrotaan kohta olevan yli 50:en. Muutos on erittäin merkittävä, kun muistetaan konsernin toiminnan yllätyshankinta, Helsinki Median paino ja muut investoinnit. Tasevahvuutta ei ole siten rakennettu toiminnallisen vahvuuden kustannuksella.

Rahansa konserni mätti investointeihin. Siksi maksuvalmius ei ollut vuoden lopussa huippuluokkaa. Quick ratio oli 0,64, mutta se noussee nykykannattavuudella varsin nopeasti. Selvä muutos tapahtui velkojen suhteessa liikevaihtoon.

Osaltaan taseen vahvistumiseen vaikutti Helsinki Media Companyn tulo Hansaprintin osakkaaksi 40 prosentin vähemmistöosuudella. Osakkeista maksettiin 103 miljoonaa markkaa. Siitä 45 miljoonaa markkaa meni osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon.

Vaikka TS-Yhtymän suurin omaisuus tasearvoltaan on koneet ja kalusto, niin muista sijoituksista löytyy melkoisesti rahoja. Muita kuin tytär- tai osuusyhtiöiden osakkeita oli viime vuoden alussa kirjanpitoarvolta 124 miljoonaa markkaa, mutta vuoden lopussa ne olivat kasvaneet jo 170 miljoonaan markkaan. 

Rakenne selkiytyi

TS-Yhtymän rönsyinen lista konsernin yhtiöistä on lyhentynyt. Emoyhtiön, ja Turun Sanomien, sekä painotoiminnan rinnalle muodostettiin paikallislehtiryhmä. Sitä rakennettiin Salon Seudun Sanomat Oy:n ympärille.

Toimialoittain eniten liikevaihtoa konsernille tekivät painopalvelut. Niiden osuus oli 63 prosenttia. Hansaprint Oy:n liikevaihto nousi 85 prosentilla. Siitä tuli kymmenystä vailla 20 prosentin käyttökate. Kate oli kuitenkin aleneva. Se johtui suurten koneiden sisäänajovaiheesta.

Polytypos Oy teki liikevaihtoa 118 miljoonan markan verran. Supistuvista markkinoista huolimatta yhtiöön uskotaan ja lomakkeille löytyvän käyttäjiä. Polytypoksen kannattavuutta nostetaan rationalisoinnilla.

Viestinnän osuus oli konsernissa 36 prosenttia. Suuri osa tuli Turun Sanomista. Sen lehtimyynti oli 114 miljoonaa markkaa ja ilmoitusmyynti 217 miljoonaa. Molemmat olivat kasvussa. 

Myös Salon Seudun Sanomat teki runsaan tuloksen, koska perinteitä noudattaen emoyhtiö otti, tai sai, siltä 16 miljoonan markan konserniavustuksen. 

Tulevaisuuden TS-Yhtymän hallitus näkee hyvänä. Perusta näkemykselle löytyy kuuden miljardin markan mainoskakusta, josta sanomalehdet nappaavat jo nyt yli puolet, ja ennusteen mukaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Tähän konserni on valmis ja esitteleekin sen konkreettisesti toimintakertomuksen viimeisellä sivulla. Siellä on kuva Hansaprintin kahdesta heatset-rotaatiosta, joilla päästään laadukkaisiin ja värikkäisiin 48-sivuisiin painoarkkeihin.

Arto Suninen

TS-YHTYMÄ (konserni)

[sivun alkuun] [etusivulle]