Suomenmaa-konserni
kulujen kimpussa

Vakaan toiminnan yhtiölle kulujen kurissa pitäminen on kaikki kaikessa tuloksen tekemisessä. Suomenmaa-konserni sai kaikki yhtiönsä plussalle tiukalla linjallaan. Vaikka konsernin liikevaihto aleni Koillissanomien kirjapainon myynnin myötä, niin kulut alenivat myös. Henkilöstökulut, raaka-ainekulut, liiketoiminnan muut kulut ja suunnitelman mukaiset poistot olivat laskussa. Tämän ansiosta vähän päälle 77 miljoonan markan liikevaihdosta jäi lähes 12 prosenttia käyttökatetta. Se on oikein hyvä saavutus, varsinkaan kun levikki- ja ilmoitustuloissa ei tapahtunut nousua.

Liikevoitto Suomenmaa-konsernilla jäi aikaisemmasta markoilla mitaten, suhteellisesti pysyttiin suunnilleen samalla tasolla. Helpotusta konserni sai alentuneista rahoituskuluista. Nettona konserni maksoi korkoja miljoonalla markalla. Verojen jälkeen voitoksi tuli vajaat kolme miljoonaa markkaa. 

Onneksi pienet osingot

Emon, Suomenmaa-yhtiöt Oy:n hallintoneuvostossa on sellainen remppa ihmisiä, ettei heidän maineensa kestä omistajien jättämistä ilman osinkoja. Onneksi jaettavaksi ehdotettiin vain noin 178 000 markkaa. Suurin osa voitosta saatiin siten vahvistamaan tasetta. Se onkin ollut erittäin heikko. Esimerkiksi vuonna 1995 vakavaraisuus oli vain kuusi prosenttia. Taseen markasta oli silloin muiden rahaa 94 penniä. Vuosi vuodelta Suomenmaa-konserni on hilannut itseään kuiville. Viime vuonna vakavaraisuus oli jo 27 prosenttia. Vaikka sekään ei ole mitenkään loistava, niin Suomenmaa-konserni saisi sen vieläkin paremmaksi. Keino voisi olla jottien tekeminen, eli kiinteistön myyminen. Toisaalta siihen ei ole syytä, sillä nykymenolla tase vahvistuu pikku hiljaa.

Viime vuonna konserni sai jäämään varsinaisesta toiminnastaan rahaa reilusti päälle viisi miljoonaa markkaa. Se riitti neljän miljoonan investointeihin. Kassavirta jäi siten investointien jälkeen positiiviseksi. Koska tällä tasolla tulorahoitus riitti, niin siitä jää rahaa velkojen maksuun. Kunhan vain ei tunnuslukujen kehittymisen myötä päädytä kovempiin osinkoihin. Koska rahat lisääntyivät, niin konsernin maksuvalmiuskin nousi. Quick ratio oli 0,49, joten silläkin on vielä matkaa edes tyydyttävälle tasolle.

Suomenmaa-konserni on joka tapauksessa omilta pääomiltaan melko vahva. Se näkyy siinäkin, että oma pääoma osaketta kohden on noin 200 markkaa. Vielä viisi vuotta sitten se oli vain nelisen kymppiä.

Jerry Cotton meni

Konsernin emon, Suomenmaa-yhtiöt Oy:n tehtävänä on lähinnä omistaa ja painaa. Emoyhtiön 33 miljoonan markan liikevaihdosta teki Painotalo Suomenmaa laskutusta 32 miljoonaa. Sillä painotalo pääsi itsenäisenä yksikkönä voitolliseen tulokseen. Tytäryhtiöiltään emo nappasi 1,5 miljoonan markan konserniavustukset.

Tyttäristä Suomenmaan Kustannus Oy tekee Suomen Keskustan pää-äänenkannattajaa Suomenmaata. Valtakunnallisen painoksen levikki oli viime vuonna 8 335 kappaletta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntapainos pääsi 4 518 kappaleen levikkiin. Keskiviikkonumero jaettiin Oulussa jokaiseen kotiin. Tällöin levikki nousi noin 80 000 kappaleeseen.

Suomenmaan levikki- ja ilmoitustulot alenivat lievästi. Viime vuonna niistä kerättiin hieman päälle 12 miljoonaa markkaa. Suunnilleen saman verran lehti sai lehdistötukea. Jos jätetään keskiviikon numero laskuista pois, niin tuki oli yhtä lehteä kohden 4,31 markkaa. Se osoittaa pienellä tuella päästävän kansalaisoikeuksien kannalta hyvään tulokseen.

Pohjois-Suomen Paikallisuutiset Oy kokosi liikevaihtoa 12 miljoonaa markkaa. Siitä jäi liikevoitoksi noin 200 000 markkaa. Yhtiön lehtiä olivat vuoden lopussa Iijokiseutu, Rantalakeus ja Kalajoki.

Uutisoulu Oy aloitti toimintansa kesäkuun alusta konsernin kaupunkilehtikustantajana. Vajaan vuoden aikana yhtiö sai liikevaihtoa vajaat 8 miljoonaa markkaa. Siitä jäi liikevoittoa kymmenen prosenttia. Yhtiö julkaisi Oulu-lehteä ja Asuntopörssiä. 

Suomenmaa-yhtiöiden vuosikertomuksessa mainitaan nimenomaan, että Kolmiokirja Oy jatkoi edelleen viihde- ja harrastelehtien kustantajana. Isoja ratkaisuja siten lienee harkittu. Perusteltu syy löytyy liikevoitosta. Sitä kun jäin vain prosentin verran 23 miljoonan markan liikevaihdosta. Yksi lehti lopetettiinkin; legendaarinen Jerry Cotton. Tämä oli kauhea isku nuorten miesten lukutaidon kehittymiselle. Naisten lukutaidosta pitävät huolta ainakin toistaiseksi Regina ja Nyyrikki. Kolmiokirja yhdisti Iisakin Iisit ja Iisakin Viihderistikot yhdeksi lehdeksi. Muotimuksut siirtyi uudelle tekijälle.

Koillissanomat Oy myi painonsa ja liikevaihto aleni siitä johtuen 14 miljoonaan markkaan. Liikevoitto kuitenkin nousi, ja oli vajaat 700 000 markkaa.

Kehitystä ja riitoja

Kaikki ei suinkaan ollut Suomenmaa-konsernissa kulujen karsimista. Suurin osa investoinneista meni tietotekniikkajärjestelmiin, niin emossa, konsernin tilauskonttorissa, taloushallinnossa, paikallislehdissä kuin kirjapainon hallinnossa. Suomenmaa-lehden toimituksessa siirryttiin Anygraaf Oy:n Doris-ohjelmistoon. Tietotekniikasta tuli myös kertakuluina lähes miljoona markkaa lisää. Nämä rahat käytettiin koulutukseen.

Henkilöstön osalta konsernissa panostettiin työkykyä ylläpitäviin ohjelmiin ja esimiestaitoihin.

Konserni joutui myös riitelemään Helsingin käräjäoikeudessa. Riita johtui aikaisemman Osakeyhtiö Suomenmaan omistusosuudesta konkurssiin menneestä Oy Radio Ykkönen-Radio Ettan Ab:ssä. Siitä seurasi kaksi tekijänoikeuskorvauskiistaa. Toisen Radio Ykkösen aikaisemmat omistajat voittivat, toinen riita oli vuoden lopussa kesken.

Arto Suninen

SUOMENMAA-YHTIÖT (konserni)

*arvio

[sivun alkuun] [etusivulle]