Otava-Kuvalehdet pitkälle marssille

Yrityksen tase on paljon tärkeämpi kuin tuloslaskelma. Sen vuoksi kouraisee, kun lukee Otava-Kuvalehdet -konsernin viime vuoden taseen tunnuslukuja. Ne ovat surkeita. Konsernin vakavaraisuus oli tilikauden viimeisenä päivänä vain 36 prosenttia. Edes tähän ei olisi päästy ilman pääomalainaa, joka luetaan omaksi pääomaksi. Kun jokaisesta taseen markasta oli 64 penniä velkaa, niin velkojen suhde liikevaihtoon oli melkein sata prosenttia. Kaikkein kurjimmalta näytti maksuvalmius. Quick ratio oli 0,20. Se merkitsee, että jokaista lyhytaikaista velkamarkkaa kohden oli rahoitusomaisuutta vain 20 penniä valmiina.

Talouden perusta terve

Talousprofessorien kehittämät konkurssin ennustamisen tunnusluvut alkavat jo enteillä pahaa. Niiden perusteella Otava-Kuvalehdet -konserni voidaan luokitella sairaaksi yritykseksi. Kun tarkemmin tutkii sairauden laatua niin pelko väistyy. Akuuteista, äkillisistä oireista konserni selviää helpostikin. Kroonisten, pitkäaikaisten oireiden laatu on epäselvä. Konsernin myllerrys on nimittäin sen verran uusi tapahtuma, ettei siitä seurannutta tunnuslukujen muutosta voi vielä oikein krooniseksikaan luokitella. 

Otava-Kuvalehdet -konsernin varsinainen toiminta onkin sillä tasolla, että parempaan suuntaan edetään pitkin askelin. Tie on pitkä kuljettavaksi, ennen kuin kaikki tunnusluvut ovat konsernin perinteiden tason edellyttämällä tasolla.

Jo viime vuonna varsinaisen toiminnan kannattavuus ja tuottavuus auttoi konsernin taloutta. Alenevalla liikevaihdolla tehtiin melkoisen korkea käyttökateprosentti. Siihen vaikuttivat osaltaan omaisuuden myyntivoitot. Ilman niitäkin konserni tekee kohtuullista käyttökatetta. Kulut pysyivät hallussa, ja liikevoitoksi tuli lähes 120 miljoonaa markkaa. Se riitti hyvin velkaisen konsernin korkojen maksuun, johon käytettiin nettona liki 28 miljoonaa markkaa. Tilikauden voitto jäi pienemmäksi kuin vuonna 1998. Syy löytyy verotuksesta. Voitto ennen veroja oli konsernilla noin 94 miljoonaa markkaa. Siitä tuloverot puraisivat 51 miljoonaa markkaa, jolloin viimeiselle riville tuloslaskelmassa jäi vajaat 43 miljoonaa markkaa. Tyylilleen uskollisena Otava-Kuvalehdet jakaa suhteellisen suuret osingot. Niihin ehdotettiin käytettäväksi lähes 20 miljoonaa markkaa. 

Tehostaminen edessä

Kohtuullisella katteella Otava-Kuvalehdet -konserni sai aikaan liiketoiminnan rahavirtaa 91 miljoonan markan verran. Jos tulevat investoinnit ovat kymmenisen prosenttia liikevaihdosta, niin tulorahoitus riittää niihin. Mutta miten lyhennetään velkoja. Konsernin velat ovat luonteeltaan kuin valtion velka, niiden korkorasitus on pieni, eikä takaisinmaksulla siksi ole kiirettä. Taseen tunnuslukuja ei kuitenkaan haluttane pitää surkeina.

Koska varsinaisella toiminnalla niitä ei hirveän nopeasti kohenneta, niin millä sitten? Otava-Kuvalehdilta onkin edelleen odotettavissa rohkeita ja yllättäviä liikkeitä.

Tämän vuoden puolella Otava-Kuvalehdet myi Rautakirjan osakkeita. Niistä saatiin 178 miljoonaa markkaa velkojen lyhentämiseen.

Kaikki osat voitolla

Viestintäalan myllerryksen ytimessä konserni on muuttanut myös rakennettaan. Otava-Kuvalehdet Oy:stä on muodotettu emo, joka hallinnoi ja rahoittaa. Varsinainen toiminta tapahtuu Kustannusosakeyhtiö Otavassa, Otava Kirjapaino Oy:ssä ja kahdessa alakonsernissa: Suuressa Suomalaisessa Kirjakerhossa ja Yhtyneissä Kuvalehdissä.

Eniten liikevaihtoa teki Yhtyneet Kuvalehdet, 691 miljoonan markan edestä. Siitä jäi liikevoittoa 113 miljoonaa. Sananvapauteen, rehellisyyteen ja isänmaallisuuteen perustuvalla toiminnalla tehtiin 40 eri aikakauslehteä. Kokonaislevikki niillä oli lähes 1,8 miljoonaa kappaletta. Yhtyneet Kuvalehdet -alakonserni toimii myös Virossa. Siellä julkaistaan aikakauslehtiä ja pyöritetään kirjakerhoa.

Toiseksi eniten liikevaihtoa keräsi Kustannusosakeyhtiö Otava. Sen liikevoitoksi jäi 39 miljoonaa markkaa 251 miljoonan liikevaihdosta.  Yhtiön kerrotaan saavuttaneen ja osin ylittäneen toiminnalliset tavoitteet myynnissä ja tuotekehityksessä. Erityisen hyvin yhtiöltä sujui yleisen kirjallisuuden kustannustoiminta. Siinä kasvua tuli 14 prosenttia. Vuoden kruunasi Kristina Carlsonin tuoma Finlandia-palkinto. Iloa tuli Laila Hietamiehestä, jonka kirjojen myynti ylitti kolmen miljoonan kappaleen rajan. Hyvin myivät myös Mauri Kunnas, Tellervo Koivisto ja Max Jakobson.

Suuren Suomalaisen Kirjakerhon liikevaihto oli 139 miljoonaa markkaa, ja siitä jäi 2 miljoonan markan liikevoitto. Alakonsernin kilpailua kovensi Stockmannin Kirjakerho, joka toimii WSOY:n suojissa. Suuri Suomalainen Kirjakerho kykeni kuitenkin lisäämään jäsenmääräänsä liki 4 prosentilla. Nyt se on yli 270 000.

Otavan Kirjapaino Oy:lle sen ensimmäinen vuosi yhtiönä oli tapahtumarikas. Toimintaa keskitettiin kirjojen valmistukseen. Varastointi- ja lähetysliiketoiminta meni Kirjavälitykselle, mukana seurasi 34 henkilöä. Kaikkiaan Kirjapaino teki viime vuonna 6,3 miljoonaa kirjaa ja 2,2 miljoonaa vihkomuotoista tuotetta. Niillä saatiin aikaan 70 miljoonan markan liikevaihto. Siitä jäi liikevoitoksi 3 miljoonaa. Kirjapainon toimintaa piristi syksy, jonka ansiosta painon käyttöaste oli vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvä. Vaikeuksia tuli lähinnä viennin vähentymisestä ja kuntien heikosta taloustilanteesta, joka pitää edelleen koulukirjojen kysyntää kurissa.

Parhaat voimat kehissä

SanomaWSOY:n suunnan ollessa ulkomaille, niin Otava-Kuvalehdistä on muodostumassa oikea suomalaisuuden linnake.

Hallituksesta löytyvät Reenpäiden lisäksi Ollila, Jakobson ja Ehrnrooth. Otavan kirjalliseen neuvottelukuntaan kuuluvat muun muassa Klinge, Hägglund, Kolbe, Leskinen, Matomäki, Niiniluoto, Setälä, Suomi ja Valtasaari.

Arto Suninen

OTAVA-KUVALEHDET (konserni)

[sivun alkuun] [etusivulle]