Bonnier kalistelee
sapeleitaan
Suuri Pohjoismainen Mediasota on lähempänä kuin
koskaan. Joukot on ryhmitelty ja on seuraavien
maneerien vuoro. Monikansallinen ruotsalainen mediajätti
Bonnier kalistelee uhkailevasti taloutensa sapeleita
ja konsernijohtaja luo Bonnier-talosta Tukholmasta
Vapaa sana-patsaan vierestä uskoaan joukkoihin:
tulemme olemaan suurin mediayritys pohjois-Euroopassa,
tulemme olemaan yksi suurista, kannattavista ja
nopeimmin kasvavista yrityksistä, ja tulemme
johtamaan julkaisuksellista kehitystä.
Uusi organisointi
Armeijansa Bonnier ryhmitti uudelleen sen jälkeen, kun
konserniin liitettiin Marieberg vuoden 1998 kesäkuussa.
Nyt on mukana seitsemän liiketoiminta-aluetta.
Ehdottomasti suurin niistä oli viime vuonna Bonnier
Media. Liikevaihtoa se teki noin 5,5 miljardia
markkaa, josta jäi liikevoittoa reilut 260 miljoonaa.
Bonnier Mediassa ovat mukana konsernin
kirjankustannusta, aikakauslehtiä, elokuvia ja
musiikkia, radio- ja TV-toimintaa sekä multimediaa.
Bonnier Media myös kansainvälistyi vauhdilla, sillä
sen liikevaihdosta tuli ensimmäistä kertaa yli
puolet ulkomailta. Kovassa kasvussa pärjäsivät
aikakauslehdistä varsinkin Veckans Affärer ja
amelia. Saksassa kirjankustantaminen teki ennätystuloksen.
Vauhdissa oli myös Svens Filmindustri, jolla sattui
vuoden varrelle useita elokuva- ja TV-tuotantoja.
Elokuvateatteriketju SF Bio sai entistä enemmän kävijöitä
menestyselokuvien johdosta.
Erittäin hyvin menestyi liiketoiminta-alueista Dagens
Industri. Se lisäsi liikevaihtoaan 11 prosentilla,
mutta vieläkin selvemmin nousi liikevoitto. Sitä jäi
165 miljoonaa markkaa 791 miljoonan liikevaihdosta.
Suurin menestyjä oli Dagens Industri -lehti. Sen
levikki nousi jo 16:sta peräkkäisenä vuotena. Viime
vuonna levikiksi tuli 115.000 kappaletta.
Pietarissa ilmestyvä Delevoj Petersburg kärsi ruplan
heikosta arvosta. Vaikeuksia oli myös Virossa Äripäivän,
Liettuassa Dienas Bizness´in ja Latviassa Verslo
Ziniosin kanssa. Hyvin meni Tanskassa, jossa Dagbladet
Börsen ylitti odotukset. Talouslehtiä konsernilla
oli myös Puolassa, Itävallassa ja Sloveniassa.
Ilmoitukset
laskussa
Kolmas liiketoiminta-alue oli Dagens Nyheter. Siitä
keskeisen osan muodosti aamulehti Dagens Nyheter. Se
oli pahoissa vaikeuksissa, kun ilmoitustulot alenivat
kahdeksalla prosentilla talouden nousukaudesta
huolimatta. Levikki pysyi kuitenkin vakaana. Tälle
liiketoiminta-alueelle kertyi liikevaihtoa vajaat 1,7
miljardia markkaa. Liikevoittoa siitä jäi vain 113
miljoonaa markkaa.
Muut konsernin aamulehdet ilmestyvät Skånessa, alueella
jota luonnehditaan taloudellisesti jännittäväksi ja
kasvavaksi. Kiitos uuden Ruotsin ja Tanskan yhdistävän
sillan. Sydsvenska Dagbladet liiketoiminta-alueeseen
kuuluivat Myös Ystads Allehanda, Trelleborgs
Allehanda ja osuus Kristianstadbladetista. Yhteensä
lehdet pääsivät 690 miljoonaan liikevaihtoon. Sillä
saavutettiin 88 miljoonan liikevoitto.
Konsernin iltapäivälehdet ovat Expressen
liiketoiminta-alueessa. Siihen kuuluvat
Expressen-lehden lisäksi GT, Kvällsposten, neljännes
BPG:stä ja expressen.se. Ryhmä pääsi aikaisempaa
parempaan tulokseen. Syy löytyy selvästi
alentuneista kustannuksista. Niiden takana on uusi
hinnoittelumalli. Sitä kokeiltiin aikansa Motalassa
ja Tranåsissa, ja kun tulokset olivat hyvät niin käytäntö
yleistyi. Nykyään Expressen-lehteä myydään joko
liitteillä kymmenellä kruunulla tai ilman,
jolloin hinta on kahdeksan kruunua. Hinnoittelulla on
saatu vähennettyä painokustannuksiltaan kalliita
osia lehdessä.
Iltapäivälehdillä konserni teki liikevaihdostaan vähän
päälle miljardi markkaa. Liikevoitto painui
kuitenkin hieman tappiolle.
Bonnier Affärsinformation liiketoiminta-alue kasasi
melkoisen liikevaihdon, lähes 800 miljoonaa markkaa.
Se saatiin myymällä talous, yritys- ja
markkinatietoa. Liikevoitto kolminkertaistui mutta jäi
silti vähäiseksi, kun sitä tuli vain 33 miljoonaa.
Affärsinformationin toiminta on kuitenkin kovasti
kasvavaa, ja siksi se vaatii panostuksia.
Koroista eroon
Kokonaisuudessaan Bonnier-konsernin liikevaihto ylitti
selvästi 10 miljardin markan rajan. Kulut pysyivät
hieman aikaisempaa paremmin hallussa, ja käyttökateprosentiksi
konserni sai vähän päälle kymmenen.
Poikkeuksellisen suurten poistojen jälkeen
liikevoitto oli 487 miljoonaa markkaa.
Selvästi pienentyneet rahoituskulut auttoivat konsernia
pääsemään 167 miljoonan markan voittoon
tuloslaskelman viimeisellä rivillä.
Varustaessaan tasettaan sodankäyntiin konsernilla oli
kova kiire saada velkojaan pienemmiksi. Niiden
maksamiseksi myytiin osakkeita, kiinteistöjä,
viikkolehti Året Runt ja osuus Söndagsavisen
International Ab:stä. Myynneistä tuli yhteensä noin
400 miljoonaa markkaa. Sen ansiosta konsernin
velkojen suhde liikevaihtoon aleni 50 prosenttiin.
Selkeä parannus tapahtui maksuvalmiudessakin, kun
quick ratio oli 0,76. Vakavaraisuus ei noussut
kuitenkaan kuin yhden prosenttiyksikön, päätyen 40
prosenttiin.
Bonnierilla on kuitenkin melkoinen tekeminen
kannattavuutensa parantamisessa, sillä kassavirran
suhteellinen heikkous veti jo nyt käteisen rahan määrän
tosi pieneksi. Yritysten välisessä sodankäynnissä
Bonnierin tunnusluvuilla voi pärjätä vain siksi,
koska ruotsalaiset ovat armottoman kovia käyttämään
pääomia hyödykseen.
Arto Suninen
BONNNIER AB (konserni)
|
|
1999
|
1998
|
|
Liikevaihto,
Mmk.
|
1 0498,6 |
9 791,5 |
|
Käyttökate-%
|
10,6 |
10,3 |
|
Nettorahoituskulut,
Mmk.
|
48,6 |
127,4 |
|
Tilikauden
voitto, Mmk.
|
167,0 |
- |
|
Maksuvalmius,
QR
|
0,76 |
0,48 |
|
Vakavaraisuus-%
|
40 |
39 |
|
Velat
/ liikevaihto, %
|
50 |
56 |
|
Työn
hyötysuhde*
|
1,56 |
1,53 |
|
Henkilöstö
|
9269 |
8715 |
*arvio, 1 FIM = 0,71 SEK
[sivun alkuun] [etusivulle] |