Kaleva uudistuksilla
uudelle vuosisadalle

Olen kymmenen vuoden aikana vetänyt yli sata yritystalouskurssia. Kun harjoituspinossa on Kalevan tilinpäätös ja paikalla oululaisia, niin he suorastaan innostuvat päästessään tutkimaan oman lehtensä talousnumeroita. Muiden lehtien kohdalla en ole havainnut samaa ilmiötä yhtä voimakkaana. Oululaisten rakkaus oman alueensa lehteen välittyy monella tavoin Kaleva-konsernin viimeisimmästä vuosikertomuksesta.

Kalevalle hyvä arvosana

Ensinnäkin uusi toimitusjohtaja Taisto Riski toteaa Kalevan olevan alueellisesti ylivoimaisen satavuotiaan tuotemerkin. Tätä näkemystä tukee Suomen Gallup-Media Oy:n tutkimus. Siinä haastatellut antoivat Kalevalle kouluarvosanoin 7,97. Esimerkiksi Helsingin Sanomat sai 7,83. Toinen osoitus kiintymyksestä on koulujen suhtautuminen. Kalevan lehtitalossa vierailtiin ahkerasti, ja lehteä käytettiin opetuksessa.

Kolmantena osoituksena on Kalevan levikki. Se oli viime vuonna lievässä nousussa. Kiitos Oulun alueen talouden ja väestön kehityksen.

Kaikki nämä näkyvät tietenkin konsernin luvuissa.

Juhlat rasittivat

Oheisen taulukon mukaan suunta näyttäisi olevan rahallisesti heikkenevä. Se on kuitenkin harhaa. Konsernin tulosta rasittivat 100-vuotisjuhlien kertakustannukset, mutta myös Kirkkokadun kiinteistön saneeraus. Siksi siitä jäi viime vuonna vuokratuotot saamatta.

Kalevan kaksi vuotta jatkunut ja nyt loppuunsaatettu investointiohjelma toi myös kustannuksia, kun tuotantolaitteistoa käynnistettiin.

Kaleva-konserni teki viime vuonna liikevaihtoa yhteensä 225 miljoonaa markkaa. Konsernissa ovat mukana  emoyhtiö Kaleva Kustannus Oy:n lisäksi Oulun Jakelutoimisto Oy ja As Oy Oulun Kalevankulma. Lähes koko liikevaihto tehtiin kuitenkin emossa.

Kaleva-lehden tilaustuotot olivat hieman päälle 80 miljoonaa markkaa. Ne tulevat vastaisuudessakin kehittymään tasaisesti, sillä kestotilaajia on lähes 90 prosenttia kaikista tilaajista. Suurin potti kertyi ilmoitustuotoista, noin 130 miljoonaa markkaa. Ne olivatkin lähes 10 prosentin kasvussa. Kalevan ilmoitusmarkkinointia piristettiin itse kehitetyllä menetelmällä, joissa lukijoille arvottiin ilmoittajien 1 000 markan lahjakortteja enemmän kuin joka viikko.

Emon kirjapaino pääsi 12 miljoonan liikevaihtoon. Sitä rasitti Venäjän kaupan hiljeneminen. Vaikutusten kerrotaan olleen vähäisempiä kuin monilla muilla graafisen alan yrityksillä. Kirjapainon liikevaihdosta arkkipainotuotteet tekivät 76 prosenttia ja lehtirotaation tuotteet 16 prosenttia. Loput jäivät atk-lomakkeille.

Kun tuottava kiinteistö oli saneerauksessa, niin konsernin liiketoiminnan muut tuotot putosivat 5 miljoonalla markalla. Liiketoiminnan muut kulut puolestaan nousivat 6 miljoonaa markkaa. Yhteisvaikutus pudotti konsernin liikevoiton 23 miljoonaan markkaan. Tosin ero aikaisempaan ei ollut suuri.

Investoinneista huolimatta Kaleva-konserni sai korkotuottoja. Varsinkin emo on niin rikas, että viime vuoden kokoisella kassavirralla se pääsee tätä vuonna käytännössä velattomaksi yhtiöksi. Verojen jälkeen konsernin voitoksi tuli yli 16 miljoonaa markkaa.

Tase kasvussa

Tulosta rasittaneet uudistukset johtivat taseen kasvuun. Konsernin nettoinvestoinnit olivat 71 miljoonaa markkaa. Siitä lähes 44 miljoonaa meni koneisiin. Sanomalehtirotaatiossa laajennettiin Koenig & Bauer Express 60-painokonetta. Entisten kuuden painotornin rinnalle tuli neljä uutta. Töitä niille tuli, kun tämän vuoden alusta alettiin Kalevassa painamaan Ilta-Sanomia. 

Myös painopinnanvalmistukseen hankittiin uusia laitteita. Niitä olivat suurinformaattinen vedostin arkkiasemointiohjelman kera, Iiris-vedostimen rippikone ja Mac-palvelin.  

Kirkkokadun taloon käytettiin 27 miljoonaa markkaa.

Konsernin kohdalla investoinnit tiesivät lisää velkaa. Pitkäaikaiset vieraat pääomat lisääntyivät 14 miljoonaa markkaa, eli varsin vähän suhteessa käytettyyn rahaan. Joka tapauksessa konsernin vakavaraisuus aleni hieman. Samoin kävi maksuvalmiudelle. Tunnusluvut ovat kuitenkin edelleen hyviä.

Henkilöstö kuntoon

Haasteet Kalevan henkilöstölle ovat kovat. Keski-iän ollessa vuoden lopussa 45 vuotta ja yksi kuukautta tarvitaan toimenpiteitä. Kalevassa on perinteisesti panostettu ruumiillisen kunnon ylläpitoon. Sen rinnalla koulutus näyttää nostaneen päätään. 

Kaleva on ponnistellut pitkään käynnistääkseen Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittaman Oulugram-koulutusohjelman. Puolet siitä toteutui viime vuoden syksyllä. Ohjelma jatkuu tänä vuonna. Tavoitteena koulutuksella on turvata ammatillinen osaaminen ja kyky toimia jatkuvassa rakennemuutoksessa. Oulugram’iin osallistui 37 henkilöä. Englannin, ruotsin, ranskan ja venäjän kieliä opiskeli työpaikalla 32 henkilöä.  

Koska Kalevalla on rahaa, työnsä taitavaa henkilöstöä ja suuret investoinnit tehtynä, niin kysymys kuuluu: mitä seuraavaksi? Osin siihen vastaa toimitusjohtaja Taisto Riski katsauksessaan. Hän kirjoittaa ”... ovat Kalevan edellytykset laajentaa perinteistä sisällön tuottamista myös sähköisen viestinnän välineisiin hyvät.”

Toinen lähellä oululaisten sydänmiä oleva yritys on yksityistämistä kohti etenevä Oulun Puhelin Oy.

Arto Suninen

KALEVA KUSTANNUS (konserni)

*arvio

[sivun alkuun] [etusivulle]