Ilkka-Yhtymä
kohti tietoyhteiskuntaa

Kun rikkaan ja yrittäjähenkisen pohjalaisen henkilöstön omaavan yhtiön toimitusjohtaja kirjoittaa, että pyrimme hakemaan sellaisia kohteita, joissa tuotto-odotukset ovat uuden teknologian, osaamisen ja synergiaetujen hyödyntämisessä, niin pakostakin alkaa miettimään lausuman tarkoitusta. Näyttäisikin siltä, että vanhasta Ilkan toiminnasta ollaan tekemässä lypsylehmää uudemmille aloille. Jotain onkin kasvun eteen tehtävä. Viime vuonna yhtymän toiminnan laajuus pysytteli liki ennallaan, levikkialueella väki vähenee ja toiminta on trimmattu niin viimeisen päälle että.

Suuntaa voi hakea toimitusjohtaja Matti Korkiatuvan katsauksesta. Siinä toistuvat sanat tieto, viestintäyhtymä, verkostoituminen, kumppanuus, operatiivinen yhteistyö, sähköisyys, media, tietoliikenne ja -tekniikka. Korkiatuvan mukaan elämme lehtitalon kannalta vaihetta, jossa internetpalveluihin liittyvät ratkaisut tulevat ajankohtaisiksi. Sähköisten palvelujen toteuttaminen vaativat hänestä henkisiä ja taloudellisia resursseja sekä hyviä alueellisia ja kansallisia yhteistyökumppaneita.

Uusi yhtymärakenne

Ilkka-Yhtymässä armadaa jo ryhmitellään. Tämän vuoden alusta yhtymä toteuttaa konsernistrategian mukaisen rakennemuutoksen, jossa varsinainen toiminta, kustantaminen ja painotoiminta, tapahtuvat emon alaisissa tytäryhtiöissä.

Henkilöstöresursseja Ilkka-Yhtymä vahvistaa moniosaamisella ja työssä jaksamisella. Henkilöstön hyvinvointia rakennetaan yhtymässä arvo- ja ilmapiirikartoitusten perusteella. Mukana ovat myös tiimityö, johtaminen, palkitseminen ja tiedottaminen. 

Taloudellisia resursseja Ilkka-Yhtymällä on entuudestaan. Erittäin vahva tase antaa mahdollisuuden velkaantumiseen. Sen maksamisesta pitäisi huolen vakiintuneen toiminnan vahva kannattavuus. Omastakin takaa rahaa irtoaisi ilman muuta. Viiden viimeisimmän vuoden aikana tehdyt, lähes 230 miljoonan markan investoinnit on jo maksettu. Silti yhtymän taseesta löytyy muita kuin tytär- tai osakkuusyhtiöiden osakkeita liki 50 miljoonan markan edestä. Vaikka vuosikertomuksessa mainitaan, ettei viime vuonna juurikaan käyty arvopaperikauppaa, niin arvo on noussut parisen kymmentä miljoonaa markkaa. Oikea arvo saattaa olla mitä tahansa korkeampaa.

Kehitys maltillista

Ilkka-Yhtymää puskee eteenpäin vanha kannattavaa yritystä koskeva liike-elämän totuus. Kasvaa pitää, tai maksaa entistä enemmän veroja. Viime vuodelta yhtymän verot hipoivat jo 14 miljoonaa markkaa. Suurehkoista investoinneista johtuen tehtiin poistoja 21 miljoonan markan edestä. Niiden pienetessä ja toiminnan kannattavuuden ollessa nykytasoa, seuraa väistämättä uusien investointien etsiminen. Kun Ilkka-Yhtymän liikevaihto polkee lähes paikallaan, on helppoa ymmärtää katseiden suuntaamista uusiin kasvumahdollisuuksiin.

Vuodelta 1999 yhtymä sai kasaan yli 250 miljoonan markan liikevaihdon. Kasvua siinä oli vaivaiset kaksi prosenttia. Sekin saavutettiin kovalla työllä, josta kielii päätuotteiden levikkien lievä kasvu väestöltään pienenevillä alueilla.

Liikevaihdosta kustannustoiminta teki 211 miljoonaa markkaa. Siitä Ilkka-lehden osuus oli 111 miljoonaa. Pohjalaista julkaiseva Vaasa Oy pääsi liikevaihdossaan melkein 79 miljoonaan markkaan. Graafisen toiminnan, I-Printin, liikevaihdoksi tuli 97 miljoonaa markkaa. 

Liiketoiminnan muut tuotot toivat rahaa kuutisen miljoonaa markkaa. Ne tulivat pääasiassa käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Kulupuolensa yhtymä hallitsi erittäin hyvin. Huomionarvoista on aineiden ostojen pieneneminen, vaikka paperin hintakehityksen mukaan niin ei olisi pitänyt tapahtua. Syyksi mainitaan lehtitehtaan tehostuneen toiminnan, eli oppimisen. Kun henkilöstökuluissakaan, eikä liiketoiminnan muissa kuluissa tapahtunut juurikaan merkittävää muutosta, niin Ilkka-Yhtymä hinasi käyttökatteensa huikealle 25 prosentin tasolle. Tehokkuus riitti nostamaan liikevoiton yli 42 miljoonan markan. Siitä tuli kustannustoiminnan osalle 33 miljoonaa markkaa ja graafiselle toiminnalle reilut 8 miljoonaa. I-Printin tulos oli vielä 1998 miinuksella, joten tulosparannus on merkittävä.

Kun liikevoittoon ynnätään yhtymän saamat rahoitustuotot, niin voitto ennen veroja oli 47 miljoonaa markkaa. 

Voitot osinkoihin

Emoyhtiön luvut tuloslaskelmassa ovat vieläkin parempia. 132 miljoonan markan liikevaihdolla se teki 24 miljoonan liikevoiton. Ja koska rahat ovat perinteisesti emon hallussa, niin sille kertyi rahoitustuottoja nettona peräti kymmenisen miljoonaa markkaa. Tästä syystä emoyhtiön viimeiselle riville jäi verojenkin jälkeen enemmän rahaa kuin mitä oli liikevoitto. 

Verotetusta voitostaan Ilkka-Yhtymä Oyj jakaa ruhtinaallisesti yli 19 miljoonaa markkaa osinkoja. Omistajia lämmittää varmasti myös yhtymän osakkeen hintakehitys pörssissä. Vielä vuonna 1996 niitä sai noin viidellä kympillä kappale, nyt joutuu maksamaan jo noin 125 markkaa. Jos Ilkka-Yhtymän omistus ei olisi niin keskittynyttä, osakkeen hinta liikkuisi vieläkin korkeammalla.

Onneksi talouden ylämäki myös työllisti enemmän. Yhtymä lisäsikin henkilöstönsä määrää parilla kymmenellä.    

Avokätisyyttä voitonjaossa voidaan perustella taseen vahvuudella. Sitä kuvaavat tunnusluvut ovat Ikka-Yhtymällä tunnetusti parhaasta päästä. Vakavaraisuus pysytteli 86 prosentissa ja maksuvalmiuskin on sillä tasolla, että köyhempää hirvittää.

Edellä mainittuja eivät siten heilauttaneet viime vuoden investoinnit. Niistä seurasi rahavirtaan 33 miljoonan markan meno. Mukana investoinneissa on HSS Print Ab:n huomiota herättänyt osakekannan osto. Uudeksi nimeksi yhtiölle otettiin Oy I-Print Wasa Ab.

Jos hakee jotain tunnuslukua, jossa Ilkka-Yhtymä ei ole vahvoilla, niin sen löytää sijoitetusta pääomasta. Sen tuotto on selvästi nousevanakin yltänyt noin 14 prosenttiin. Tämä johtunee pohjalaisesta tavasta omistaa ne talot, joissa töitä tehdään. 

Arto Suninen

ILKKA-YHTYMÄ (konserni)

 *arvio

[sivun alkuun] [etusivulle]