Salaisuuksien Alma Media

Viestintä on mielettömän jännittävää. Vaikka 90-luvun myllerrykset yritysostoineen ja konsernien kasvuineen tuntuivat huimilta, niin ne ovat olleet vain kotimainen lehahdus alalla. Tulevaisuuden näkymät uudessa teknologiassa ja rajattomassa taloudessa johtavat valtaviin muutoksiin.

Kun graafinen ala on perinteisesti pysytellyt karsinassaan, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, niin nyt on luvassa alan yritysten rynniminen muille aloille. Myös päinvastaista tulee tapahtumaan. Moni jättiyritys tarvitsee toiminnassaan viestinnän ja ennen kaikkea sisältötuotannon apua.

Alma Media ottaakin härkää sarvista, ja kertoo heti alussa viime vuoden toimintakertomuksessaan tilanteesta: ”Erilaisten päätelaitteiden valmistajien, viestintäteknologiaan erikoistuneiden yhtiöiden, teleoperaattoreiden ja sisältöä tuottavien mediayhtiöiden raja-aidat ovat hälvenemässä.”

Aamulehti-Yhtymän muuttuminen Alma Mediaksi antaa osviittaa siitä mihin menoon konsernissa ollaan totuttu. Valistuneesti voi arvata, että jotain suurta tulee tapahtumaan. Yleinen huhu naittaakin Alma Mediaa Soneralle.

Suurta kokoa haetaan

Viime vuonna tapahtuneiden omistusjärjestelyjen perusteella voisi ennustaa toisenlaistakin tietä.

Ruotsalaisen Mariebergin osuus säilyi vakaasti yli 20 prosentissa. Sen sijaan suomalaisomistuksessa tapahtui. Otava teki Sammon ja sen leirissä olevien vakuutusyhtiöiden kanssa optiosopimuksen. Sen perusteella Sampo-ryhmä voi ostaa Otavalta Alma Median osakkeita. Sopimuksen osapuolet tekivät kauppoja viime vuoden elokuussa. Nyt kun Sampo on Pohjolan kimpussa, niin on hyvä muistaa, että Pohjolalla oli viime vuoden lopussa Alma-Median äänivallasta melkein 8 prosenttia. Voi käydä niin, että Sampo-Leonian osuus Alma-Median omistuksesta nousee Mariebergin tasolle. Samaan aikaan toisaalla siirtyi Leonian johtaja Sonera Plazaan, yhtenä tehtävänään avustaminen yritysfuusioissa.

Seurauksena voi olla uusi muodostelma: Alma Media (Suomen johtava uusmediayhtiö), Sonera Plaza (markkinapaikka), Leonia (internet-pankki), Sampo (vakuutus ja sijoitus) sekä Marieberg (kansainvälisyys). Tällä yhdistelmällä olisi huikeita mahdollisuuksia todellisessa sähköisessä liiketoiminnassa. Varmaa on, ettei mikään mainituista yhtiöistä jää nykyiseen asemaansa. Jo niiden viime vuosien teot osoittavat rohkeutta mahdollisuuksien käyttämisessä.

Kansainvälistymisensä jatkamiseen Alma Media tarvitsee paukkuja. Niitä se voi saada kiinteistöistään. Niihin tehtiin vaikeina vuosina arvonkorotuksia. Vaikka voittoa ei tulisikaan, niin kiinteistöistä tulee rahaa.

Digitaalimaailmasta Alma Medialla on hyvää kokemusta. Kun se sijoitti vuonna 1997 TV4:sen 23 prosentin omistusosuuteen yli 500 miljoonaa markkaa, niin nyt tämän omistuksen arvo on tuplaantunut. Siihen on vaikuttanut asetettuun tavoitteeseen pääsy etuajassa.

Vuosikertomukseen on noussut EU-alueen rinnalle Yhdysvallat.

Kasvu tyssähti

Nykytoiminnassaan Alma Median on vaikeaa kasvaa. Sitä osoittaa viime vuoden liikevaihdon lievä nousu. Konsernin liikevaihdoksi muodostui vajaat kolme miljardia markkaa. Sen koolla mitattuna Alma Media oli Pohjoismaiden viidenneksi suurin joukkoviestintäyritys. Suurin oli ruotsalainen Bonnier. Koska konserni pyrkii suuriin mittakaavoihin, sen asema on siten tulevaisuuden kilpailua silmällä pitäen vaarallinen. Silloin kun Alma Media kykenee osoittamaan pääsevänsä suurempien joukkoon, nouseen yhtiön pörssikurssi uudelle tasolle.

Konsernin liikevaihdosta teki leijonan osan Alpress Oy. Sen liikevaihto nousi peräti 18 prosentilla ja päätyi 1,3 miljardiin markkaan. Alpressin vuotta pidettiin erinomaisena. Toiseksi eniten liikevaihtoa kokosi Broadcasting-ryhmä. Siinä mainosajan kysynnän heikkoudesta kärsinyt MTV Oy sai aikaan reilun miljardin markan liikevaihdon. Ruotsalaisen TV4:n tulosta sanotaan suotuisaksi. Painotoiminnasta vastaava Alprint kärsi Venäjän viennin romahduksesta 120 miljoonan markan vähennyksen. Yhtiön liikevaihto oli 786 miljoonaa markkaa.

Voitot pienenivät

Pieni nousu liikevaihdossa ei ulottunut voittoihin saakka. Konsernin liikevoitto oli 188 miljoonaa markkaa. Siinä tapahtui alenemista 22 prosenttia, sillä kulupuolella olivat kaikki erät nousussa. Osaltaan voittoa kasvatti MTV-Viihde Oy:stä saatu 11 miljoonan markan myyntivoitto.

Toimialoista liikevoittoaan kasvatti ainoastaan Alpress. Se nousi 150 miljoonasta markasta 172 miljoonaan. Toisaalta mukana on pari vuotta sitten tehty hinnoittelun muutos, josta kärsi Alprint. Se puolestaan teki nollatuloksen. Erityiseksi rasitteeksi mainitaan painokapasiteetin ylitarjonnasta johtunut hintakilpailu. 

Suurin tulospudotus tuli MTV:n osalle. Vuonna 1998 yhtiö pääsi reilusti yli sadan miljoonan liikevoittoon. Viime vuonna ei edes 50 miljoonan markan raja rikkoontunut.

Alma Median emoyhtiön ja muiden liiketoimintojen vuosi oli liikevoiton osalta tappiollinen. New Media-ryhmälle tuli tappiota 28 miljoonan markan edestä.

Uusmediaan on Alma Mediassa kuitenkin päätetty panostaa enemmän. Odotuksina ovat liikevaihdon kaksinkertaistuminen sekä kannattavuuden parantuminen. Jo viime vuonna uusmedian kasvu oli yli 100 prosenttia, kun liikevaihto nousi 29 miljoonaan markkaan. 

Vaikka lukujen valossa varsinaisen toiminnan suunta on väärä, niin Alma Mediassa tehtiin edelleenkin melkoisen tuottavaa työtä. Eli hankaluudet eivät johtuneet konsernista itsestään, vaan toimintaympäristöstä.

Osinkovaraa löytyy

Hyvinä puolina Alma Median tuloslaskelmassa ovat alentuneet rahoituskulut sekä osakkuusyhtiöt, joista ei kirjaantunut enää tappiota. Toisaalta viime vuonna ei kirjaantunut myyntivoittoja kuten vuotta aiemmin. Viimeiselle riville konserni keräsi 114 miljoonan markan voiton.

Voittoa Alma Media esittää maksettavaksi 63 miljoonaa markkaa. Jos Alma Medialle tehtäisiin ”Pohjolat”, niin voitonjakoon olisi käytettävissä 580 miljoonaa markkaa. Missään osassa Alma Median vuosikertomusta ei näy edes mainintaa henkilöstörahastosta.

Henkilöstölle oli kuitenkin tarjolla optiolaina. Siihen osallistui vain 759 henkilöä. Vahinko, sillä jo lähivuosina tullaan näkemään Nokiasta rikastuneiden rinnalla Alma Media-miljonäärejä. Uusia tulonjaon muotoja eivät kaikki ole vielä tajunneet.

Vankka tase

Tavallinen ihminen pelkää osakkeita kurssivaihteluiden ja konkurssien vuoksi. Hyvä keino torjua pelkoa, ja uskaltautua ottamaan myös pääomatuloa, on selvittää tasevahvuus. Yritys on silloin vahva, kun se on kaukana selvitystilasta.

Alma Medialla oli viime tilikauden lopussa omia pääomia yli 2,4 miljardia markkaa. Niistä sidottujen osuus teki 225 miljoonaa markkaa, ja loput olivat vapaita omia pääomia. Näiden välisestä (ja vähän muustakin) lasketaan selvitystila. Konsernilla oli laskennallisesti matkaa siihen ainakin 1 468 miljoonaa markkaa. Tällaisessa tapauksessa onkin liki mahdotonta, että sijoittaja (mukaan lukien henkilöstön) menettäisi rahansa. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että Alma Media on uudessa viestinnässä aivan eri kokoa lihaksiltaan, kuin ne yhtiön joiden osakkeita on hamstrattu leipäjonoa muistuttavissa muodostelmissa.

Viime vuosi hieman vankisti konsernin tasetta. Sen loppusumma nousi yli 2,5 miljardiin markkaan. Kun tällä rahalla hankituilla omaisuuksilla saatiin tehdyksi vajaan kolmen miljardin markan liikevaihto, niin tehostamista on pääomien käytössä. Tähän viittaa myös sijoitetun pääoman tuotto, joka oli niukin naukin yli kymmenen prosenttia.

Omien ja toisten rahojen välillä ei suhteellista muutosta juurikaan tapahtunut, jolloin konsernin vakavaraisuus pysyi liki ennallaan, noin 50 prosentissa.

Konsernin maksuvalmius ei viittaa suurempaan varautumiseen tai kiireeseen jatkoinvestoinneissa, sillä quick ratio oli vain tyydyttävällä tasolla, 0,71:ssä.

Henkilöstöön henkeä

Henkisen pääoman merkitys näkyy Alma Median kertomuksessa. Kun perinteisesti painotus on ollut enemmän numeropuolella, niin nyt on tullut mukaan muutakin sisältöä. Henkilöstön koulutus, sitouttaminen ja mielipiteet nostetaan esille. Konserni kehittää henkilöstöään paitsi urakiertoa parantamalla, myös koulutusta lisäämällä. Viime vuonna pääsi keskimäärin jokainen henkilöstön jäsen kahdeksi päiväksi koulutukseen. Tähän käytettiin rahaa vajaat kahdeksan miljoonaa markkaa. Eihän se hirveästi ole, kun aineellisiin investointeihin laitettiin yli 200 miljoonaa markkaa.

Kuitenkaan ihmisten osaamisen esille saaminen ei edellytä aina rahaa. Riittää kunhan edes kuunnellaan. Siksi Alma Mediassa on käytössä malli, jossa eri yksiköiden johtajat (noin 140 henkilöä) ja luottamushenkilöt ( noin 70) tapaavat kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään henkilöstön kannalta tärkeitä teemoja. Tämän lisäksi konsernissa toimii 12-jäseninen yhteistoimintaryhmä. Tavoitteena on kahdensuuntainen ja tehokas tiedonkulku ylimmän johdon ja henkilöstön välille.

Alma Media kertoo sitouttavansa henkilöstöään myös kannustavalla palkkauksella. Sen ehdot määritellään kussakin liiketoimintaryhmässä. Mittareina käytetään muun muassa budjettitavoitteita, laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Niin markkinataloushenkinen kuin Alma Media onkin, niin budjetin mukana oleminen edustaa slaavilaisia perinteitä.   

Ihminen tavoitteena

Sinä ja minä luemme, katselemme ja näemme. Alma Media käyttää mielenkiintomme herättämiseksi tuotemerkkejä eli brandeja. Tämä on viesti, joka nousee esille toimitusjohtaja Matti Packalénin katsauksesta. Se on erinomaista luettavaa kaikille niille, jotka haluavat selventää käsitystään perinteisen ja uuden viestinnän välisistä eroista. Uusien asioiden monimutkaisuutta ja pelkoja Packalén hälventää toteamalla, ettei uusi media tule syrjäyttämään perinteisiä medioita.

Muutenkin koko vuosikertomus on mielenkiintoista luettavaa. 

Viime vuonna tuli tällä palstalla morkattua Alma Median vuosikertomuksen kansia kylmän sinisiksi. Nyt ne ovat lämpimän, mutta eivät aatteen, punaiset. Viesti välittyy myös sisältöön.

Arto Suninen

Alma Media (konserni)

*arvio

[sivun alkuun] [etusivulle]