Tänä vuonna Pohjois-Karjalan Kirjapainossa on melkoisen vilkasta. Sen päälehti Karjalainen täyttää peräti 125 vuotta ja kirjapaino PunaMusta 100 vuotta. Juhliminen ei konsernin tahtia hidasta. Hyvistä näkymistä ja kasvusta johtuen investointitahti jatkuu.

Jo viime vuonna konsernin investoinnit nousivat merkittävästi, kun niihin käytettiin 85 miljoonaa markkaa. Sillä saatiin melkoisesti aikaan: muun muassa 5 800 lisäneliötä ja tuotantokapasiteettia PunaMustalle Noljakkaan. Lisäkapasiteetti pitää myös myydä. Osa investoinneista suuntautuikin viennin tehostamiseen. PunaMusta avasi viime vuoden lopulla edustuston Moskovassa. Balttiaankin kiinnitettiin huomiota. Tallinnaan perustetaan kirjapainoyhtiö yhdessä sikäläisen yrityksen kanssa.

Kotimaassa Pohjois-Karjalan Kirjapaino terästää myös otettaan. Vuosikertomus mainitsee yhteisen toimituksen perustamisesta Väli-Suomen Media Oy:n kanssa Helsinkiin. Lisäksi yhtiö on tehnyt päätöksen sähköisestä markkinapaikasta. Nämäkään eivät riittäneet, vaan Pohjois-Karjalan Kirjapaino on ollut vahvasti esillä julkisuudessa maksu-tv:n ja Ilkka Oyj:n osakejärjestelyjen yhteydessä.

Yhtiön uuden toimitusjohtajan Leo Karvosen katsaus henkiikin valoisia näkymiä konsernille. Hän odottaa Karjalaiselta ilmoitus- ja tilaustulojen kasvua. Myös PunaMustan liikevaihdolle odotetaan selvää kasvua. Tytäryhtiöistä hän ei mainitse sen enempiä, mutta ainakin vuonna 1998 ne pärjäsivät ihmeen hyvin.

Tehokkaan toiminnan aikaa

Toteutuneiden numeroiden perusteella Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konsernin laajentumishalukkuuden ymmärtää hyvin. Konserni on nimittäin melkoisen hyvässä kehässä: liikevaihto kasvaa, kannattavuus on hyvä, korot eivät paljoa rasita ja tuottavuus on korkealla tasolla.

Nämä ovat seurausta hyvistä tuotteista, tuotannosta ja tehokkaasta työstä. Tuotteiden osalta kehitettiin varsinkin Karjalaista. Sen ulkoasua uudistettiin, jossa yhteydessä lehden otsikkokirjasin vaihdettiin Timesistä Office Serifiksi. Myös lehden toimituksen osastojakoa muutettiin.

Kirjapaino PunaMustassa tuotantoa tehosti Wifag-sanomalehtirotaation laajennus. Se mahdollisti Karjalaisen osalta nelivärituotannon 40 sivuun saakka. Tabloidituotannossa päästiin 80 sivuun asti. Lisää tehoa PunaMusta sai Heidelberg Harris M600:sta, Myller Martini Corona C18 12-asemaisesta liimanidontalinjasta ja pitkäpunttistakkerista.

Työttömyyttä turpiin

Tytäryhtiötkin pärjäsivät tuotteillaan hyvin. Niistä Lieksan Lehti teki historiallisen tuloksen, kun liikevoitto oli reilun kuuden miljoonan markan liikevaihdolla 1,4 miljoonaa. Voittoon ylsi myös Ylä-Karjalaa kustantava Nurmeksen Kirjapaino. Valitettavasti voitto ja kannatavuus eivät riittäneet estämään viiden henkilön vähennystä painopinnanvalmistuksesta ja painosta. Suhteessa hyvän liikevoiton teki Keski-Karjalan Kustannus Oy, joka julkaisee Parikkalan Sanomia. Liikevoitossa plussalle pääsi myös Pogostan Sanomat Oy. Lehtiä julkaisevissa Pohjois-Karjalan Kirjapainon tytäryhtiöissä on se ihmeellinen piirre, että ne pärjäävät kaikki vähintäänkin kohtuullisesti, vaikka ne sijaitsevat työttömyyden ja muuttotappioiden riivaamilla seuduilla.

Helsingissä toimiva, pakkausalan painopalveluja tuottava, Paperityö Oy kärsi Venäjän tilanteesta ja kotimaan hintakilpailusta. Sen tulos jäi selvästi odotetusta, mutta oli kuitenkin voitollinen.

Henkilöstölle VIVA

Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konsernissa tehty työ oli viime vuonna erinomaisen tuottavaa. Jokaista henkilöstökulumarkkaa kohden jäi muuhun käyttöön 73 penniä. Myös vuotta aikaisemmin työn hyötysuhde oli korkeahko. Osaltaan nousu johtui henkilöstökulujen alenemisesta suhteessa liikevaihtoon. Niiden osuus oli 31 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin osuus ylitti 32 prosenttia. Kasvusta, investoinneista ja tulevasta palkkaratkaisusta johtuen suhde pienenee edelleen. Tuottavuuteen on vaikuttamassa henkilöstön kehittäminen. Sellainen on Karjalaisessa käynnistetty VIVA-projekti. Sen avainsanoja näyttävät olevan ilmapiiri, terveys, tuottavuus, yhteistyö, työn ilo, luovuus, voimavarat, vahvistaminen ja työssä jaksaminen. Kannatettavia asioita, joten on mielenkiintoista nähdä esitelläänkö VIVA:n tuloksia seuraavassa vuosikertomuksessa ja laajennetaanko projektia konsernin muihin osiin.

Rahoitusta velalla

Vilkas toiminta paitsi toi rahaa, niin myös vaati sitä. Viime vuonna konsernille jäi 283 miljoonan markan liikevaihdosta lähes 50 miljoonaa käyttökatteeksi. Suhteessa tämä oli paljon, kun käyttökateprosentti näytti melkein 18:ta.

Konsernin poistot eivät vielä nousseet kovin suuriksi, vaikka investoinnit olivatkin melkoiset, joten liikevoitto ylitti 30 miljoonan markan rajan. Tästä summasta korot veivät nettona vain reilut kaksi miljoonaa markkaa, ja kun satunnaisia tuottoja ja kulujakaan ei esiintynyt, niin voitto ennen veroja oli melkoinen. Niinpä verot olivat yli kahdeksan miljoonaa markkaa, joiden jälkeen tilikauden voitoksi jäi liki 20 miljoonaa markkaa.

Vaikka voittoa tulikin, niin se ei riittänyt panostukseen tulevaisuuteen. Sitä rahoitettiin ottamalla velkaa. Viime vuoden lopussa konsernilla oli toisten rahoja taseessa (verovelatkin huomioiden) 168 miljoonaa markkaa. Tämä summa heikensi taseen tunnuslukuja. Vakavaraisuus aleni 45 prosenttiin ja velkojen suhde liikevaihtoon saavutti melkein 60 prosentin rajan. Kuitenkin nämä luvut ovat edelleen kelpoja. Sen sijaan maksuvalmius oli edelleen välttävä, kun quick ratio näytti 0,63:a.

Luvut olisivat voineet olla hieman parempiakin. Mutta kun omistajat ainakin kahden viime vuoden perusteella näyttävät ottavan lähes koko voiton itselleen osinkoina, niin erotusta täydennetään pankin rahoilla.

POHJOIS-KARJALAN KIRJAPAINO (konserni)

                            1998   1997

Liikevaihto, Mmk.          283,1    258,2
Käyttökate-%                17,7    17,8
Nettorahoituskulut, Mmk.     2,8     1,8
Tilikauden voitto, Mmk.     19,7    16,5
Maksuvalmius, QR             0,63    0,63
Vakavaraisuus-%             45      58
Velat / liikevaihto, %      59      39
Työn hyötysuhde*             1,73    1,71
Henkilöstö                 429     432
* arvio