Mikkeliläisen Länsi-Savon vuosikertomuksen kannessa komeilee mahtavan näköinen painokone. Se on yhtiön historian suurin investointi, johon käytettiin rakennuksineen noin 40 miljoonaa markkaa. Yhtiön 88 miljoonan markan liikevaihtoon suhteutettuna hankinta on todella iso. Ostettu kone on Goss Universal 50 -lehtirotaatio ja postitusjärjestelmä. Länsi-Savon sisällä sille on annettu lempinimeksi Aapeli. Sen käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Niistä seurasi makkelia ja viivästyksiä.

Kapasiteetti myytävä

Vaikka Länsi-Savon vuosikertomuksen kansi henkiikin uskoa tekniikkaan, niin sisäsivuilta selviää markkinoinnin merkitys. Kapasiteetti on saatava myydyksi. Yhtiö vahvistikin myyntiorganisaatiotaan. Länsi-Savolle tuli jo viime vuonna lisämyyntiä, kun painon markkinointipäällikkö siirtyi itsenäiseksi vientiagentiksi.

Suuren investoinnin taustalla on varmasti myös Länsi-Savon vuosia kestänyt menestys. Se on johtanut Länsi-Savo Oy:n, joka on konsernin emo, vahvaan taseeseen. Vuonna 1997 yhtiön vakavaraisuus oli lähes 80 prosenttia ja maksuvalmius, QR, 1,92. Jo näiden perusteella olisi voinut ennakoida suurta investointia. Taseen vahvuutta kuvastaa sekin, että Aapelin hankinta heikensi vakavaraisuutta vain kolmella prosenttiyksiköllä. Maksuvalmiuskin säilyi yli yhdessä, eli edelleen hyvänä.

Tätä kehitystä tuki hyvin mennyt vuosi 1998. Länsi-Savo Oy:n käyttökateprosentti oli lähes 24, joka teki markkoina 21 miljoonaa. Siitä suunnitelman mukaiset ja ylipoistot veivät 14 miljoonaa markkaa. Satunnaisten kulujen ja verojen vähentämisen jälkeen voitoksi jäi yli neljä miljoonaa markkaa. Kovan investointivuoden jälkeen osingoksi ehdotettiin vain vähän päälle 400.000 markkaa, joka on erittäin vähän.

Tulipalosta vahinkoja

Länsi-Savon kirjapainon toimintaa haittasi viime vuoden loppukeväällä sattunut tulipalo. Siinä tuhoutui mm. liimanidontalinja. Ikävästä tapahtumasta oli paitsi paljon vaivaa niin myös kustannuksia.

Positiivisella puolella oli vienti. Kirjapainon tuotanto on keskittynyt ohkopaperikirjoihin, kuten raamattuihin ja uusiin testamentteihin. Koko tuotannosta meni ulkomaille peräti 85 prosenttia. Kirjapainon suurimpana vientimaana pysyi Venäjä. Koska Venäjän talouskriisi ei Länsi-Savoa heilauttanut, voi arvata kauppaa tehdyn dollareissa.

Itse Länsi-Savo -lehden kehitys oli kahdensuuntaista. Toisaalta ilmoitusmyynti nousi reippaasti lähes kymmenellä prosentilla, toisaalta levikki laski. Sanomalehtiyksikkö pääsi kuitenkin yli budjetoidun tavoitteensa.

Lehdessä tapahtui viime vuonna useita muutoksia. Siihen tehtiin tuoteuudistus, jossa formaattikin vaihdettiin. Toimituskin organisoitiin uuteen uskoon ja Doris-toimitusjärjestelmä otettiin käyttöön.

Koko konserni heikompi

Länsi-Savo -konserni muodostuu emon lisäksi kuudesta tytäryhtiöstä. Yhteensä konserniyhtiöt tekivät viime vuonna liikevaihtoa 254 miljoonaa markkaa. Liikevaihdolla mitattuna emoakin suurempi oli Karikon Autotalo Oy. Sen osuus konsernin liikevaihdosta oli melkein puolet. Autokaupan kasvu vauhditti myös koko konsernin toiminnan laajentumista.

Kooltaan toinen merkittävä tytäryhtiö on Itä-Savo Oy. Sen liikevaihto oli 38 miljoonaa markkaa. Tämän yhtiön tuloksen kerrotaan olleen budjetoitua ja edellistä vuotta paremman. Itä-Savon toiminta koki suuria muutoksia, kun lehden painaminen siirtyi Savonlinnan Kirjapaino Osakeyhtiöltä Mikkeliin. Lisäksi Itä-Savon toimitilat muuttivat Savonlinnan linja-autoasemalle. Tämän päälle päätoimittajakin vaihtui.

Loput tytäryhtiöistä tekivät kukin miljoonan parin liikevaihdon. Kangasniemen Kunnallislehti Oy paransi tulostaan ja ilmaisjakelulehti Viikkosia kustantava Sanasampo Oy kasvatti liikevaihtoaan, saavuttaen myös budjettinsa.

Konsernin paikallisradiotoimintaa tekevä Järvi-Savon Viestintä Oy jäi sille budjetoidusta tuloksesta. Kilpailu kuuntelijoista ja mainostajista oli kovaa.

Tytäryhtiöiden kannattavuus ei kuitenkaan ollut kovin kehuttavaa, kun konsernin käyttökateprosentiksi tuli "vain" vajaat kymmenen. Toisaalta autokaupan katteet ovat sitä tasoa, että hyvä kun pärjää.

Konsernin käyttökatemarkat riittivät hyvin poistoihin, ja niiden jälkeistä liikevoittoa kasvattivat miinusmerkkiset korot. Konsernin 16 miljoonan markan voitosta puraisivat tilinpäätösjärjestelyt reilut kuusi miljoonaa markkaa ja verot melkein kolme miljoonaa. Näiden jälkeen voitoksi muodostui seitsemän miljoonaa markkaa.

Taseen osalta konsernin tunnusluvut ovat emoyhtiön tasolla, paitsi maksuvalmius. QR oli välttävällä tasolla, 0,84:ssä. Vakavaraisuudessa, 68 prosenttia, ei ole moittimista, eikä velkojen suhteessa liikevaihtoon.

Hengenvedon vuosi

Toimitusjohtaja Jukka Tikan mukaan nyt kuluva vuosi on eräänlainen hengenvetovuosi. Länsi-Savo -konsernin korolliset velat olivat viime vuoden lopussa vaatimattomat 13 miljoonaa markkaa, eli kymmenen prosenttia taseesta. Konsernin kassavirta ja maksuvalmius ovat kuitenkin sitä luokkaa, että kohta löytyy taas rahaa omasta takaa uusiin laajennuksiin. Kunhan hengitys on tasaantunut.