Ilkan tuottavuus kovassa
nousussa
Ilkka Oyj:n uusi toimitusjohtaja Matti Korkiatupa sai
mainiossa kunnossa olevan yrityksen käsiinsä tämän vuoden alussa. Se heijastuu myös
hänen kirjoittamasta katsauksesta. Suuren investoinnin, I-Print Oy:n lehtitehtaan,
sisäänajon raskaus sattui vuoden 1998 alkuun, mutta siitä huolimatta Ilkka-konsernin
tulos parani.
Kenties tyytyväisyys tästä saa toimitusjohtajan kehumaan yhtiön tiimityöskentelyn
joustavuutta ja kannustavaa palkkausjärjestelmää. Niidenkin avulla uudesta
lehtitehtaasta tehdään erittäin kilpailukykyinen pitkälle ensi vuosituhannelle.
Henkilöstö väheni
Ilkka-konsernissa toteutettu henkilöstön koulutus ja yhteistyövalmiuksien
kehittäminen onnistuivat myös parantamaan tehtyjen arvo- ja ilmapiiritutkimusten mukaan
työviihtyvyyttä. Tämä on merkittävä saavutus sitä vasten suhteutettuna, että
henkilöstön lukumäärä aleni 32 hengellä. Linja on jatkunut tämän vuoden
alkupuolella, kun I-Printissä päädyttiin yt-neuvottelujen jälkeen 10 henkilön
vähennykseen painopinnan valmistuksessa.
Investoinnin tuoma pääomavaltaisuus ja henkilöstövähennys kampesivat
Ilkka-konsernin tuottavuutta vauhdilla ylöspäin. Kun työn hyötysuhde oli vuonna 1,62,
niin siitä se nousi 1,81:teen. Yhdelle vuodelle muutos on merkittävä, ja tänä vuonna
se tulee jatkumaan. Tällä kehityksellä konserni nousee tuottavuudellakin mitattuna
graafisen alan kärkijoukkoon. Tätä kehitystä tukee henkilöstön tekninen osaaminen.
I-Printissä on suoritettu noin 35 ammattipassia painopinnanvalmistajan,
työasemataittajan, painajan ja jälkikäsittelijän ammattitutkinnossa.
Kun hallittu investointi antoi Ilkka-konsernille mahdollisuuden panostaa vientiin, niin
liikevaihto kasvoi ennakoidusta. Viime vuonna sitä saatiin lähes 250 miljoonaa markkaa.
Kasvua liikevaihdossa tapahtui yhdeksän prosenttia. Tämän lisäksi kasvu oli
kannattavaa, kun käyttökateprosentti nousi komeaan 23:een. Tämä taso säilynee Ilkan
päästessä eroon lehtitehtaan kertaluonteisista kuluista. Osaltaan käyttökatetta
nostivat liiketoiminnan muut tuotot. Niissä oli mukana vajaan kolmen miljoonan markan
myyntivoitto Vaasassa sijaitsevasta Pitkäkatu 35:n kiinteistöstä. Vaasan Myllärinkadun
vanhan painotalon myynnistä seurasi puolestaan 1,7 miljoonan markan tappio.
Katetta nopeammin kasvoi konsernin liikevoitto. Vaikka poistot lisääntyivät, niin
henkilöstökulujen pieneneminen huolehti liikevoiton 28 prosentin noususta.
Konserni on käyttänyt investointeihinsa neljänä viimeisenä vuotena yhteensä 185
miljoonaa markkaa, kuitenkaan niitä ei ole tehty juurikaan vieraalla rahalla. Tästä
syystä Ilkka-konserni sai viime myös vuonna enemmän rahoitustuottoja kuin niitä
maksoi. Voitto ennen veroja kipusikin yli 36 miljoonan markan. Verojen jälkeen
tuloslaskelman viimeiselle riville jäi reilut 25 miljoonaa markkaa. Siitä osinkoihin
esitettiin käytettäväksi yli kahdeksan miljoonaa markkaa.
Erittäin hyvä vakavaraisuus
Osa voitosta siirtyi siten jo ennestään vauraan konsernin taseeseen. Sen
vakavaraisuus nousi erittäin korkeaksi, ja oli vuoden lopussa hulppeat 86 prosenttia. Kun
maksuvalmiuskin oli aivan huippuluokkaa, QR 3,29, niin joutuu kysymään mitä
Ilkka-konsernissa aiotaan jatkossa tehdä. Varaa ja liikkumatilaa kyllä on.
Toistaiseksi Ilkka-konserni taseen suurimmat omaisuudet ovat tuotannollisissa
hyödykkeissä, mutta sijoitusten määrä on jo nyt huomattava. Ilkka Oyj:llä on mm. 12
prosentin omistus Keski-Suomen Mediassa.
Vaasa Oy vauhdissa
Emoyhtiö Ilkka Oyj teki viime vuodelta 20 miljoonan markan liikevoiton. Siihen
vaikuttivat Ilkka-lehden myyntituottojen kasvu. Erityisesti ilmoitusmyynti suijui
suotuisasti. Ilkka uusi viime vuonna rakennettaan ja ulkoasuaan. Tälle vuodelle panostus
kohdistuu laatuun ja sisältöön. Alkaneen vuoden tammikuussa julkistettiin Ilkan
sähköinen versio.
Emon kuuden paikallislehden liikevaihto aleni viitisen prosenttia. Kuitenkin ne
tekivät enemmän liikevoittoa.
Tytäryhtiöistä Vaasa Oy oli melkoisessa vauhdissa. Sen liikevaihto nousi 11
prosenttia. Ilmoitustuottojen kasvu oli kova, lähes 20 prosenttia. Sanomalehti
Pohjalaisen toimintakauden kerrotaan olleen kaikin puolin voimakasta kasvun ja kehityksen
aikaa.
Ilkka-konserni tuotantoyhtiön, I-Print Oy:n uusi lehtitehdas toimi ensimmäisen
täyden vuotensa. Yhtiön tulosta painoivat paitsi käynnistämiskustannukset myös
omaisuuden myyntitappiot. I-Print saikin emoltaan 25 miljoonan markan konserniavustuksen.
I-Printin liikevaihtoa lisäsi vienti Venäjälle. Uutena kohteena oli myös Tanska.
Vuoden aikana yhtiö järjesteli hieman toimintojaan, kun Alavuden arkkipainotoiminta
siirrettiin Yrittäjäntielle lehtitehtaan yhteyteen. Samalla toimintaa vahvistettiin
digitaalikoneen hankinnalla.
Ilkan markkina-arvo alhaalla
Viime vuoden lopulla koko Ilkan osakekannan arvo markkinoilla oli 325 miljoonaa
markkaa. Se on lähes sama kuin taseen loppusumma. Kuitenkin taseessa on piilevää
omaisuutta ja tuloksentekokykyä. Arvon alhaisuuteen vaikuttaa osakkeiden I-sarjan (osuus
äänistä 89 prosenttia) suostumuslauseke. Sen mukaan osaketta ei voi siirtää ilman
hallituksen suostumusta.
Pohjalaiset, vaikka eivät olisi edes omistajia, pitävät Ilkan tiukasti hallussaan.
Sitä varmistetaan osaltaan väkirikkaalla hallintoneuvostolla. Siinä on 40 jäsentä.
Heihin on mahtunut kaksi naista. Tilannetta ei paranna täysin miesvaltainen hallitus.
Arto Suninen
ILKKA (konserni)
1998 1997
Liikevaihto, Mmk. 247,6
227,0
Käyttökate-%
23,1 20,0
Nettorahoituskulut, Mmk. -2,3 -0,9
Tilikauden voitto, Mmk. 25,3 19,6
Maksuvalmius, QR
3,29 2,06
Vakavaraisuus-% 86
83
Velat / liikevaihto, % 19 23
Työn hyötysuhde*
1,81 1,62
Henkilöstö
408 440
* arvio
[sivun alkuun] [etusivulle] |